IRC-Galleria

ja sitten illaksi taas uusi, entistäkin suurempi ja tuuheampi ja painavampi ja lämmittävämpi joku ihme juttu kun olit tovin pelkkää molekyylimassaa

--
--

bugireportti, katos se on tollasenaan yhdyssana kun molempien kantasana on vieraskielinen, mutta vakiinnuttaneet asemansa suomenkieessää... palaan asiaan, edes joskus.

p.s. is there something bigger?

aika sekavaista on taas juttuni, huomasin, mutta kun tuli kirjoteltua niin tulkoon sitte julkikin, on noita aikaa paikkailla jos intoa piisaa tai kiinostusta, innostuksin voi joskus toimia kannusteena, aina ei ole pakko kirjotella vain itelleen, päästä ulos ja kiehuttaa päätään, siinä vain käy jotenkin aina niin, olen kai nilviäinen ja elän ajatuksesta tulla syödyksi elävältä tai edes pistetuksi, kiitos.

tervejärkisin juttuni sen jälkeen kun olen viimeksi humalan syiksi lueskellut kirjaimia sormeilemalla ääneen ja ihmetellyt, kaikkea.

(pohjalainen alku, kovaa kovaa porukkaa: hääpaikalla tai jossain saatanan kirkon takana)

miä en ole pitänyt tapana
enkä tule ottamaan
sellaisia

(noin. tossa se ei ole valmis ottamaan tapoja eli on huonoa ainesta kun on niin joustamaton, kuten ennakkoluulot, joita haaveiksi tai tavoitteiksi voi toisella kuvitella, ite kun on niin vitun jalat maassa että hyvä kun saa henkeä vedettyä ja sitte kun vetää onkin ehtinyt
ajatella että tuossahan on kyseessä joku oma, perättömän huhun alulle laitto kun toiset on älyttäneet sen uskomaan...)

[musiikkia maallista ja vakavaa, totistakin melkein yhessä kohtaa1]

etten miä sanojani ja sanomisiani,
muka,
voisi myöntää niin että välillä vähän

(nyt paljastu että jaa siis se ei rupia äpärälle isäksi kun on sukurutsa kyseessä. joo, no nyt miä alan vasta päästä jyvälle, hei muuttolinnut oottakaas (nyt on joulu reippahin aika -nuotilla ja sen vierestä ex deux vai miten vitussa se sanotaan latinassa piEnon ijane kampjionin pianon soittajakin, mutta se oli mykkä ja se soitti vaan 9/7 kahdella kädellä, noniin)

enemmän vääristelisikin joskus,
mutten eteene tee sitä valehdellakseni,
tehnyt ainakaan, jos tiesin
edes itselle etteikö
olisi mahdollista, vallan mahdollista

että muita kehuessa tai heidän uroteoistaan puhellessa joskus olen
vähätellyt omia itseni valheita kertoessa että miksi koskaan puhuin totta, harmittaa minua aivan yhtäpaljon kuin se että milloin

plahplah karkasi ajatus aika kauan sitten, tai ei se karannu en vaan osaa jaksaa kun on niin vaikiaa taas tämä itseilmaisiu, meidän ilmaisuutemme kiittää ja pahoittelee

--

yhessäkohtaa1} noin ] mutei niin ) eli "

teen kovasti hommia että saisin jostain käsiini nyt yhden kipaleen sanat niin kaikki loksahtavat ja ottakaa ne kuolaimet nyt pois, tää heppa on myynnissä... noniin tuola täälä jossain oli joku sivunnumero, niinku savossa ja kysyypi. eikun sanoo siis että se on joku

hitto miä en oikein tajua kun välillä ne puhuu englantia ja välillä suomea, noh tuola sivustolla sinustakonumero.hakukone.videoleikkeillä ja web-camilla vai ommaatko parempaa matskua sivulla mistä siä tuut varmaan kun olet käyny kuuntelemassa tauskin haaveita

miten ei voi tällaisessa humalassa muistaa muuta noista kappaleista niin rakkaista. vittu, soitan sitte kansanradioon, miä tulen eetteriin vaikka väkisin, turha yhtää esittää jotain "salovaara laihutti että
pääsi radioon töihin", hei salovaara, miä juon että miä pääsisin töihin, mutta en vettä, mutta en myöskään puikkelehi liikenteessä kuin jotkuu saatanan rummukaisen veljekset siunatussa hulluuvessa joku tolkku se on hulluuvellakin, mutta kävi niinkun sille toisellekin mikko koivusalolle. moro, vittu koivusalo, ainiin tarina melkein ostetusta mutta kokonaan maksetusta lihapiirakastakin on vielä pahasti kesken ja minun suuri janoni on niin pieni.

