IRC-Galleria

arafat

arafat

Pekka Puupää

Selaa blogimerkintöjä

oho. hiton entteri kun puskee aina tohon kun ei osaa painaa tabulaattoria, mutta poistelenpa noita hukkaotsikoita kun saan tämän ajatukseni alun poikki tai se katkeaa, sillä sillävälin kun minä olin ulkona tupakoimassa, sielä missä emme tupakoi ja kuinka tulin yllättyneeksi, siis ei niinkkään ne, vaan nuo pahvilaput. minulle tuottaa suurta pelkoa poistua tämän, edessäni olevan ruudun äärestä, koska aina, lähes aina ainakin, tämän näppäimistön viereen tai joskus jopa itse näppäimistölle ilmestyy noita ihmeellisiä pahvilappuja, joissa on minulle ja minusta, siis ei minusta olevia tai kertovia, vaan itseäni kiinnostavia merkkejä, joita käännellessä huoma että oikeinpäin katsoesa niissä aivan kuin lukisi jotain arabiaksi, ja arabia kiinnostaa minua kielenä ja kultuurina, mutta siihen se jääkin, tai niihin pahvilappuihin. tässä näyte taas eräästä, josta en oikein saa selvää, mutta ja kun kirjoittajansa käsiala on niin huonoa, mutta kiehtovan kaunista niin että minulle väkisinkin tulee mieleen se jo monesti mainitsemani roman polanskin elokuva vuokralaisesta... no kuitenkin...

pakok varuiks panna vaikka olen kerran kattonu ettei toimi, mutta kun eilen eli minun tänään plusmerkki teki niin oudon virhene tekstiin niin on pakko hämmästellä
<code><pre>
aika on ja minua vanhettaa
koska liikun, olen
osista tehty.
kello, jonkun aikaa
ajassa kulun.
jos en muistoja kartuta,
kuluvat nekin
[tunge tähän väliin-merkki: tehden minusta vain aikak9oneen]
loppuun
aika ahne,
loputon aika / vertaa ajatusta-merkki
lopun aikaan
saamatta mitään
(pyydetyksi) yksin ja sen kertaista, kuten aika -merkki tähän väliin, jos on pyydettyä

siitte on tildeviivamerkkijotain viivoja, joo tiedänkin mit äse oli eli tulee liittymän näihin:

minunko vika jos
vieras tulee kylään
tuttuna vieraisille
vieraanko asia jos
muassaan pullo
vieraana tietää mille
olen perso
ei tule tuttu enää vieraisille
ei pullottakaan
siitä pitivät huolen
tutut vieraat
jotka eivät tunne minua

-- siitä siinnyt ajatus ja kiemuroita pahvilla ja sitte takasin dungeon siegeen, vitut batista

parasta minussa on kai se että en ymmärrä mikä olisi parasta minulle; onneksi on että on paljon niitä, jotka tietävät ja milloin.

tuli menneeksi tovi ja pari tuokiota, niissä on ajasta merkki jokaisessa kohdassa, jossa itikan purema raavittaa, saa olla lehmä tai hyttynen. ihan mikä mieltä paremmin luopi kuvaa kun aurinko jo nousee (kello oli neäjä tai jotain) pahvilappuja katellessa, ja kun niitä kattoo oikeinpäin niin aivan on osan matkaa osa viivoista kuin siinä lukisi jotain arabiaksi: onkohan käytävä avaamassa lähde tai siirrettävä kivi luolan suulta, sillä kohta käy mieleen ajatus että muhametti vuorella huutaa avuksi jotain että saataisi zarathustra puusta alas (kissa ja koira, olisi kiusallista soittaa palokunnalle ja puhua nimin ja sanoa kuinka vuorella tarvin apua, mutta niin puhui ja niin toista puhutteli ja kuinka kaukana niistä nyt ollaankaan... sulkuja kiini ja juuri sulkuvahtina saimaalla tahtoisinkin lopun elämäni viettää kuin se kuvataan elokuussa, mutta ilman niitä riitoja ja pettämisen tunteita ja pettymyksiä, sovussa niin että tietää kuinka sydän pettää ja se on kuolo silloin, ei sitä ennen

jahas, vai että sellasia koukeroita ja juuri sellaisia ja sensuroimatta nekin. sellaista on elo tiellä, jota elän ja jonka varrelta juttuni kerron yhellä jos vähän pyöristellen, muut sitten niin ja kissa panee selän sillai ja se on sanana kaarrellen



</pre> </code>
joka haluaa oppia käyttämään päiväkirjaa niinkin että se tomisi opasteesta jossain erikoisen pelottavassa hätätilanteessa, kuten minulle kävikin.

jahas ja asia onkin niin että ei nämä oikein pelaa kun sen sijaan että haluaisin tunkea tänne kymmeentuhatta kuvaa itsestäni kun makaan oksennuksessani, en voi liittää päiväkirjamerkintöihin opastinkuvia ikäänkuin jupotteeksi tekstiin...


voi olla niin että saat joskus silmiesi eteen oikein kohteliaan ja kaikkivalaisevan ruudun aivan yllättäen keskelllä suomen päiväsaikaa kun ylläpito on sekaisin ja ilmoittaa:

IRC-GALLERIA
käyttökatko. palaamme pian. -ylläpito

silloin sinun pitää huolestua ja olla hätiköimättä, vaikka ja erityisesti jos tuo ilmoitus tulee ruutuusi silloin kun olet ollut tekemässä on-line -päiväkirjamerkintää, ts. tarkoitan niin että et ole sitä kirjoittanut tai sinulla ei ole tuosta raakaversiota pahvilapulla. käytössäsi on ainakin tietämini kaksi vaihtoehtoa, jotka joko pelaavat tai sitten ei, siis ei eivät kun riittää kun toinen pelaa niin toisen ei tarvi eli silloin on ei. no se on poissulkeva ei eli xor, mutta sellaisia juttuja ei kukaan enää ymmärrä, siksi olisin halunnut upottaa neljä kuvaa tähän opasteeseen, kuinka tomia ja olla toimimatta, jos kuvatunlainen paniikkikohtaus ja sen arvoinen tilanne iskee päälle lujana kuin tuhat volttia ja korkealentoisuus. mutta kun ei niin sitten kuvaillaan.

