nyt tulee semmosta pätkimistä että saan panna tän kohta johonkin harlekiiniin, kehtaa täälä tätä pätkimistä reenailla, kohta ne keksii että pitää panna palveluun vähä tarjotaa ja sitte tulee joka kerta sisäänkirjautuessa painokone latomon lisäksi kotiin kun teke pientä plogimerkintää, minkä on kotona kirjottanu ja se on vikka 128 byteä alle (-1 eli siis +1 bytä, offesettia... noh siis tetokoneesakin kun on offsetti kun vähä pusailee jotain ohjelmointihommia niin voi taas mennä helposti muilta sekasin että puhunko tietokoneesta vai painokoneesta juuri jollakin sen kannalta erityisen tärkeän eron vouksi ja sitte mählään... ainii siis joo saksisaksisaksi...kuusee
täässä, mitä edellä jo oli, on nyt kyse taas roolipelaamisesta, katsokaas: tällaiset pikkuseikat minua ärsyttää hirviästi. esim. se että luuranko sillä on kova defense arvo kun se on kai niinku vähä hutilyönti tai sitte luu on kovaa. no ihmisessä jos on sen luuranko ja ajatellaa että roolipelissä voi tulla luuranko melko tuoreesta raadosta niin siinä ei vielä ehi olla mitään merkkejä osteoporoosista ja sen takia semmosta sanaa ei vielä sitten esm. fantasiapelimaailmassa vois munkaan mielestä olla. noh. :P
miähän olen oikiastaan ihan samaa mieltä, ja siitä on sitte olemassa semmonen muistutus että minulle ja yhteelle toiselle äijälle annettin kannettavat ja sitte tuli siitä kauhia huuto kun ei olisi saanut antaa. ja miä olen kiukutellu nyt sille sitte taas ihan vaan sen takia että miä voisin tuntea että ei tulla sivusta huutelee että olisin käyttänyt ystävyyttä ainakaan semmoseksi eduksi että hahmosta näkee että kolhuja on, isoja kolhuja ja kaikki tietää mistä ne on. siis roolipelissä jäin vähän haaveilemaan, mulla on sielläkin nimitääin psykoterapiat, mulla on sielä vähän jotain noita mutakylpyjä ja miä lopetin ne jo ala-asteella kun tuli mieleen että suohon voi hukkua, vaikka se ei pelottanutkaan. nyt voisi vähän, mutta roolipelissä voi kävellä suolla ja loikata mättältä toiselle ottaen sen riskin että jää lyhyeksi hyppy tai askel, mutta jalassa on saapas ja sukka ei kastu. no, sitten ollaankin jo hyppyrimäen ylimmän lankun ulomaisella puolella ja nojatan vähä tuleen ja on hyvin tarkkaan jo mietitty että miten se vittumaisesa kohtaa oleva, kuollut kylläkin, oksa hoidetaan siitä ettei vaan käy niin että tulee reiteen iso haava tai pelästyy oksanrusahusta niin että haparoi ja ei saa otetta siitä männystä, mikä on vaan jossain metrin puolentoista pääsää, mutta suoraan alaspain ei sitten ole oksia ja kallioon on matkaa joku 15, mikä on ihan tarpeeksi siihen että sillä vähän siedätyshoitaa omaa korkeanpaikan kammoa niin ei olekkaan tässä kylässä sellasta mastoa mistä ei löytyis mun nimeä...
noh. alku tossa lopussa oli totta, mutta tiiätte sitte että minulla taas juoksi mielikuvitus niin että luulin teheneeni jotain niin että sitä voisi sanoa perusteelliseksi, tai siis rapinu maalia saati, raahannu jotain maalitonkkia tän kylän valotolppiin... no jos noin olis niin sitte minulla olis kyllä ihan toisenlaiset sijaistoiminnot kun tämä mitä pyykiä pestessä (ja astioita katelleessa kun ne ihan kuin ei oliskaan niin likasia, ettei niitä vois tollasena vaan kaappiin, onhan siinä ovi ja tässä talossa siitä harvinainen ovi että saranatkin pelaa, itse ovi on vain puolinainen, jostain syystä, mutta ehkä sekin oli taas kuviteltua... noh. ensikerralla siinä ei ole ovea ai sitten siinä on pakastimen kansi. teen jotain mikä yllättää, jopa minut, minulta onnistuu sekin, minulta onnistuu tänään kaikki, paitsi pyykinpesu, ja taitaa olla talon lämmityksetkin vähän kalvakalla patterilla.. pitääkin toivoa. että tässä oli semmonen juttu että alkaa itessä tuntua sille että ei enää puske semmosta itseinhoa että pitää kiroilla ja haukkua kaiken maailman hölmöyksiä kun niitä voi tehdä itsekin. tämä on hyvin vaivatonta, ja väittäisin myös mitä harmittomimmaksi, paitis jos tässä olisi jotain niin hienoa että palvlin tukkeutuisi, no palvelinkin on varmaan melko virtuaalinen niin pitäydytään siinä tosiasiassa että tahdon kuitenkin nyanssit säilyttää vielä vain itseni tiedossa, tätä maanajoa hajrottelen mahottoman mieleelläni täällä näin ja kaikissa näissä muodoissa mitkä on vaanpieni osa siitä palveluhärdellistä, mitä täälläkin on tarjolla. pitäskin vissi tilata vittpi näiltä ihan joulun vuoksi, siis olen noita vippejä ihan siksi kun kuitenkin kiva käyttää tätä niin voi tästä jotain maksaa kun se on niin vimmatun vaivatona ja kun ei pyydetä enempää kuin ajatellaan maksettavan niin siitä voi sitte antaa palvelurahaa sen verran että ei harmita alv. niin on sitte varaa maksaa eläkeitä ja saa itekin semmosen...
mut ensin kannatta kyllä ajatella että suomalainen älä nyt loukkaannu -postikortti eikun sorki-korki, toihan piti olla tietoisku missä valotetaan vähän kikkaskeinoa millä löytää itestään nopeutta niin että siinä tiedemiehet ihmeissän mistä semmonen reaktioajan parannus syntyy että miäkin olisin niin nopia että ehtisin painaa jarrua ennen lappeenrantaa kun tästä lähtis kouvolan kautta kaipiaisiin sitä asemahommaa puuhastelemaan, kova rojekti kesällä se rautatiehommajuttu... alettava vähän puhumaan siitä enempi että saa talkoväkeä niin voi hoidella itte sitte taas seuraavia vaiheita että homma olis semmosella mallila että kertaakaan ei ole höyryjuna myöhässä tai eellä minuuttia enempää ja yhtään kerta ei junavuoroa peruttaisi. pannaa vaikka euroopasta siksi aikaa tgv seisomaan että saadaan pidettyä venäjän kanssa rautatiet sellasella holilla, tolalla ja mallilla että sitä ihmettelis jos saksalaisetkin eikä vaan japanilaiset!
...
en tiedä mitä täs nyt, alkaa taas tuntua vähän siltä että nyt nauttii jo vähän liikaa näistä näppäimistä. vois tosiaan ne tulet...