minä kun olen niin eko-ääripäitä että miä en edes näe laittaa kenkiä ite jalkaan niin miä olen ihan omavaranen, jätttää vaan sukuat vaihtamatta niin jo on varpaittenvälissä aimoannoksin lujia bakteeria, niin lujia että maa, jolla on rautaa, muuttuu punaiseksi askelteni hiessä, niin raskasta mieltä minä kannan, ja jos en ilosta
itke niin surustako sitten? mitä miä yksin kotona kännissä itkisin, menetettyä elämää kun miä tiedostan se vielä sellaiseksi, jolloin sille varmaan pekka himanen voisi tehdä jotain.

kuules pekka himanen, sopiiko sulle ja esa-pekka saloselle että miä otan teidänkin sukat vessaan mukaan ja suutelen palatessa jalkojanne, miä itken verta ja pieren suppoja, jotka näyttää ihan mynthoksilta ja kiervelykin on lujempaa kun suussa sulattaen, nyt on pakko vaihtaa puheenaihetta fazerin siniseen. että minä käyn_ vain_ valaan rasvalla ja alkoholilla kunnes saan polttoainetta tai sitten en ollenkaan. täähän on vähä pakkorako. nyt on tiukka valinta, sopihien valinta suorastaan, mutta aikaa on ja jos ei niin pelataan, aina on oltava jotain, jos ei muuta niin juotavaa ja luvassa vielä suurempia lupauksia ja epätodellisempia valeita ja kiemurteluita kuin jossain ranskan hovissa tai italian sen_yhen_lain_laille_immuunill käärmeensikiöllä, maasta, jossa mafia ei osaa hoitaa edes omia roskiaan kaatopaikalle. tervemenoa ameriikkaain pohjosiin ihmeitten ja lupausten luvattuihin kuvitelmiin ja illaksi kotiin, sopihia loren. tai joku jossa on emptöidyt suolakurkut ja tomaattiakin jossain kastelemassa juhlavaatteet juhlakalun. kovaa on läppä, mutta sekasin on kirjottajakin, ei tätä muuten tekisi, jos sitte ei palkaksi ehkä, mutta kun ilmasiksikin saa niin miksei sitten sillä vaivalla vaan.

kunnes on varaa kaviaariin niin on toi kalenteri pikkasen täynnä. mutta pikkujouluja ei koskaan voi olla liikaa, ellei sellaisia mihin sitte ei vaan kertakaikkiaan kerkiä kun ei vaan ole mahdollista juoda kuin yksi ja naida kahta per kekkerit, nyt on niin vitun täyteen bookattu, mutta jouluaattona on vapata vielä muutama hyppytunti
ja lääkärikin on niin lujissa lääkkeissä, että ei vastaa edes puhelimeen niin on omat virikkeet hommailta jostain televisiosta ja internettien ihmeellisistä maisemainkuvauksista, jos vanhat joulunmerkit paikkansa pitävät, ja kyllä ne porot usein samoja maita, polkuja ja kaistaleita käy ja muuan petteri punakuonosta on livahtanut aivan vahingossa riistan joukkoon ja nyt se sitte oppii tai sitte valitaan uusipunakuono, se on toi diktatuuri vähän sellaista että sielä ei pärjä millään, demokratiassa sentään kovilla valeill, ankaralla kiistämisellä ja helvetillisellä kaveriverkostolla voi uuunoilla vaikka kuin vitun olisi pyhäkoulun kassan rahat hukassa tampellan rahojen kanssa ja juhantaloa eduskuntaa, terveitä on äänestäjät, jos ei ole edustajissaankaan isoja kehumisen aiheita, mutta ittepä eivät äänestäneet ja nyt ollaan kovin hanakoita tuomittemaan kun tuli vähän itekin sählättyä kun ei jaksanu lähtä uurnille kun tuli telkkarista varmaan joku saatanan salatut elämät, äänestetään vittu priummoisillapuheila eli pmmp, jotain on tulkinnan-varaista tekstiäkin julkisuuteen, js koirakin vuotaa verta ja tanya harding takasin olympia-joukkueeseen kun idiootti jari kurrikin ulisi jossain tokion vai missä sapporossa että ihan itkettää kun ei crezky voittanu pronssia, vittu mees äijä venäjän liigaan tikin kanssa vähä soittaa suutas ja kerro vanessalle sun lapsen oikea isä, vitun munaton jääkiekkoilijan kuvatus. vituttaa tommoset lampaat. onnekseni reilun tuhannen sanan kohdalla kulkee se raja,
jossa kuva voi kertoa enemmän kuin sanat ja niittä mutkitta taas hilla blombergille, hei hilla! tää ei ole enää hauskaa, se risto jarvan elokuva jäniksen vuosi oli leikkiä - se oli satu aikuisille. tuu nyt pois
sieltä mettästä tai hae ainakin toi punanaen villapaita, hirvestys alkaa ja pelkkä ajatuskin sinun kuivasta lihastasi saa minut ajattelemaan kynegologia, sillä eikö juuri kynegologi, ainakin dead ringerissä oli se, joka hoitaa hommat rutiinilla. rutiini on puoliruokaa, sano lihamestari :P