edessäsi on siis edelleen ruutu, jossa lukee irc-galleria jnejne käyttökatko ja sinä et tee mitään.

irc-galleria osaa jonkin verran ymmärtää että kun ylläpito koheltaa, tai se osa jotain tekijäkuntaa, joka ei osaa mitään, niin tuollainen ruutu odottaa poistajaa. sinulla on mahdollisuus itse pelastaa vain "irc-gallerian editorissa" (selaimesi) tietävä teksti selaimen nimen ja bugiversion mukaan.

voit avata tuon melkein virheilmoitusta vastaavan ikkunan file (tai tiedosto) -valikosta uusi->ikkuna tai (new -> window), jolloin sinulle voi siis bugiverion perusteella aueta uusi selain-ikkuna tai välilehti tai mikä tahansa mikä on selaimesi toimintamalli, mutta ja alas, niinkun archonissa sanotaan, sinulle ei aukeakaan sivu jossa on tuo virheilmoitus vaan saat silmiisi sen sivun jossa olet ollut editoimassa tekstiä. jos sinulle tulee tuo editori-sivu eteen niin äkkiä select all tai valitse kaikki ja kopioi ja notepadi tai muistio auki ja paste tai liitä ja tallena nimellä ja nopiasti kaikki.

toinen vaihtoehto on odottaa nätisti, tai oikeastaan vaihtoehto jokatapauksessa, vaikka siis olisitkin jo saanut pelatettua tekstisi on odottaa joitain aikoja ja kun viimein palvelu on taas toiminassa niin jopas jotakin, irc-gallerian ylläpidossa joku osaa jotain vaikka käyttävätkin jotian phptä ja eivät tiedä että on olemassa dgd (dworkin's generic driver, tosin kaupallisen toimijan on kai pakko käyttää phptä välttääkseen lisenssimaksu), mutta yhtäkaikki sielä osataan tietää kuinka ylläpidetään tieto editointitilanteesta ja mahdollisesti myös se että kaikki selaimet ja kaikki selaimia käyttävät eivä osaa etsiä välimuisitsta sitä sivua missä 'kadonneeksi' helpostikin em. tilanteessa, kuviteltu teksti voisi olla vielä haettavissa.

minä en tiedä miten se omalta (tai toisen) koneelta haetaan, mutta kun minä joskus katselin että kuinka paskaa php on, minä törmäsin linkiin, jonka opit olisi syytä jokaisen phptä wänkkäävän nörtin osata tietää, tässä heille: http://shiflett.org/articles/how-to-avoid-page-has-expired-warnings

1)*valitettavasti toi linkki, jossa on niin pätevä äijä osaamassa, että se ei edes pidä sivujaan samalla saitilla(ed. 090720090017(eikö ole kivaa kun on aaseja osaamassa, miä katon ton linkin jos se löytyy jostain tai poistan sen myöhemmin, jos en muista niin muistuta, kiitos. miä en ole läheskään niin äkänen ihminen jos pitää korjata jotain, ja vielä menny ite leuhottamaan ,)

terveisin IHRAPERSE, tai kuten mtv3 chatissa luetaan ToiVoo. vittu mitä aaseja, onneksi on toi dungeon siege. siinä muulit on tosi pönttöjä, mutta kyllä ne varmemmin perille osaa eksymättä tai tulematta raidatuksi kun naapurin kultainen noutaja (aika kaukana on sellainen naapuri, missä on koiria ja siitä tulenkin kertomaan...

ks. 1) linkkivirhe näky olleen sielä... tarkstan vielä ja katon mitä teen sille, vittu noita osaajia :P
joskus kun olin vanhempi lapsi, siis kehitysasteellisesti vielä ikätovereitten tai ainakin sisarten tasolla olisin ollu jos meit olis ollu monempi, tai on se identtinen kaksoisveli, mut se annettiin kokeisiin kun oli ennakoitavissa että miä en pysyisi nahoissani, jos vanhemmat joutuis kattelemaan kahta samanlaista ilman peiliä, puhumattakaan. siis peilit on niin kovia laitteita että ne olisi pitäny kieltää jo ennenkun keksiittiin vesi. kattokaa vaikka sen venäläisohjaajan solaris, en muista sen nimeä.

mutta, tulin sanomaan. tuli hiukonälkä kun en vielä ole edes humalassa ja yksin kotona vieläkin kaappijuoppona ja näppäimet rapisee ja hämähäkkejä on, että mitä vielä. kuulin kun kävin etelässä syömässä lapinrieskaan kanttarelliavoitasuolaa, uutisotsikoita, nii koin toukkia olevan ainakin ton yhden takin taskussa täälä komerossa, mutta kuitenkin ja siis mitä vanhemmaksi elää sen vähemmän huomaa tietävänsä on vähä sama kun mitä enemmän opiskelee niin sen vähemmän tietää huomaavansa on vähä sama asia niin miä olinkin aika viisas kun en opiskellu silloin kun olisi pitäny vaan vanhenin ja nyt kun pitäisi vanheta niin olen ajatellu alkaa opiskelemaan, mutta en tiedä sitte kun sanoi uutisissakin että kuopiossa tanssi ja soi ja sortavallassa, nii miä ajattelin että lapsena sai satuja jos luki joku äänee tai toiset kerto kuulemma, niin puoli valtakuntaa hevosesta ja prinsessasta, sitte kun tuli deflaatio, niin sai puolikkaalla hevosella valtakunnan ja puoli prinsessaa ja nyt kun on näin vanha jo niin saa sortamalla kuopion ja kaikki tanssi ja soi, eli kapinoista ei kai ole mitää hätää.

no minulle riitti toi että sai ettelässä lapinleipää ja kanttarellilevitettä, joka rapisi vaan aika vähän kun sienet kai on alkanu rapisemaan aika paljo kun tuli ydinvoimaa, mut' onneks on omat giger-mittarit nii tietää koska on alienoitut ja milloin ei.

