on hiilikarbonaatit niin lopussa että nyt ei irtoa. olen toki ultrassa, sen nyt näkee ilman alkomterillakin, mutta kuka tunnustaaa ja kuka tunnistaa on pari eri henkilötyyppiä.
nioitten välillä miä soudan ja huopaan ja voitte olla varmoja että vituiksi menee niin että ei sillä muitten laskemia verkkoja ole nostettu eikä minun hankaimien käytöllä lasketa niihin kohtiin kaislikkoa missä joku kala sinkoilee, virvelillä on minut istuttamat verkot ylös nostettu ja niitten kuvilla on se kalansaalis ollu niien verrkkojen täyttämä.
sen sanoo jo yksin järki ja jos joskus oli minulla romanineito, joka juijjasi horoskooppeja niin se piti varman huolen kuin Louhi, konsaan että minua aina tulee nainen taluttamaan, ja sen tunnusmerkin alla minä olen kulkeva ja vähät muista välitän.
ihanuueen pitää mennä eelle elon tai sitte ei ole siihe oikeutettu tai siitä puhuman. ja minä puhun, varmasti kuin jukolan veljekset oppivat aakkosten polun!
juuri, sanoi hoito, tekee minusta peikon