hustonitonihustonitonihus, kuuleeko settsetlehmäintsetselehmäintse, vai oliko se niin että pohjanmaalla itikka on lehmä ja jenkeissä se on
alasammuttu stealthhävittäjä? hallo hallo hallo kuuleko huustoni, meillä tais tulla märkä olo hillan kanssa kuivilla kanervilla kun mekko repesi ja mikrofonista irtosi se sähköjohto, hillaa tuu nyt, vittu pois sieltä metästä, tai itken salaa sateella ja mikael junger vois lopettaa pätemisen vanhasen kustannuksella. vittu tollasia pellejä kestä, jos ei meno rauhotu tai siinä olla rennompia on puhuttelun paikka minun otettava seuraava fysiikan nobeli osoittamalla että ihminen asutti avaruuden ennen maata ja panna vähän spermia pankkiin. ja salaattikasti. lihansyöjä on kuulemma tänään kotona inin pitä olla jotain carlicia tai jotain vitun posken nokkosia että saa maata rauhassa kun kerrankin seisoo

ei mulla kummempia. moi tokkiisa

maan korvessa, ja kai hyttinen

--

nyt tai jo ennen sitä tiesin että sanoisin näin, ja toistan saman, rauni-leena luukanen antti ala-turkia
tinamuki... eiku vittu tulikos näis kotijoukkuen ensin niinku jenkkien jääkiekossa, noh. ei noita noin
outoja nimiä niin monta samaa ole etteikö dnamme olisi lähempänä toisiaan vaikka nimissa on yhteensäkin vain
)n1-n2) tää oli joku Luo-ohjelmointikielenlen syntaksi, matemaatikot varmaan rakastaa ohjelmointikieliä...
rakastavat varmaan enemmän kuin minun ihailuni pekka himasta kohtaan olisi isompi jos asuisimme amerikkojen
yhdysvalloissa... katos saatana kun tuli viskattua isolla kuvalla... noh, seuraavaksi pyydystän valaan.
vois olla aika jees kohde joku terroristijärjestön kihomato. green peace on melko hyvä, olin matkallla
mellun... eikun se toinen matka, vittu, ei täs millä keikalla nyt olla... nii siis malminkartanolle vissi
aivottomassa vesselissä, joka ui kurpitsalla ja oljenkorrella etelämantereelta lunta pissan seassa australiaan
ja siitä asti meitä pingviinejä on nimitetty anteiksi, tai ainakin tätä anttia.vaan...

älkäitte antako halpojen puheiden olla esteenä hyvän ja tärkiänkin vempaimen ostamiseen, sillä ompelukone,
joka minulla olisi kun tulisin teidän tupperware kesteihin on kyllä ommellut parhaaseen rahalla saatavaan
posliiniinkin ja miä tiiän posliinista yhtä paljo kun se hierarkiaa hierarkiaa ohjelmnan hanzel wääräkoski,
mutta miä olen niin sanotusti untouchable kun miä vedän kaikista naruista ja sanon että ... ja josta voitte
päätellä asianhaarain määrän ja vähäpäisten väkiluvun kylällämme ja annetaan minun olla niin minäkään en ole.