ajatelkaas jos olisi niin yksinäinen ihminen kun joku voi olla, äitinäiti oli aika yksinäinen, mut' sitte se kuoli onneks varmaan moni sanoo kun olen tällainen, mutta en miä silloin lapsena ollu, tai silloin kun miä olin pieni lapsi, en ihan niin pieni kun mitä ala-astella näytettii kun oli sellasessa säilykepurkissa lapsia mutta aika melkein pullosta tulleita, ne varmaan olikin, kun oli kerran muuttanu hillopurkkii että pääsee sitte uloskin kun vähän kasvaa vielä, mutta ei ne kasvanukkaa kun ne varmaan joi aika paljo alkoholia kun ne oli kerran jossain glyserolissa. minulle joku sano telkkarissa että oliot ei aina ole alieneita, mutta alienit voi olla olioitakin ja jotain muita muistisääntöi mitkä liitty sokeriin mut ne oli jotain tosi vaikeita juttui, niinku kaikki jutut onkin. paitsi ihmiset ei ole. ne vaan joko on tai ei ole, ne tietää siitä. mut' tota nyt ei tarvinu opettaa, sen tietää kaikki jo itestäänkin kun vähä miettii.

mut toi otsikko oli oikiastaan joku anekdootin ja fanagramminging sekotus jostain saksalaissarjasta, kylässä sattuu ja tapahtuu, sillä koodisanalla haetaa aikalaisia. siinä on sellanen posteljooni mikä tietää aika paljo asioista kun se on posteljooni, mutta jos haluaa tosisaan tietää posteljooneista jotain niin sitte kannattaa ennemmin perehtyä sen tattoo vai mikä sen ranskalaisen äijän nimi olikaa, olis aika hyvä kun se tulis tuolta discoveryltä se ranskan tattoo sarja, kun tuola mudissa aika moni kattelee jotain tulevaisuuden aseita ja hehkuttaa niitä ihan tosissaan, niin vois sitte kuittailla että ei kaikki posteljoonit ole samanlaisia ja se sama posteljooni on perehtyny tulevaisuuden maailmaankin, mut sen sarjan nimeä en muista. mut' google tietää henry tattou tia jotain kun vaan tynkäsee sinne nii kyllä se kertoo, panee vaikka antti siihe vielä <htmlssäsi on ätämxmlshypernoidi tilde-bugi plus ei näy plus-merkkinä eli + muuntuu space-merkiksi htmlsässäsiendandoverjakoavaintakaperinpienempikuin10mmillierrori>sanaksi nii aina osuu oikeaan

ei muuta. se neljän ruudun howto ei mitään kun ylläpito on hoitanu hommasa on vielä tehtävä, mutta on toi keskittymiskyky sitä luokkaa että hyvä kun osaan lukea, kirjottaminen täälä pimiässä kaapissa vielä sujuu kun vartun että vieraat tulis kotii ja sit en rapisuttelis enää näppäimiä ei-kymmensormijärjestelmällä kun en tiedä toimiiko sekään edes.
moi
taas
n'kyy kaikille
tallenna
joskus kun olin vanhempi lapsi, siis kehitysasteellisesti vielä ikätovereitten tai ainakin sisarten tasolla olisin ollu jos meit olis ollu monempi, tai on se identtinen kaksoisveli, mut se annettiin kokeisiin kun oli ennakoitavissa että miä en pysyisi nahoissani, jos vanhemmat joutuis kattelemaan kahta samanlaista ilman peiliä, puhumattakaan. siis peilit on niin kovia laitteita että ne olisi pitäny kieltää jo ennenkun keksiittiin vesi. kattokaa vaikka sen venäläisohjaajan solaris, en muista sen nimeä.

mutta, tulin sanomaan. tuli hiukonälkä kun en vielä ole edes humalassa ja yksin kotona vieläkin kaappijuoppona ja näppäimet rapisee ja hämähäkkejä on, että mitä vielä. kuulin kun kävin etelässä syömässä lapinrieskaan kanttarelliavoitasuolaa, uutisotsikoita, nii koin toukkia olevan ainakin ton yhden takin taskussa täälä komerossa, mutta kuitenkin ja siis mitä vanhemmaksi elää sen vähemmän huomaa tietävänsä on vähä sama kun mitä enemmän opiskelee niin sen vähemmän tietää huomaavansa on vähä sama asia niin miä olinkin aika viisas kun en opiskellu silloin kun olisi pitäny vaan vanhenin ja nyt kun pitäisi vanheta niin olen ajatellu alkaa opiskelemaan, mutta en tiedä sitte kun sanoi uutisissakin että kuopiossa tanssi ja soi ja sortavallassa, nii miä ajattelin että lapsena sai satuja jos luki joku äänee tai toiset kerto kuulemma, niin puoli valtakuntaa hevosesta ja prinsessasta, sitte kun tuli deflaatio, niin sai puolikkaalla hevosella valtakunnan ja puoli prinsessaa ja nyt kun on näin vanha jo niin saa sortamalla kuopion ja kaikki tanssi ja soi, eli kapinoista ei kai ole mitää hätää.

no minulle riitti toi että sai ettelässä lapinleipää ja kanttarellilevitettä, joka rapisi vaan aika vähän kun sienet kai on alkanu rapisemaan aika paljo kun tuli ydinvoimaa, mut' onneks on omat giger-mittarit nii tietää koska on alienoitut ja milloin ei.

ajatelkaas jos olisi niin yksinäinen ihminen kun joku voi olla, äitinäiti oli aika yksinäinen, mut' sitte se kuoli onneks varmaan moni sanoo kun olen tällainen, mutta en miä silloin lapsena ollu, tai silloin kun miä olin pieni lapsi, en ihan niin pieni kun mitä ala-astella näytettii kun oli sellasessa säilykepurkissa lapsia mutta aika melkein pullosta tulleita, ne varmaan olikin, kun oli kerran muuttanu hillopurkkii että pääsee sitte uloskin kun vähän kasvaa vielä, mutta ei ne kasvanukkaa kun ne varmaan joi aika paljo alkoholia kun ne oli kerran jossain glyserolissa. minulle joku sano telkkarissa että oliot ei aina ole alieneita, mutta alienit voi olla olioitakin ja jotain muita muistisääntöi mitkä liitty sokeriin mut ne oli jotain tosi vaikeita juttui, niinku kaikki jutut onkin. paitsi ihmiset ei ole. ne vaan joko on tai ei ole, ne tietää siitä. mut' tota nyt ei tarvinu opettaa, sen tietää kaikki jo itestäänkin kun vähä miettii.

