vedät mun haavoja auki kerta kerral uuestaa,
ja kyl mä tajuun, ettei pitäs leikkii tulella,
mutten mä mieti sitä, ku ei mua haittaa,
tehkää mitä vaa, saa mua satuttaa,
ku tähä tottuu jo, ku aina joutuu vaa kestää,
vaikka en mä sitä haluis, mut mite mä voin muka estää,
mä oon herkkä tyttö, voin sortuu millo vaa,
ku jätät mut taas yksin, ni alkaa hetkes masentaa,
ku on nii tyhjä olo, nii ku mulla ei ois enää ketää,
ja tarvin jonku kuka mua pystyssä pitää,
sit ku ajat on kovimmillaa, ja tiiän murtuvani,
tai muute mä oon yksin kestämäs mun oloani,
eikä tää oo sun vika, et sä sille mitää voi,
et mä oon kusipää, joka aina tunaroi