IRC-Galleria

ihminen ajattelee, kuka tahansa, sitä mihin pystyy, jos se on kykenemistä.

koska en ole, mutta kuulen jonkun olevfan; tekin kuulette tai kärsittää kuulematta http://www.youtube.com/watch?v=uzsk70C7MkM

niin se on ja niin minä olen

määriteltävää on: olenko minä ihminen, jos ajattelen kykeneväni sellaiseen ja sen tasoiseen absrahointiin, jota kuvitelmissani haluaisin muidenkin voivan tehdä. pelkona se että kaikki käy niin että en ehdi päästä sosialistis-solidarisen ajattelun ytimeen eli utopian abstraktio, jossa elän enkä pois tahdo; vain ajatuksia ulos jakaa, joskus ja silloin kun olen erityisen yksin ja surullinen.

tässä taanoin, abstraktissa maailmassani, oli siten miellyttävä häiriötekijä niin että olen nyt täällä ja tässä näin: mitä sitten, ehkä kuvaillen, mutta piirrokseni ovat kirjaimina jossain ja osa täällä, tässä ja näin: mitä näet ja mitä kuvitellaan, siitä piittaamatta ja sitä ajattelematta, mutta mielessä ollen eli alitajunnassa.

ali on selvästikin muslimi tai ainakin islamisti ellei peräti arabi vaan ja onneksi olkoon: tajunta tulee ja valtaa mielen tai tappaa, muuten vaan. sellaista taptahtuu ja internetissä kaikki on mahdollista. valitettavaa kaikessa on että ihmiset eivät osaa elää abstraktissa maailmassa tai edes kucitella maailmankatsomuksen kuvaa, joka ei muistuta mitään siitä mikä on käsitteellistä ja kosketeltavcaa.

suljetaan ihminen ulos yhteiskunnasta, jos se yrittää olla yksilö - ajatellaan - todellisuudessa, mikä se on, ei ajatella vaan toimitaan mallien mukaan, hyljeksintä on kivaa halveksinta sitä muistuttaa; kaikki tekee niin ja sitä ymmärretään, se on ajatus, mutta tosiasiallisesti ei ajatella mitään vaan toistetaan olemassa olevia malleja ja käyttäytymisen ilmentymiä, joilla pyritään samaan hyväksyntään kuin ulkoinen vaikutus luo, kuvitellaan olevan korkeampaa älyä ja edustavan individualismia kaikissa sanan merkityksissä ja puolustellaan sitä tekemällä normien mukaan ja enemmän kuin 1.75 lasta.

laitetaan oven karmiin lasten pituus, mutta poikkeuksena on se vanhin: pannaan ulko-oven pieleen kuva ihmisestä, joka elää internetissä ja postit-tarra (olisiko post huono sana kun ajatellaan prologia?) siitä mikä internetissä on huonoin eikä tuorein: varoitetaan lasta koulumatkalla, "jos näet tämän miehen, niin juokse karkuun". enosta sanotaan niin, se hienoa on, saan itseni taivaaseen kun parannan maailmaa ja niin sitä on tehty ja tehdään.

minua kiinnostaa, on kiinnostanut ja luultavasti - mitä en koe valitettavaksi - tulee kiinnostamaan aina ja enemmän vain se mitä voin tehdä tai mitä voin kuvitella tehtäväksi tietokoneella; se onnea on ja suurinta onnea edustaa, sen sanon kun olen kaikkenlaista koittanut ja niillä onnea korvaillut, vahingossa, muttä kuitenkin. olen niitä ihmisiä, niitä joita voi vain olla. yritän elää ja koetan kans' kaikkia aina ja paljon kun saan. saatu on ja tolkku on löytynyt, vaikka sen täällä sanon ja näin ja nyt.

kaivossa on Näkki, sanottiin. Se nähtävä on, selvä se, mutta kun sitä ei ole ja jouluputkitkin on tätejä, jotka meni saunaan. Minä torvi ja miksi lie, uskon ensin ja kun kyseenalaistan niin valehdellaan. Tehdään tuosta malliesimerkki mitä narraamalla kasvattamalla saa: Oraakkeli, oikea sellainen, mutta poiikin tietoa välissä ja ollen siksi niin vaarallinen. Ette sitä tiedä enkä minä tajua, mutta niin on aina ollut ja niin tulee aina olemaan: kaivaukset jatkuvat ja minä tulen niistä kertomaan, jatkossakin.