mut toi otsikko oli oikiastaan joku anekdootin ja fanagramminging sekotus jostain saksalaissarjasta, kylässä sattuu ja tapahtuu, sillä koodisanalla haetaa aikalaisia. siinä on sellanen posteljooni mikä tietää aika paljo asioista kun se on posteljooni, mutta jos haluaa tosisaan tietää posteljooneista jotain niin sitte kannattaa ennemmin perehtyä sen tattoo vai mikä sen ranskalaisen äijän nimi olikaa, olis aika hyvä kun se tulis tuolta discoveryltä se ranskan tattoo sarja, kun tuola mudissa aika moni kattelee jotain tulevaisuuden aseita ja hehkuttaa niitä ihan tosissaan, niin vois sitte kuittailla että ei kaikki posteljoonit ole samanlaisia ja se sama posteljooni on perehtyny tulevaisuuden maailmaankin, mut sen sarjan nimeä en muista. mut' google tietää henry tattou tia jotain kun vaan tynkäsee sinne nii kyllä se kertoo, panee vaikka antti siihe vielä +sanaksi nii aina osuu oikeaan

ei muuta. se neljän ruudun howto ei mitään kun ylläpito on hoitanu hommasa on vielä tehtävä, mutta on toi keskittymiskyky sitä luokkaa että hyvä kun osaan lukea, kirjottaminen täälä pimiässä kaapissa vielä sujuu kun vartun että vieraat tulis kotii ja sit en rapisuttelis enää näppäimiä ei-kymmensormijärjestelmällä kun en tiedä toimiiko sekään edes.
moi
taas
n'kyy kaikille
tallenna
alkoholistille, vieläpä paatunut, voi olla iloisia hetkiä kun joutuu niin hiljaa hitaasti ja hillitysti juomaan että ei oikein tiedä mitä sillä kaikella ylimääräisellä energialla tekisi ja dungeon siegessäkin on juuri sellainen vaihe että pitäisi vain järjestellä tavaroita, tai pitäisi ja pitäisi, tulisi ihan vaan järjen vuoksi jo yksin. niin, yksin, siitä tulikin juuri mileleeni, niin ei se juuri vaan asian tynkä. kun nyt otin juuren puheeksi niin vuokko-kasveista (tuksin on, tai tuksin voi ollakin ihan oikia kasvhihaara, vähän samalla logiikalla kun hiukset on hoitamattomina monihaarasia, mutta ja juuri siksi, ei se juuri vaan juuri ja juuri kasva että värjätyn väri päässä vaihtuu, mutta pituus on vakio juuri siksi kun ei latvota, ihan niinkun oikeissakin kasvustoissa, näissä hiusten latvoissa vaan ei tapahdu kasvua vaan se tapahtuu, kuten arvasit, juuri siellä toinen täällä eikä ne juuri) [en jaksa ettiä missä hajatukseni ajosi]

sillä onhan hauskaa kun alkoholisti leikkii kaappijuoppoa, ja kukaan ei huomaa mitään. tai huomaa kai ne mitään mutta ei mitään erikoista. tai voi huomata jotain hyvin erikoistakin, mikä minulta jää huomaamatta, mutta sitä että minä olen kaappijuoppona, siis en tietenkään ole kaappi juoppona, vaikka olen joskus kuullut itseäni nimitettävän kaapiksikin tai sen yleisen vertauskuvan, josta en erityisemmin pidä koska pelkään latojen ovia, sitä enemmän mitä enemmän laihdun, suoraan verrannollisesti.

mutta oho-päiväkirja, minulla oli aivan joku muu mielessä, mutta kun puheeni ei sammallu, minulla on erinäisiä keinoja välttä sen tapahtumista, osa tai ehkä juuri se ilmeisin on olla puhumatta ja kirjoittaa kaikki sanomiseni pahvilapuille, joista niin pidän ja vedot kurkkukipuun, kun söin tomaattia suolalla, ilman kurkkua tai kurkussa oli sokeria ja tomaatissa suolaa....niinniiin ja niin niin ajatukseni alkavat noudattaa sumeata logiikkaa. onneksi olen ainoa joka sen huomaa, koska juuri nyt olen ainoa, joka voi sen huomata ennen tätä, sillä olenhan yksin isäni kodissa ja vieraat ovat varmaan tipotiessään ja tiptop. onneksi ja onnekseni eivät ainakaan toptip, mutta se tipoista ja toppaliiveistä. olenkin aina ajatellut kuin paavo väyrynen ikään että talvilenkkarit on ihan hyvät jalkineet, vaikka tuo varmaan sopisi vain väyrysen suuhun silloin kun hän haluaa viestiä jotain harri holkerista äänestäjistään poikkeavalle kohderyhmälle. katsokaa ja hän on medianomi, melkein mediaani, mutta ei sinne päinkään. top-fugue vai mikä se pelikeskeinen, ei velj. keksine tms eikä se kylähullu kauppias, mutta jotain siltäväliltä peliohjelmakin rakentaa enemmän jotain vitun meppejä, yhdessä kaltaistensa ohjelmien kanssa kuin joku valtiotieteellinen tiedekunta. toi ajatus ei ole yksin minun, mutta tämä uus-tulkinta eli neo-näkemys on kyllä, ja siitä tietämättäkin, yskien, sanojan kuultuaan olisi jokainen mielukas tietämään henkilön ja tunnistamaan että sanomaansa voisi hyvin olla, mutta kun ole vuosiin nähnyt kun se pääsi avohoitoon, kysykää holhoojaltani eli antti ala-turkialta, jotain tuollaista minullekin neuvottiin, mutta sitten kun katsoin fight clubia tuolta telkkarista niin alko karmeesti särkemään päätä aina. ensin ajattelin että ja sitten ajattelin jotta ja kun vielä kerran katoin niin sitte iski tuuminki päälle ja puhuin siitä kaverille (huom! ei lääkäri, lääkärit tietää aika vähän elokuvista, mutta jonkun verran näytelmäkirjallisuus on osalle tuttua, katsos. hämänäkki, pitää ettiiä tikkuaski ja pelastaa tuo 8-jalkanen ulos pihamaalle kun ei sielä nyt ainakaan pakkaseen voi kuolla... tähän tulisi tauko... mutta se hämäri karkas kattoon ja miä arvaan vaan että se menee sinne ja kävelee siihe samaan paikkaan mihin ne muutkin ja oksentaa kattoon, mutta se hämän äkeistä... olikos minuilla joku juttu kesken mikä yhtä kerto, en tiedä monella, mutta se yks aina liioottelee, onneks se on se yks niin se ei ainakaan liiottele hirveän paljon... (no siksi kun 1*x.x on tasan x.x, niin siinä on hirviän vähän varaa liiotella, se liiottelu tapahtuu siinä vaiheessa kun pyöristellään... ohhoh kun väsynyttä juttua taas jo alkaa vähän ja kanssa, mutta ei anneta hitaan mielen vaikuttaa merkkien tuloon, err, no kuitenkin