puhetta puhetta, obamalle nobeli, tony (ei halme vaan vaan se örf, helma? örf, no joku kuitenkin, shotti ja
kiho eläke ja antille pakkohoitoa ja levossa läväreitä. vittu eminem tuu mun uniin, olen valmiiksi märkä ja
apulanta soi radiossakin... tule mun uniin, olen mun wc... etisn edelleen kappaletta, joka on hukassa. 3 pisteen
vihje, sen laullaa ja 1pst, hei se on pst ei piste, vihje ja yhden pisteen vihje, maan korvessa kulkevi lapsosen
tie ja kaj hyttinen tai se laulaa jonkun laulun jossa on sama sävelkulku eri tempossa ja jossain vitun di fini,
aivanoikein, olen taas lukenut sanakirjaa. en voinut vastustaa kiusausta. tuleva syksy ja varma ahdinko ennenkuin
asfaltti kiiltää, niin se kiiltäisi märkänä anjalankoskella, mutta ja mutta. ne on kaksi samaa kappaletta.

en varmaan ole eka, toivoisin olevani ensimmäinen, en ainioa, huom. näknäk ay... nojoooh. nojoo jos joku keksii
noi kipaleet ja tajuaa miten sakari kukko (tai se piirpaukemies) ja buena vista social club liittyy toisiinsa
niin saat musiikin elokuvan antti - flipperi ja me, et sinä! elokuvan soundtrackin jos saan lainata studiota, ja
naisääntä, tai halpa jimmy somerville ja the communardskin kelpaa. salaa kahden, älä arva mun onnenlukua ekalla
oikein!

maksa matka tanzaniaan vai missä se sanzibar on ja saatan hakea tanssimaan

nimin. itkisin onnesta elodraadosta

p.s. vinkvink, vanha pervo ja alkon kassa tai joku muu kavallus olis kiva

katosi ja jumiutui windows xp niin että meinasi tulla itku pöksyyn, onneni oli että ylläpito todella on tehnyt loistavaa työtä niin että en menettänyt merkkiäkään, mutta ei niin kaunista ettei jotain rumaakin (melkein tekisi mieli soittaa yrjänän ruoste, kuulin sen tänään aiemmin radiosta)

jees. juuperttinukkuu niin ajattelin tulla tänne kun puhuttaa taas yksin. miä tykkään yksinpuhumisesta, mutta voin miä kuunnellakin, ja aina olen kuunnellu kun en puhu. vittu, lähti sellanen kova poppi soimaan tuola että juu ja pertti herää liian aikaisin, jos en tee musiikille jotain; laitanpa soimaan monolakea niin siinä on sini-aaltoa ja alfaakin varmaan, mutta niitä ei minun kaiuttimet toista.

noniin, rakkaat lukijani, tai rakas lukijani, jos olet tässä kohtaa lukemassa, jota en tiedä enkä paremmin osaa arvatakaan. vain palasia muistan yöstä, jona pertti kaatui ja löi päänsä subwooferiin, on siinä häijy laite - ajattelin ja kääntelin äänenvoimakkuutta ja muita säätimiä kuin viimeistä päivää, ambulanssia kun olin tilaamassa. viimein kun se saapui oli suuri haava päässä siinä kunnossa että sairaalassa sitä korjailtaisiin siis matkaan ja tielle taas, vaikka en tahtoisi humalassa matkustella kun on toi virkavalta aika väkivaltaista porukkaa ja minä kun liikun niin silloin pysähtyvät junatkin, ja se on jumalan tosi, jos sellaista on, ja muuten vaan fakta jos ei jumalia ole, mutta junista ja niistä jutuista kerron joskus toiste.

mutta, mutta sepä ei jäänyt siihen, se pullo siis kun kuljettaja käski, - pois ajoneuvosta, ja niin tekikin, siis ajoi pois ajoneuvosta, mutta pakkasi ilmaisun aika kauniisti niin että poistuin ajoneuvosta pikinmiten, on muuten vittumaisen vaikia homma toi pikinmiten(*. minä olin, nähkääs, sonnustautunut - pertin toiveesta - littanalla mukaan ja se oli vyön alla housuissa kun minut autosta ulos komennettiin. tuota kadonnutta aikaa ja sitä pulloa kaivattiin niin että ei mennyt kuin muutama hetki kun sitä jo minulta kyseltiin. kerroin, millainen juoppo olen ja kuinka hyvin minulla säilyy muiden juomat ja niin se pullo sitten odotti perttiä korkkamaan. err, touta tuota noin noinko...

ettäkö minuun luotettiin noin? voitte vain arvailla kuinka hienolta se tuntuu kun on tällainen vanha syrjäytunyt paska ja ystävät on puolet nuorepia kuin minä, ja se molemminpuolinen pätemisentarve kuinka se kumpuaa, itkettää moinen.