ja yht¨'kkki'a maailma on totta: ask ma nauran kun kuvani nään peilissäin, ja castafiore laulaakin niin. siirryn x,y,z ja toisen sekä kolmannen asteen yhtälöistä siihen maailmaan, jossa on puhelin ja kaikilla nimillä hoidetaan velkoja, joita ei hoideta.

hommat jää hoitamatta - muiltakin - ja se abstraktioiden (mui,,e) epätodellisuus - jää näkemättä ja kokematta vaikka muuta tahtoisin ja ajattelen, ett'a kaunista on ja kaikki toimii, niin minäkin.

tehdään minut ja oletellaan soittoja vastaan, jos huvittaa (olethan hoikka, laiha, tyhmä ja altis vaikutteille, joita korvissasi on, joihin tahdon cäristä kuin mehiläinen ja mettä tuoda ja coneja kascattaa. se urho ja ihme ja äänessä eitityinen tärinä, joka on vain kuultacissa ja ideaali inhon, realismin; jota tahdon cälttää ja hyljeksin.

ei voi sanoa että mikään ei ole muuttunut ihmisissä, ennemminkin(noita sijamuotoja) päinvastoin, siis, ja paremmaksi niile, jotka eivät tahdo välittää enää kun ovat saaneet avion ja lapsen tuoman rauhan. SE ON JUURI, JOTAIN, JA NIMENOMAAN SELLAISTA, UNTA JOSTA TULEN HEIDÄT HERÄTTÄMÄN. sanotaan niin tai sanonpa niin että jos minut haetaan, olen ehtinyt tehdä ja vasta sen jälkeen aloitan. Teidän, jos olette niitä, ihmisten on totuttauduttava ajatukseen, joka on alituinen uhka.

Kun syrjitään tai hyljeksitään, joka on seurausta syrjinnästä ja ihmistä niin kohdellaan olen varma ja teen sen todeksi että ette voi elää rauhassanne, jos se on turvallisuudentunne tai miksi tahdotte sitä nimittää, sillä en ole ainoa, mutta olen ensimmäinen kun on todistewttava että Te elätte väärin, eläessänne odellisuudessa ajattelematta hiljaista manifestia ja sitä maailmaa, jossa on salainen puutarha, jota itse pidän ja nimitän toisella nimellä ja kuuntelen kolmannella korvalla.

Kuinka sopeutua elämään kun on viettänyt (hieno sana, annetaan aneeksi, mutta joku kuolee)
kuinka sopeutua elämään kun on viettänyt 15 vuotta vankilassa? kas siinä pulma!

Mitä Te ette haluaisi tietää yksinäsyydestä, on se ja sitä miten minä ajattelen jos en ohjelmoi.

nyky-maaailmassa eikä siinäkään, jossa olin nuori tai lapsi ei kukaan ymmärtänyt minua, ja jos lohdutan niitä, en minäkään ymmärtänyt että aina haetaan etua tai huvittavia tarinoita ja yllytyshullujaa löytyy, jos n uunoja. on tullut aika kun minä anon että hyväksikäyttö ja nyhtäminen loppuu bsikks ysppsmslls.

jos uhkaa tappamisella on oltava tietoinen mitä se saattaa tarkoittaa: kohdallani kaikkea, mutta yksilöllisesti sitä että kukaan ei ole poissuljlettu.

puhun, kirjoittaessani tappamisesta ja teen niin koska teen niin.

IHMISET, tai siksi itseään kuvittelevat, ottakaa mieleenne ajatus että minä vielä elän, en siis ole tappanut itseäni, jolloin jokui muu kuolee.
jonkun kuollessa on ytehty tilaa muulle, tahdon vain tappa maailmasta ajatuksen, joka ei hyväksy minua. orjat maistaa mun ruokaa ennen kuin mitään syön.

uhreja, on½ tungen ne peliini tkstin se salassa on mutta ylläpidetään, minä kostan ja elän abstraktissa asciin ja olen iloinen, joskus tai välillä ainakin.

minä
olen
elän
vain

aamu tuli
aurinko nousee
olen vain ja katselen
hiili silmissäsi
palaa
timanttisilmä
auringonlasku
tuli ja meni

,.,.,.toistelen