jos meinaa todella olla vielä selvinpäin ja kaappijuoppona kun on julkiakholisti, niin täälä internetissähän se kannattaa sanoa että vähän juon salaa niiltä että ne ei huomaa ja jos ne siis iso ne eli Ne *winkwink* huomais tai tietäis niin sanoisin niille että söin niitä ei kolmiolääkkeitä varmuudenvuoksi vähän ylimääräsiä kun tulee aina paskajalka niin kipiäksi kunnon vieraita katellessa kun tulee kävelleeksi niin paljon kun hermostuu, siis hermostuu sillai jännitys, ei mikään korkeajännitys tuhat volttia, vaan sosiaalisten tilanteitten pelko-hermostus, siihe kannattaa aina syödä... sanoa että miks' on tällanen kun siks' on sellanen, nii ja sika sano nix vielä päälle Ja joi kuravettä ja kaikki ihmetteli, Jotain askarrutti, mutta sillä ei ollu pahvia ja saksia.

no nyt on sit sillee hiljaa kaapissa niin että näppäimet vaan rapisee enkä tiedä mitä tännekin tulee kun ei pela kymmensormijärjestelmäkään, tai ei kai se koskaan ole pelannu, mut' vaikka nii ovi ainakin vedota siihen että se ei ehkä koskaan palaa kun jos se ei 9ole oikein pelannu ja jos jatkossa pelaa yhtä hyvin ja se on huono niin sitte voi syyttää siitä niitä ketkä ei ole itessä kiini.

hommat on niin yksin kertaisia kun ajattelee, onneks en oikeastaan elä Teidän maailmassa vaan tiedän että Ne tietää ja luotan siihen että Ne tietää myös, milloin pitää puuttua ja milloin olla osa asioitten kulkua.

niin helppoa jos olisikin niin olsinkin itteni kans' (siis myötä jotain kanssa olisin, eikös juu?

ps. melkein kauhistuin kankeudesta ja hivittäydyin ihmetyksestä, pelosta että menetinkö suurella vaivalla ja tajunnanvirralla tuottaman kaunokaisen. mieleen tuli kirosanoja ja se kuinka olen itkenyt paljon ja sekin kuinka joskus on tullut itkettyä kun tietokone on päättänyt jotain ja se on tuntunut minusta epärehelliseltä, vähän kuin tuomaripäätös, mutta ei koskaan niin paljoa että olisin ajatellut jalkapalloon videotuomarointia, en edes silloin kun en tiennyt videoista ja näin ja itkin kun jumalan käsi voitti englannin meksikossa jalkapallon maailmanmestaruudessa ja niin englanti oli sitten se, maa ilman mestarina, mutta johan ne olivat tottuneet olemaan toisella sijalla kahdessa maailmansodassa, jotka ameriikan yhdysvallat voitti kun saksaa vastaan oli taistelua käyty niin että sen tappio oli jo ennustettavissa, hintana olisi ollut enää rahan sijaan ihmishenget. kyllähän amerikka sellaiseen sotaan osallistuu missä rahaa saa, jos sillä maksaa.

pps. vaan se niistä sodista ja uhreista ja uhratuista. nyt siihen turhaan kiroiluun ja meluun. koitanpa venyttää tätä päiväkirjaa pikkaisen oman osaamiseni äärirajalle, ja uskaliakkona olisin pannut ja vastannut muuan kysymykseen ei, mutta kun en ollut uskaliakko, ja niin minusta tuli mies, joka keksi miksi miestä nimitellään akaksi, mutta se on nyt sen askel-askelelta ja vähän muitakin kokeiluja aika ja paikka siinäkin, sillä neljällä akselilla minun on ittiäni sijaittava että voitte kaksiulotteiselta ruudulta lukea. ja pitememmittä mutkitta ja juuri niitä teitä ja ojia koluten: ei eino grön, eikä edes topi sorsakoski ja nytpä tunnenkin kuinka jännitys on tiivistynyt siihen pisteeseen että yleisökin on kadonnut ja voin vain sanoa että sanoisin muuten, mutta kun ei ole niin ei voi olla oikein muita ennenkään ja kun ei ole oikein muita ennenkään niin sitten on niin kuten se on eli bhagavad ghita tms ja äitini isän, toivo hänkin, sanoisin sanoin, miä en ole vielä enkä enää, melko sokratelaista, vai mitä, häh? mitä? ei ole mitään enää. on vain se demo-kokeilu, turha sekin, mutta kun ei ole muutakaan niin sama se ja kokeilenpa kanssa
alkoholistille, vieläpä paatunut, voi olla iloisia hetkiä kun joutuu niin hiljaa hitaasti ja hillitysti juomaan että ei oikein tiedä mitä sillä kaikella ylimääräisellä energialla tekisi ja dungeon siegessäkin on juuri sellainen vaihe että pitäisi vain järjestellä tavaroita, tai pitäisi ja pitäisi, tulisi ihan vaan järjen vuoksi jo yksin. niin, yksin, siitä tulikin juuri mileleeni, niin ei se juuri vaan asian tynkä. kun nyt otin juuren puheeksi niin vuokko-kasveista (tuksin on, tai tuksin voi ollakin ihan oikia kasvhihaara, vähän samalla logiikalla kun hiukset on hoitamattomina monihaarasia, mutta ja juuri siksi, ei se juuri vaan juuri ja juuri kasva että värjätyn väri päässä vaihtuu, mutta pituus on vakio juuri siksi kun ei latvota, ihan niinkun oikeissakin kasvustoissa, näissä hiusten latvoissa vaan ei tapahdu kasvua vaan se tapahtuu, kuten arvasit, juuri siellä toinen täällä eikä ne juuri) [en jaksa ettiä missä hajatukseni ajosi]

sillä onhan hauskaa kun alkoholisti leikkii kaappijuoppoa, ja kukaan ei huomaa mitään. tai huomaa kai ne mitään mutta ei mitään erikoista. tai voi huomata jotain hyvin erikoistakin, mikä minulta jää huomaamatta, mutta sitä että minä olen kaappijuoppona, siis en tietenkään ole kaappi juoppona, vaikka olen joskus kuullut itseäni nimitettävän kaapiksikin tai sen yleisen vertauskuvan, josta en erityisemmin pidä koska pelkään latojen ovia, sitä enemmän mitä enemmän laihdun, suoraan verrannollisesti.