*) niin siis on vittumainen homma toi pikinmiten, kun siinä on vitummoinen kiire miten sattuu ja vielä niin. siis niin että sattuu ja sattuuhan se kun sanotaan, niin silloin sattuu eikä tapahdu, se on aikamoinen**) ero noilla asioilla

(** melkonen urakka toi aikamoinen, siinä ei neuvotellessa knnata paljoa miettiä mitä kellot ja kalenterit näyttää, tehdään vaan ja katellaan, aikahaipakkaa(***

(*** melkosta hommaa on aikapaikan ettiminen kun ei ole itse astronomi, voi että harmittaa sekin

alotin tän homman iltalehdellä ja lenita airistolla, ei näkyviä vaikutuksia. vaihdan lehteä, koska seuraavan sivun helena lindgrenin netti-tv alastomuus on ehkä vähiten kiinnostavaa siinä ihmisessä, enkä tunne itseäni paremmaksi häntä haukkuen arvostellessa, kyllä sitä kattelisi kotona ja omana vaimona, mutta ei se silloin kaikille ilojaan esittelisikään, sellaiset on ehdot.

ehkä Mariska ymmärtää. se olisi hauskaa. tapasin hänet pikaisesti tuossa kesäsellä, mutta olin niin pirun sekasin että kun en ensin tuntenut häntä menin laulamaan göstaa ja alotin toki 'itkisitkö onnesta, jos panisin sua kunnolla' jnejne siinä kappaleessa mielestäni tiivistyy koko göstan tuotanto,m kerron joskus tarkemmin. Mariska taas kehoitti minua tutustumaan eldorado-kappaleeseen ja olen sitä kyllä paristi kuunnellut, mutta sellaista elämäni on: yksien lehtien sivuilta kattoa miten muut elää ja juoda itteni hengiltä viinalla tai lantatulla vedellä.

p.s. terveisiä perseeseen

kerron heti kun olen lopettanut, tai jos en nukahda sitä ennen niin sitten ei ole mitään kerrottavaa...

minulle joskus joku sanoikin siinä normi-batissa että, "kuinka sinä voit olla noin vihattu ihminen" ja miä ihmettelin, mutta nyt kun kävin hcbatis että alkaisin maksamaan velkoja sielä ja tekisin pari kotitehtävää niin katkesi linja aika ikävästi.

itken sitä täälä kun olen melko tietoinen siitä että battilaiset tai ainakaan yllläpito ei minun touhuija ja puheita täälä tunnu seuraavan ja se on kiva että jossain osataan t3ehdä ero pelin ja elämän kohdalla, sillä onhan niin, että olen törkeä ollut ja törkeyksiä puhellut, mutta tahtoisin ite silti että tehtäisiin ero myös sen osalta että olen arafat-nätti-bat.org ja arafat-atti-hcbat.org, mutta aina ei maailman mekaniikat mene niinkuin minä haaveiden täyttämässä elämässä kuvittelen.

ja niin se onkin, että minkä haaveillessa saa sen elämässä menettää ja niin on käynyt ja on käyvä minun kaikille toimille ja sen olenkin jo hyväksynyt, mutta ei se minua ole estänyt yrittämästä, vielä. mutta kai sellainenkin päivä ja teko tulee kun lakkaan yrittämästä, onhan minulla jo munuaiset rikki.

p.s. terve sielu terveessä ruumissa. eikö hassua? sielu ruumissa, ajatelkaa! miä kyllä liityn skepsikseen, jos miä vaan saan ensin pikku, pikku kotitehtävän tehtyä tonne turantille yhteen maailman parhaista paikoista, missä ihminen voi elää ja purkaa. tää on toinen, vielä.

pekka puupaa,
p.s. ei tarvi soittaa ambulanssia, vielä. minulla on vasta jeesus-kompleksi, odottelen hitleriä siege ja dungeon on kova peli dungeon siege siis, ja 1.11, muistakaa kun näette mitä miä olen tekevä!

no en vetäny, miä olen aseksuaali, miä kyllä voin katella pornoa ja panemista, mutta olen kuin herra chancey gardnier elokuvassa bein there (suom. mr chance).

elokuvassa on pääosassa peter sellers, ja jostain interwebin ja vertigo vai mikä se lehti oli, sivuilta olen olut muka lukevinani että peter sellers teki niitä punasia pantteri -elokuvia nälkäpalkalla, mutta sai juopottelun ja vaimonhakkaamisen lisäksi kuitenkin elokuvausoikeudet kirjalle being there.

