IRC-Galleria

[kävi puhelin pätkimääkimäänkimääkin, mutta onham mulla ups. tänään panin koneen perää upsista johon kun piti polttaa cd.. ainiin, katillassa ne tulet, onko?]

(kotkarankki: upsistakeikkaa, jaetaan palveluihin ei ja näkyys kohtalainen. aallonkorkeus arvatunlainen ja kaikki muu keksitään kun tuli vartiossa nukukkuneeksi kuin tukki, että sitä rataa ja railoa saa vielä hakea, hampaita vähän kalisuttaa, nilkkoja pakottaa KOVAST)

oli kattilassa sen verran punasta että ei viitti sinne ennää mitään keppiä lykätä tai tuota kariketa, mitä on synytnyt puita halkoessa. tuossa kun on sellaset vähän jykevämämt kumihanskat käessä ja käsissäkin vissii, mättänyt sitä silppua luukkuun niin on tullu monta kertaa (kerran lämmitettyä tänä syksynä tätä taloa puilla oikein, työllä ja tuskalla, siitä märät puut, ylimääräsestä työstä ja touhutipasta nenänpään... no ja niin) ... tuohon lattialle on hyvä karistella nyt kun siinä on niin märkää että housutkin kastuu. olipas ja kuulkaas kun luette näitä joskus ääneen, on nimittäin outo murre.

tuo puhelin kun rupesi minua hätyyttelemään niin normaalia kiirettä pidelleen, näissä huonoissa sisätossuissa, miä otin ison harppauksen parin muovikassin yli, kun en niien sisätlöä tietäny kun toisen että siinä on postilaatikkoon tungettua savea lehtien muodossa, mutta ei haravoitavaksi, mutta tuonne ne pihamaalle päätyy kun ne yleensä kuiteknin menee tuhkaluukun kautta maitopurkin sytytyslangasta jotenkin kun oikein saatanasti käyttää naftaa ja lannotteita... sellanen kiva pölläys ja poks ja tuli kattilaan heti eloa, oilkein hormin ylimmät tiilet ja se pelti, jonka nimeä en muista vähän hyppäs (tässä talossa ei ole sellata airofilia ja vesifobista hattua kuin naapureilla niin rapaudumme siinä parkinsonintaudin suomassa tahdissa, tiilet, talo ja minä.

(mahtaako olla toi lätäkkö lattialla vielä niin syvä että siihen kehtaa tupakannatsan suusta sylkästä?)

[teen ja tallennan ja meen tumppamaan]

mutta siis kun etä ja kun vaan on vasta mättänyt sitä silppua tuohon pannuun niin on monasti tullut yhen sykysyn yksillä lämmittämisillä 8tänäänn toisilla) mieleen, sellaset kirosanat kuin muinaisilla neekereillä. ups! älkääs vielä vallan rasistiksi, sillä totta ma puhun, jos vertaan kiroilluani siihen että muinasiet foinikialaiset vai ketkä ne poltteli savitauluille nuolenpääkirjotusta, ovat varmaan kiroilleet seuraajien tapaan ja heitä seuranneet miettineet niitä kirosanoja, joilla kiroillaan kun mätetään sellasta paskaa ja pilikettä uuninluukusta sisään että sahanpurusta saauita puista tulee kattilassa palavia kappaleita että saahaan höyrykone pyörimään. näin nimittäin tänäänkin sen kuinka vesihanasta tuli kuumaa ilmaa ja vesihöyryä. tietäisittepä vaan. ei tämä hieno ja kallis asuinalue sitä tarkoita että elämä olisi helppoa, vaikka kahvi olisikin parempaa. tuo höyrykone kun on lähinnä ja tällä hetkellä valjastettu vain tuottamaan lämmintä vettä kierrätettäväksi patterien ja putkien patterien (yksi paristo, siinä huoneessa, jossa nukkui kaksi huohottavaa poikaa jnejne ja koska ette muista niin sanon että jne. jne. ja kaikkea muuta sellaista mitä vastaavanlaisessa tilanteessa tulee sanoa, kun dostojevski (älä turhaan lausu, joku sanoo joskus, miä sanoisin nyt, mutta lausun kun en turhaan sitä tee) kertoo iskurepliikin menevän, ja minusta se on paremmin neuvottu kuin monesti muulloin ja etenkin muitten toimesta ja olenkin pakoitettu, suorastaan, aina sanomaan niin vaikka se ei aina asiaan kuuluisikaan, no ja niin)