mutta oho-päiväkirja, minulla oli aivan joku muu mielessä, mutta kun puheeni ei sammallu, minulla on erinäisiä keinoja välttä sen tapahtumista, osa tai ehkä juuri se ilmeisin on olla puhumatta ja kirjoittaa kaikki sanomiseni pahvilapuille, joista niin pidän ja vedot kurkkukipuun, kun söin tomaattia suolalla, ilman kurkkua tai kurkussa oli sokeria ja tomaatissa suolaa....niinniiin ja niin niin ajatukseni alkavat noudattaa sumeata logiikkaa. onneksi olen ainoa joka sen huomaa, koska juuri nyt olen ainoa, joka voi sen huomata ennen tätä, sillä olenhan yksin isäni kodissa ja vieraat ovat varmaan tipotiessään ja tiptop. onneksi ja onnekseni eivät ainakaan toptip, mutta se tipoista ja toppaliiveistä. olenkin aina ajatellut kuin paavo väyrynen ikään että talvilenkkarit on ihan hyvät jalkineet, vaikka tuo varmaan sopisi vain väyrysen suuhun silloin kun hän haluaa viestiä jotain harri holkerista äänestäjistään poikkeavalle kohderyhmälle. katsokaa ja hän on medianomi, melkein mediaani, mutta ei sinne päinkään. top-fugue vai mikä se pelikeskeinen, ei velj. keksine tms eikä se kylähullu kauppias, mutta jotain siltäväliltä peliohjelmakin rakentaa enemmän jotain vitun meppejä, yhdessä kaltaistensa ohjelmien kanssa kuin joku valtiotieteellinen tiedekunta. toi ajatus ei ole yksin minun, mutta tämä uus-tulkinta eli neo-näkemys on kyllä, ja siitä tietämättäkin, yskien, sanojan kuultuaan olisi jokainen mielukas tietämään henkilön ja tunnistamaan että sanomaansa voisi hyvin olla, mutta kun ole vuosiin nähnyt kun se pääsi avohoitoon, kysykää holhoojaltani eli antti ala-turkialta, jotain tuollaista minullekin neuvottiin, mutta sitten kun katsoin fight clubia tuolta telkkarista niin alko karmeesti särkemään päätä aina. ensin ajattelin että ja sitten ajattelin jotta ja kun vielä kerran katoin niin sitte iski tuuminki päälle ja puhuin siitä kaverille (huom! ei lääkäri, lääkärit tietää aika vähän elokuvista, mutta jonkun verran näytelmäkirjallisuus on osalle tuttua, katsos. hämänäkki, pitää ettiiä tikkuaski ja pelastaa tuo 8-jalkanen ulos pihamaalle kun ei sielä nyt ainakaan pakkaseen voi kuolla... tähän tulisi tauko... mutta se hämäri karkas kattoon ja miä arvaan vaan että se menee sinne ja kävelee siihe samaan paikkaan mihin ne muutkin ja oksentaa kattoon, mutta se hämän äkeistä... olikos minuilla joku juttu kesken mikä yhtä kerto, en tiedä monella, mutta se yks aina liioottelee, onneks se on se yks niin se ei ainakaan liiottele hirveän paljon... (no siksi kun 1*x.x on tasan x.x, niin siinä on hirviän vähän varaa liiotella, se liiottelu tapahtuu siinä vaiheessa kun pyöristellään... ohhoh kun väsynyttä juttua taas jo alkaa vähän ja kanssa, mutta ei anneta hitaan mielen vaikuttaa merkkien tuloon, err, no kuitenkin

jos meinaa todella olla vielä selvinpäin ja kaappijuoppona kun on julkiakholisti, niin täälä internetissähän se kannattaa sanoa että vähän juon salaa niiltä että ne ei huomaa ja jos ne siis iso ne eli Ne *winkwink* huomais tai tietäis niin sanoisin niille että söin niitä ei kolmiolääkkeitä varmuudenvuoksi vähän ylimääräsiä kun tulee aina paskajalka niin kipiäksi kunnon vieraita katellessa kun tulee kävelleeksi niin paljon kun hermostuu, siis hermostuu sillai jännitys, ei mikään korkeajännitys tuhat volttia, vaan sosiaalisten tilanteitten pelko-hermostus, siihe kannattaa aina syödä... sanoa että miks' on tällanen kun siks' on sellanen, nii ja sika sano nix vielä päälle Ja joi kuravettä ja kaikki ihmetteli, Jotain askarrutti, mutta sillä ei ollu pahvia ja saksia.

no nyt on sit sillee hiljaa kaapissa niin että näppäimet vaan rapisee enkä tiedä mitä tännekin tulee kun ei pela kymmensormijärjestelmäkään, tai ei kai se koskaan ole pelannu, mut' vaikka nii ovi ainakin vedota siihen että se ei ehkä koskaan palaa kun jos se ei 9ole oikein pelannu ja jos jatkossa pelaa yhtä hyvin ja se on huono niin sitte voi syyttää siitä niitä ketkä ei ole itessä kiini.

hommat on niin yksin kertaisia kun ajattelee, onneks en oikeastaan elä Teidän maailmassa vaan tiedän että Ne tietää ja luotan siihen että Ne tietää myös, milloin pitää puuttua ja milloin olla osa asioitten kulkua.

niin helppoa jos olisikin niin olsinkin itteni kans' (siis myötä jotain kanssa olisin, eikös juu?

