IRC-Galleria

Rakas päiväkirja, jota on vaikia iptää yöllä. (tätä minun päiväkirjaa on pidettävä yöllä, pitävätkö muut, sitä en tiedä, sillä oikeat päiväkirjat eivät kestä päivänvaloa, kuten et sinäkään, vaikka et ole oikea päiväkirja edes, ja juuri siksi minä ajattelinkin kertoa sinulle päivän tapahtumista ja vähän siitä miltä minusta illalla tuntuisi tuntuvan eli rakas ei oikein päiväkirja eikä oikein mikään vitun kirja, miä kerron sinulle vähän; ei pelkästään tämän päivän tapahtumista ja tuntemuksista, mutta kurkistan myös hieman tulevaisuuteen. sillä keinoin minä saan kompensoitua sinulle aiheutuneen pahanolontunteen siitä että en sanonut sinua oikeaksi päiväkirjaksi, ja sinä olet vähän jo huomisen kirjakin, ei vielä ilmestyskirja, mutta sinun sairautesi on minun sairaus, senkin grandioself. lopeta homoilu, hintti.

minulla on ollut mukava päivä tänään. minulla on ollut levoton, mutta yläviritteinen mieliala koko päivän (tämä päivä on taas kroonisen unettomuuden jms. syiden; kuten kipu, kivun tunteet, luulo, (myös luuloseuraus) ja jotain... jokinen oikeasti patologinen tekijää, valehtelun ja itseptoksen lisäksi) melko kokonaisvaltaisen mukava ja hyvä päivä, mutta minulla on ollut vaikiaa. minä olen tuntenut yläviritteisen mielialani vuoksi levottomuutta, joka tekee olostani vaikean. sillä kun minulla on hyvä olo, on hyvin usein seurauksena jokin teko tai toiminta, jota saa sitten itsekin traumatisoituneena, joskus jopa muita enemmän vatvoa ja kaivella aina kun seuraavan kerran tulee se sellainen tunne olosta että on mukava olla ja asiat ovat menossa parempaan suuntaan ja minä niiden muassa. ensin aina minä ajattelen että syy hyvään olooni voisi olla siinä että minulla on ne kun tulee niin paljon ja sen väristä että ei tenakaan ime, mutta sitten muistan että en ole aivan kokonaan nainen ja siitä se yleensä sitten lähtee.

tänään ei lähtenyt, vielä! minulla on vaikeaa, minulla on vaikea olokin. minä olen huojentunut myös, mutta se ei vaikeuta tämän sortimentin vaikeaan oloon, joka on osa eloani; tähän on aivan muut läkkeet ja juuri lääkeistä osa vaikeasta olosta olikin, n'in jälkikäteen ajatellen varmaan aiheuttamassa sitä,

en minä jaksa minul on tos karmia kas jo kirjotttu paperille niin en jaksa tänne niitä enää horista ja miettiä miten ne luontevasti sanoisin, itselleni luontevasti niin että tekstiä on paljon, riittäköön kun totean että äitini käytti minut tänään apteekissa kun itse kävin viereisen rakennuksen lasisen laulukirjakaupan nuottivihkoja selaamassa ja sieltähän aina tarttuu jotain näkyjä makuina mieleen niin että ostin äitini avustuksella suuvettä. se on aivan yhtä pahan makuista kuin mäntysuopa, mutta maku ei ehkä viivy yhtä kauaa ja kun sitä suuvettä annostelee oikein niin juuriharja ei satu ikeniin aivan yhtä pahasti. itseasiassa välillä minä oikein mielelläni kiroilen että suuni tulisi taas pestyksi, ja nykynuorison kielenkäytön perusteella (tai se mitä olen nähnyt televisiossa) voisin melkein uskaltaa päätyä ajatukseen että heidänkin suunsa pestään jollain muulla kun mäntysuovalla, ja siitä olen iloinen, sillä minusta mäntysuopa vastaisi suun huuhteluaineena ruumiillista kuritusta, kun taas tämä uusi laimennettu tuote välillä innoittaa käyttämään juuriharjaa muuhunkin kuin kirkonsanojen pesuun ja olenkin itse jo keksinyt aivan niksipirkan arvoisen idean että käytän wc-pönttöharjaa myös kirosanojen huuhteluun ja välillä vähän alapesenkin sillä (oih! taas tuli mieleen että voi kun olis bidee-suihku, toi painepesuri on niin karmeen äänekäs)... no jokatapauksessa

minulla on vähän verenpainetta ja paljon lääkkeitä. itseasiassa minulla on niin runsas verenpainelääkitys että minun pitää odottaa päivä että saan kaikki lääkkeni kun apteekkari on vaihtunut eikä hän vielä tiedä kuka tällä kylällä lääkkeitä syö ja pitää apteekarin suussa leivän ja taidanpa pitää hampaatkin, tarkoitan siis että saa ihan omin hampain ja välilä syödä näkkäriäkin kun ei iske keripukki kun on niin mukavaa olla apteekkari.

no, karilla on monta nimeä, mutta niin on asiaakin paljon että minun on nyt pakko paneutua, johonkin vitun muuhun... ooh, tulikos kirosana. ennenkuin minä pesen sillä wc-harjalla mitään muita intiimejä tenoja tai muita kirosanoja, minä käyn pesemässä suuni, ei saippualla, tai kyllä saippualla, sillä onhan kyseessä vain kasku, vaikka minun suuni on tosiaan pesty myös mäntysuovalla ja ihan kiroilusta. aah ja niin se taas tuli aivan kuten ennenkin ja vahingossa itsestään, itsensä automaattikirjoituksen tai tajunnanvirran mukana lillui. minullal on vaikiaa kun miä en ole kiroillut pitkään aikaan. tänään minä kiroilen paljon ja tuhmasti ja minä pesen ja pesetytän suutani ja jos puhun paskaa niin on pideen tilalla simca tms painepesuri. ja minä poltan tupakkaakin niin että on vielä kuukauden kuluttua, vaikka pesisinkin käteni, sormet niin keltaiset ja täynnä nikotiinia ja tervaa että niistä tihkuisi kesän saunatuoksut tervaa ja vielä jouluna olisi sormista imettävissä nikotiinia. niin paljon minä kiroilen ja pesen hampaitani ja nyt minulla on tosi vaikia olo kun ei ole vessassa tietokonetta ja irc-galleriaa ja netskua ja metkoi juttui ja hurjia leluja... ja leikkikaveritkin vierastaa peilikuviaan... on se vaikia vaikiaa kun aina on oltava vaikiampaa kun muilla, mutta ei niin vaikiaa ettei jotain vaikiampaa. ja hyvät supot. enköhän minä vielä tästä ja tähän ja tännekin eli
vaikenemisiin!

nimim. vaikken osaa niin en vaikene ja no-marketin tuolilla istutaan (eli tulee sekin päivä...kai, vai pietari hyvä anna paikka vaikka ei olisikaan luvan mukaan kun ei ole kyin xyz-pelastusliiviä, ja niin se paikka sitten taas löytyi ja tallinnan yöstä suomen vittu-paskaan.... oih, nyt suu puhtaaksi