upsisa keikkaa. ette voi arvata kuinka tuntuu jaloissa kaikenaikaa siltä kuin saisin sähklöiskuja, mutta se ei johdu tuosta vedestä lattialla, tai noista märistä lehdistä, voin jo sanoa, siksi kävinkin tumpaamassa muualla, niin minulla on edelleen lakanat likoamassa ja pesua vailla, mutta kyllä ne tästä ja tämä siitä. sillä vessastakin jo meni valot ja sielä jäi ihan pieni projekti minulla kesken eli otinpa virtakytkimestä kuoret pois kun lamppujen (poltin, polttimet kai pitäisi sanoa, näitä väliluseita ja se kuusitoistatuhattamerkkiäkin vielä mietittävänä) niin tämä ei ole minun keksintö tai siis se mitä aion kertoa. nyt kerron että sattuipa niin somasti että elämääni hallitiin tänään niin että pistin risan monitorin hajalle (monitori on aika huono sana näytölle, mutta kun se nyt on noin kielitoimistossakin - kai - koska mikrobitti sitä sanaa käyttää, oikein)... otetaanpa vielä uudestaaan

ups. katotaas mitä mun cut'n'paste sanoo, ennenkun annan sile puhenevuoron niin tahdon painottaakseni huomautta että tuo, jonka kuvittelen olevan leikepöydälläni vai onko se clipboard jotain kartonkia mene ja tiedä eli ei mas o menos, kuvaa oloanikaan sillä miä olen niin syvän masennuksen kourissa että tämä vei jo aikoja sitten kaikki voimani. on hauskaa jos luit tähän asti, tahdoin että lukisit. mitä muuta voisin ajatella kirjoittaessani? (minlla jömp...hiirestä on vissiin ton kostean sormen, joka levitti lehtiä lattialle ja niitä koitteli menny vettä hiireen ja sekin pätkii) mene ja tiedä!

ups. viinyyywiiikiicliffriclippoaardiUninterruptible Power Supply (UPS) on järjestelmä tai laite, jonka tehtävä on taata tasainen virransyöttö lyhyissä katkoksissa ja syöttöjännitteen ... - vittu wikipedia tietää!

olisi pitänyt heti muistaa että olin puhumassa siitä että kun meillä alkoivat sulakkeet paukkumaan ja valaisimista lamput, niin ei ollut tavanoimaisesta sähkökatkosta kysmys vaan jostain sellaisesta, jota vanha sähkötaulumme (en tiedä sen sinetöidyn metallilaatikon oikeaa nimeä) ei oikein handlaa vaan tykkää vissiin olla liian iso pääsulake ja sitte tulee sellasia virtapiikkejä näihin käsinkosketeltaviin pistorasioihin ja astianpesukoneisiin että paikat ei vaan yksinkertaisesti kestä ja

(puhelin)

niin, enhän minä ollut puhumassa mistään vaan kertomassa siitä kuinka tänään vasaralla hakkasin ja kolvilla irtitinasin kappaleen johtoa jolla panin koneeni upsin perään tuon wikipedian upsin ja taisinpa säästyä aikamoisilta kadotuksilta ja se on nyt kaikkien harmina täälä luettavana, tänään, nyt ja juurikin näin. mutta, kaikki ei lopu siihen. on vielä se oikea tosi eikä mikään vainojen harha, jonka minä muualta kuulin, mutta luvatta en nimeä, kerronpa vain:

kuvitelkkaapa että... nyt minun on pakko ruveta vainoseksi itse ja keksiä uusi otsikko. sillä pelkoni 16k merkin ylittämisestä on niin monesti johtanut sellaisiin kirjoitelimiin ja asiainhaarojenlevittelyyn että pian jää tekemätön spakaatini kertomatta (jos liike on spakaati niin kirjoiteaanko se g-kirjaimella, jos minä tekisin spagaatin niin luulen että g olisi yksi viimisistä kirjaimista joita tulisin ajatelleeksi... sitä pähkiessä.

aiai,
mikä ajatus?