miksi sanon sen, ja vielä täälä? no siksi kun dungeon siege on niin vitun hyvä peli että sitä kannattaa mainostaa ja vieläpä dungeon siege 1, joka julkaistiin joskus vuonna 2001 tms.
tämä on mitä parhain paikka sanoa se sillä se kuuluu päiväohjelmaani, on kuulunut taas useamman viikon ja olen jopa harkinnut että modailisi sitä ja tekisi, jos intoa piisaa enemmännkin, oikein oman kentän. se että sanon sen täälä enkä sivustoilla, joita noin kehumani peli varmaan ihan on saanut omistetuksikin, niin on syynä se että minua kiinnostaisi ehkä enemmän saada sen pelin kimppuun ja siitä innostuman sellaiset ihmiset, joilla on konetehoa enemmän kuin neljän sellaisen pelin pyörittäminen vaatii, ja he käyttävät kaiken sen tehon irccaamiseen tai galleriaan. tämä on siis eräänlainen salahanke... mutta pessimitinä minun on jo nyt pakko todeta että tälle käy kuten kävi hitlerinkin hankeelle. pieleen se menee eli turha olisi ollut edes aloittaa, mutta tulipa nyt vain ja olishan sen vielä voinu estää, mutta kun minun toinen käteni oli jo hiirrellä kun yritin sitä estää.ö...
se saatanan lääkeaine, jossa ei ole kolmioita, siinä pitäisi olla kolmioita ja rekan kuva ja ei rekoille punanen ympyrä ja viiva lävistäjänä...ehdinkö antaa käskyn... älä julkaise tätä vie
en pyydä sinulta anteksi mitään. sillä minä olen jo antanut sinulle anteeksi sen että olet hidas tulla sisään ja ainahan on tuo mitä loistavin toiminto käyttöjärjestelmässäni, jos sitä voi jo tai vielä edes sellaiseksi nimitellä, nimittää ei voi sen tiedän vanhastaan ja vielä pitkään tiedän senkin vanhastaan, mutta en tullut tänne nyt vielä tänään puhumaan hallituksesta tai mistään. tulin kysymään että vaikuttiko siltä että olen noussut väärällä jalalla, jos olisi tilanne äskeisen merkinnän aikana ollut se että olen juuri saanut laitetuksi kahvin valmistumaan, jossain panostoimisessa väkkyrässä, joka on enimmäkseen muovia? no jos vaikutti niin en ole noussut väärällä jallalla sillä minulla ei ole jalkoja lainkaan, minulla on vain paskajalat tai sitten minulla on vain vääriä jalkoja, jolloin olen noussut väärillä jaloilla, ja se vasta on äkäistä kateltava. tämä säälittävä ilmaisumuodoksi nimitetty keino kuvailla ja välittää tapahtumankulkua, tai juuri tapahtumankulkuun ehkä onkin oikein oiva keino, mutta tapahtuman kuvailuun aika huonosti toimiva eli hyvin istuva kyllä, sillä samalla kyllä olisi voinut sanoa 'eli hyvin istuva kyllä se juuri onkin. jos palomiehet tekisisivät töitä yhtä nopeasti kuin ne on aakkosin kuvailtavissa niin se tuli sammuisi kuin taikasanalla eikä siinä paljo letkuja leviteltäisi, jos edes päästään sille palopaikalle kun pitää kuvailla se kaikein vaarallisin osuus eli matka liikenteessä... no en tullut kuvailemaan tulipalon sammutustakaan vaan kerroinpa jo että väärillä jaloilla jos olisin herännyt, niin millaisilla käsillä se vääräjalkainen kuvailematon, mutta kuvattu otus nykyään kirjoittaa, siitä on jo vinkkiä annettu, mutta merkintäni ovat pitkänlaisia ja niissä ei tapahdu mitään tai sitten kun tapahtuu niin on kohtalaisen nopeaa leikkausta, veikkaanpa että madonnan videotkin on aika hidasta menoa silloin. no kuitenkin jne jne jne...

noi pahvilaput on ainoa keino oikein ilmaista edes jotenkin sen hetkistä tunnetta. tämä, että suoraan kuvaa tuntemuksiaan tekstillä on niin vitun hidasta ja uuvuttavaa puuhaa että kohta jos en syö tuota karkkipatukkaa niin sitten voi taas lainata batmudia ja todeta vain: ei käsiä ei karkkia.
niin hidasta tämä on, että minä vertaisin tätä oikein vahvaan rauhottavaan lääkkeeseen, joka hidastaa ajatustoimintaa, tai eivät ne hidasta vaan estävät joitain aivon osia toimimasta (lähes) lainkaan, tai kuten itselleni parhaiten tapahtumaa kuvaavaksi sopisi ehkä jokin lääkeaine, jota saan paperilla, jossa lukee lääkemääräys ja kyseisessä lääkkeessä ei ole edes kolmiota, eli se hatun alla saa ihan huoletta ajella vaikka rekalla liikenteessä. näkisittepä haittavaikutuslistan ja tuntisittepa sen normaaliannosta pienemmälläkin. kyllä sen verran olen viinaa syönyt, jos lääkeiden juominen on jäänyt siitä syystä vähemmälle että olen ehtinyt nousuhumalankin joskus kokemaan ja kuinka se huppeli heiluttaa ja vaikuttaa aivan tasapainoaistimuksiin niin että korjausliikkeet ovat ylimitoitettuja. kuvaan asiaa vielä käytännön tapahtumalla, joka on ollut totutteluvaiheessa toistuvaa. kun kurotan kättäni lasia kohti tai juoma-astiaa, olkoon siinä kahvia tai mehua, mutta jotain nestettä kuitenkin, nyt tiedätte jo että se läikkyy, mutta kuinka ja mikä se mekaniikka on?
no asiat päässä tapahtuvat vain niin hitaasti että kun minun pitäisi alkaa hidastaa käteni liikettä tavoittelemaani esinettä kohti on käsky annettu jo liian myöhään ja sen viestin saaminen käden lihasten toiminnaksi kestää sen verran että sivusta katsottuna voisi kuvitella että tyypillä ei ole omat silmälasit päässä kun se kuvitteli että tavoiteltu kohde näytti toiminnan perustella mielestään olevan ainakin puolimetriä kauempana ja niin on lasi kaadettu tai esine sysätty liikkeeseen. tuosta tulikin mieleen että jääkikkoilijoille olisi tuosta lääkkestä kovati apua kun pitää runtata joku laitaa vasten tai kun pitäisi saada laukaukseen voimaa, tai edes saada syötöstä se kiekko kulkemaan oikeaan suuntaan. en juurikaan harrastele jääkiekkoa missään muodossa, mielelläni vetelen kyllä jotain tikkasia ja karalahtia pataan, mutta siihen se _jää_.

