(kovin usein pelottelun huomaa välitallennukseksi, kun katuu ajatusta, jonka oli sanomassa. kyllä, minä laitoin takapihalta verhot kiini, enkä halua enää tänään, tai tänä yönä, joskus aamulla sitten avaan oven tai verhot, ja sen perusteella järjestys, häräänkö itse vai yrittääkö joku herättää minut, siinä onnistuen...no, mutta kuitenkin)
kun minulla taas vinttasi päässä niin minä taisin lähettää viestejä ja koittaa soittaa, mutta sain vastaukseksi vain vastaajia ja sen sellaista. vastaajaan asian ilmoittaminen onkin minulle sellainen puheenaihe, josta tahoisin oikein puhua enemmänkin, sillä on niin että minulla oli muka-hoitosude anjalankosken inkeroisissa psykiatriin, joka oli yksikkn johtava lääkäri, mikä ei oll7utkaan aivan kauhean mahdoton toimi saada, ja saada nautituksi titteliä ja työkokemusta olla johtava lääkäri kun oli silloiisen mielenterveysyksikön johtava lääkäri, nyt tuo toimii jossai missä lie ja on osaston sellainen ja tällainen, voittehan kuvitella mielessänne, jos olette joskus olleet sellaisen lääkärin orjuuden alla tai huoneessanne on ollut henkilö, jota todella yritetään pitää lääkkeillä hiljaisena. homma miltei onnistui, mutta ennen kuin puhun tuosta hinttiviiksi osmosta, joka oli osa-aika eläkkellä töissä ja miä kun en koskaan ole saanut (huonosta kasvusta johtuen) käytellä oikein kunnolla partakoneen terää, niin tuon äijän mikäs osmo se olikaaan. noh olkoon nyt vielä, ja se pumppasi sellaisia määriä jotain lääkkeitä että huonotoverini...örf huonetoverini puhe oli kuolaa, ja minulla meni tovi opetellessa ymmärtämään häntä. sen verran tulin ymmärtäneeksi että minulla oli ikäänkuin vahingossa lopetettu... noh... kerron tuon joskust toiste heikkinenkö se olisi ollut... noh kuitenkin. marja-liisa ei halunnut varata minulle vastaanottoaikoja, koska hän katsoi että minulla on peruutettuja aikoja edellisen lääkärin kanssa niin paljon... tuossa kohtaa minä, siis kun niitä aikoja käytin niin kävin omalla rahalla helsingissä manantaisin ja keskiviikkoisin paikalllisessa mtyssä, ja kun tämä lääkäri jäi pois viratsta ja siirtyi työterveyslääkäriksi johonkin, niin minullapa alkoi olla poissaoloja kun tapaamiset muuttuivat mielenterveyshoitajan tapaamisiksi, minulla oli kai jonkinlainen auktoriteetti-ongelma.
kuvaan astuu suunnaton viisaus. jotta lääkäri, joka ei halunnut tavata minua, tai varata minulle aikaa kska saatan hänen näkemyksensä mukaan, historiallisesti peruuttamatta olla käyttämättä aikaa, niin tapahtuu.
mikä on suunnatonta viisautta tuossa? ei mikään. ja entistä huonommaksi muuttuu teko kun tämä lääkäri, marja-liisa, päätyy sellaiseen viisaaseen tekoon että hän varmistaa selustansa, ennenkiun kerron siitä kerron että hän on saanut näytölleen post-it -lappuja joissa apteekista kysellään mitä ja miksi lääkkeitä terveyskeskuslääkäri määräilee minulle kun ko. lääkkeiden pitäisi olla mienterveysyksikön määräämiä. marja-liisa on todennut minulle jossain vanhempieni läsnäollessa että "hän ei minulle reseptiä kirjoita", homma on ok, voinhan muistaa väärin tai valehdella, koska hän on kirjoittanut b-lausuntooni että minulla on vainoharhaista ajattelua... örf... suunnaton viisaus. minusta lääkäri esittää suunnatonta viisautta kun hän kirjallisesti toimimalla osoittaa että on koittanut otaa minuun yhteyttä kun olen jättänyt saapumasta paikalle sovittuun aikaa, ja suunnattoman korvaamattomassa viisaudessaan toteaa että minulla oli puhelimessa "hyvin omituinen vastaaja-viesti" ja tämän hän toteaa kirjeessään.
mikä siinä on kummallista? kummallista siinä minusta on se että kun siinä kansliassa istuva täti on joskus ilmoittanut ajanmuutoksesta taimuusta, niin hän on jättänyt vastaajaani viestin, toki toteamalla että onpa hurja vastaaja-viesti, kun minä viestissä kehun että talossa, jossa makailen on takaovi aina auki ja josei minua saa puhelimella kiini niin minut saa hakata unesa sohvalle. minusta tuo nyt osastolla toimiva lääkäri on vaarallinen ihminen. jos hän ei pidä jostain potilaastaan niin hän sekoilee.
jos minä eläisin 50-60 luvulla ja olisin juutalainen niin minä tappaisin tuollaisen mengeletä ja hänen oppejan 2000-luvulla olevan lääkärin, mutta tappamisen sijaan minä puhun vain jostain kirjekuoresta, joka on varmaan helppo väärentää kuin resepti. minun on siis tapettava aikaa, varma-sammon kanssa ja nyt ei puhuta enää markoista vaan on siirrytty euroihin. tässä on nyt tämän hallituskauden loppuunmenneessä tulossa jokin omituinen eläkeyhtiölakimuutos, jonka pauloihin minua yritetään vedättää, mutta minä sanon että ennen kuinn kuolee ajatus siitä että minä puhun suuni puhtaaksi, kuolee jokuk unelma, jostain pelista, joka olisi ehdottomasti pitänyt tehdä suomessa, muta kun minulla on näitä ongelmia, että en saa kunnon juristia ja kutenkin kaikenaikaa minulta menee luita poikki, enkä saa mitään korvausta niin minun on lakattava haaveilemasta ja tehtävä unesta painajainen, ei sama uni voi toistua aina, jos se ei olisi painajainen, minä en usko enneuniin ennenkuin näen ne ja ennemin minä nukun kuin uskon niihi, tapahtuipa mitä vaan, ja minä kyllä tunnen lucda-unet ja hallitsen uniani, ihan varmasti, liikaakin. mutta sellaiseen uneen kuin haluaa herätä sellaiseen uneen on vaivuttava.
nyt minä menen unteni maille, ja minä soitan biot-outland (ja sitten siitä inspiroidun timo ahlqvisti-hempeily. nähkää kauniita unia, mutta jos olet se jota ajattelen niin paskanilkka ei tule olemaan haitta kun poljen... oioi. tällä jalalla ei voi polkea edes tomua maaasta, anteeksko pyytäisin? no en varmati. vuokra menee näistä varatotiloista ja se on korkia, sillä maksaa kohta juunaksenkin velat, eli poika liikkuu, hopihopi!
terv. nyt Tony hophop, ei auta vaikka laittaisit Jounin asialle. seläntakana paskanpuhuminen saa sävyn totuutta kun näen jounia tai anttia