rannalle kuollut valas

ps. on hyvää ravintoa, joka menee hukkaan lokin suussa. aika vaikia probleema vaikka olisi logo apuna, kyllä sillä vielä suden,lampaan ja kaalin ajaa yksi kerrallaan rannalta toiselle, mutta että hukan suuhun lokin nokassa. olen kuullut että kettu on joltain harakalta narranu palan auraa, mutta sellaista suullista kansanperimää, jossa... jään odottaman. sillä minä en siihen pysty :(
sinun typerien salasanojesi kanssa puljaamiseen mene niin hitosti aikaa, että se menee ihan hukkaan. ja varmaan tahallaan on nörtti-saatananpalvojat osannu ajatella ton jo etukäteen, ei ne niin hyviä käyttöliittymiä muuten osaisikaan tehdä. vain insinööri jostain polilta on huonompi, kuin humanitaarinen nörtti. itseohjautuvat nörtit on sitte ihan kaikkea siltä väliltä ja sen skaalan ulkopuoleltakin. mutta vähiten kyllä kaikpaan silti jotain vitun stenforsia laatimaan käyttöliittymiä, muotoilkoon se vaan niitä futuristisia tekopeniksiä, mutta sekin voisi laittaa vähän yritystä peliin. kattois edes elokuvan dead ringers, mistä viimein jokaisen, joka elokuvan katsoo ensin vahingossa tai sitten tahallaan ensin ja toisenkin kerran, ihan jeremy ironsin tähden niin saisi jotain minuakin kiinnostavaa muotoilua aikaiseksi. menis stenfors vaan hiekkalaatiklle pala muovailuvahaa mukanaan, kurkimäessä, sit' koittas kisata ittesä kanssa että löytääkö sitä muovailuvahaa ja sormia hiekkaan tunkemalla ensin kissanlakritsan vai huumeneulan niin tuntisi vähän miltä sen muodon pitää käsissä tuntua. me stensfors, vittu, tekee hurlumhei-baariin yhelle jakkaralle jalka kun ne kolme jo toimii niin neljännen sais vaikka muotoilla! tervemorot sulle sten mikä vittu se äijä olikaan, ja ristomattiratia laittaa siihe sitte kankaan kun se pääsee ulos fenniasta, tai ensin sinne sisään kun se on niin maalainen, niinku se taksissa höpöttää. voi risto-matti, jättäisit ton matti-nimen pois, se on liian kivan kuulonen sun raiskattavaksi. mene sen vanhemman hytösen nahkahousuja kopeloimaan ihan sopuna ja sointuna. vitun risto ratia, vai kuulostaako toi liian nalle puhilta noin? anteeksi risto ratia, vilpittömästi en pyydä anteeksi yhtään mitään sinulta, mutta pyysinpä jotenkin, vitun risto ratia!

antti ala-turkia
kelju tuo hiton entteri kun sitä täälä käyttelee aivan kuin olettaisi sen tabuloivan, vaan merkitystä suurempaa vailla on teksit entteröty, jos se menee ohi lukijakunnan, kunhan joku käy joskus ja se riittää, sillä onhan siinä juur aihe jakaa päiväkirjan kanssa tuntemuksia mm. siitä kun sukulaisia tulee kylään ja sattuupa niin että minulle tulee vieras kaukaa, vuosien takaa, muassaan mallasjuomaa, joka on oikiaa wiskiä. nyt sitte sain kuulla kuinka ei käsitetä, että minä en aja niittokoneella nurmikkoa, kun on vieras pohjanmaalta. vittu että vituttaisi, mutta on niin hyvät lääkkeet ja puolukkamehuakin.

vaan, nyt on pakko sanoa mutta, sillä mutta juuri olikin se sana jota olen kaivannut, kielitieteilijät sitten joskus, toivoni mukaan, joskus ajallaan koittavat keksiä miten minä virkkeeni muodostan, vaan mutta nyt ei ole sen aika, mutta kyllä sekin tulee.

nyt olisi sen aika kun minä kertoisin siitä kuinka minulla oli mieluisa vieras, minulla on aina mieluiia vieraita kun olen pulassa suskuni kanssa, mutta ja vaikka olisin pärjännyt aivan hyvin , ja voinut käydä ihmemaassakin etsimässä diftongia, niin tämänkertainen vastaanotto ystävää tai kaveria tai mikä lie, kohtaan oli juuri sitä mistä koitin varoittaa, ja pieleenhän se meni; vastaanotto ja tutustuminen, jos sellaista oli edes oli jäätävämpi kuin osasin odottaa. sillä onhan niin, että kun minä olen ja kun minä ollessani koitan varoituksenomaisesti antaa vihjettä ja esimerkkejä käyttäen, niin seurauksena on uusi esimerkki. kuinka pitkälle asfd voikaan mennä ja yltää, ja kuinka paljon minun on tehtävä työtä, sen eteen että saisin itse antaa ystävieni valita minut ystäväkseen, tai kaveriksi edes?! se kysymys ahdistaaminua, kuin musta pilvi, jonka alla paperimiehet elävät tällä paikkakunnalla. minun pilveni ei hälvene koskaan, enkä sitäkään haluaisi, mutta kun jotain on niin sitten se on sitä mitä se on ja se siitä ja sillä epäselvä. tuliko mietittyä?

ja nyt koitan palata aiheeseen (keksin mitä minulle tänään kävi ja mikä oli hassusti ja mikä ei ja sitten pikkaisen, ehkä parilla rivillä koitan jatkaa tuota päivää, joka minulla vieläkin on,tai paremminkin uudestaan elän sitä, erona vain on se että ovet paukkuvat niissä huoneissa missä minä en ole ja kirosanojakin sanotaan. mutta ehkäpä on aivan oikein että tapio liinoja juurikin oli valikoitunut henkilöksi joka olisi siirtänyt pohjanmaan osaksi ruotsia ja tehnyt pikku ruoppauksen phjanlahdella, ja rakennettiinhan jyylantiinkin silta, niin miksei...

ja nyt pikkasen katon << ja palaan jos keksin mistä oli kyse, kysyms ja kuinka ess tuli aseteltavaksi