maailmaan mahtuu paljon kauheita tarinoita, mutta jotain kaunistakin välillä syntyy, ja sellaiseksi ajattelen elokuvan being there, enkä aseksuaalina piittaa siitä mitä elokuvan tähdestä puhutaan. tilanne on toki vallan toinen kun tai jos ottaisin puheenaiheeksi jonkun jenkin, kuten geroge bussit silmienalla röyhkeämmän.

ameriikan yhdysvallat eivät ole tainet oppia historiasta mitään, kun ajatellaan että aina maa, jolla on suurin armeija tulee häviämään. tuhatvuotinen saksa ja melkein tuhatvuotinen rooma muistetaan vielä senkin jälkeen kun tästä päivästä on tullut kuluneeksi noin viisituhatta (haluan proosanomaisessa kirjoittelussa pitää numerot sanoina), mutta olen todella sitä mieltä että vaikka MOSSAD minut huomenna tappaisi, niin minä TULEN elämään kauemmin kuin yksikään valtio joka juuri nyt on olemassa.

kuulostaa suuruudenhullulta eli megalomaniselta moinen, mutta kaikki mitä olen kirjoittanut, on yhtä tarinaa ja kaiken tulen kutomaan yhteen. muistakaa: tämä on aina viimeinen merkintä. Te ihmiset, teille puhuen kirjoitan, mutta tiedän samalla että ei kukaan usko tai edes kuvittele että minä olen totta. Minä olen täyttä totta sillä minä olen jälkikirjoitukseton.

Antti-Fantti-Fantastinen

miä olen kymenlaaksosta ja siksi kirjoitan näin.

usein kun kymenlaaksolaisena kirjottelen juttuja, niin ajattelen vain ja kirjoitan vain sen mitä ääneen puhun. mutta tuossa ei vielä oikein puhuttu kymenlaaksolaisittain.

meil on murtees sellanen vika että sanojen päätteet jää monest sanomata tai on kirjotusviheellisii, kuten sanomata sanotaa ja sanotaa on kuten kaikki mikä sanotaa on nykyhetkessä. noin sain itelleni aivan uuen puheenaiheen kun tuli nykyhetki. katos, siis ei katos vaaan katsos, kuinka nykyhetkessä voi elää kuin hauki kaisilikossa tai kissana meillä: meil on ain takaovi auki että kaverit pääsee sisään.

ennenvanhaa(n) - kun miä olin vuosissa lapsi - nii esimerkiks mummolle kun mentiin niin ei ollu puhelimia kaikissa tal9oiss (anteeksi typo) ja ajettiii paikalle ja sitte huomattiin että sielä oli luuta, eli sellainen koivunvittoista tehty luuta millä nopiast lakas ne portaat, niin oli se ovea vasten merkkin että ketään ei ole kotona. siis miä tarkotan kodilla ja kellää sitä että talo oli tyhjä asukeista ja kukaan, paitsi naapurit, ei tienny missä he ovat, asukkaat siis. eikö jännää? aina pitää kyksyä kun on heikko itsetunto ja siten parantaa sitä, ja tietämisiinsä eli tietämiään.

noin, nyt miä kirjotin jo aika kohtalaist kymenlaaksoa, jos siä tätä kohtaa luet niin. kerro minulle, älä päiväkirjalle. miä en lue niitä huomautuksia kun olen huomannu että ei niissä ole muita kui minua, on aika turhaa )åperkele, oli virustorjunta juuri tossa ajossa niin peälstyin melkein kun meni vähä kone jumiin kun kirjottelin tätä kappaletta, mutta siitä selvittiin olisi hiton kiva muistaa mitä miä olin sanomas ennen kun ja miähän voisin luntata nyt ja kattoa kappaleen alkua.

katosta tuli mileen että minulla kattotuoleja, jos joku tietää, nauloessa tuli melko jykevä runkkaajan lihas. miä kyllä olin iteki vähä ihmetelly yhtä lihasta, mutta se on jo surkastunut, ja oli silloinkin kun pinkero siitä minulle snoi :P

ei mulla nyt sit oikee muuta olekaa sanottavan, koitin vaan kertoo että millasta oikia kymenlaakso on, ja hyvin miä mielestäin onnistuinkin. mut saa vittuilla jos en.

tänää ja tähän ainakaan en tee mitään jälkikirjotusta,
Antti Ala-Turkia

oi, jos te - pieni tee - kuten on kirjain kun monikosta puhumma. sillä nyt on sellainenkin asia kuultu että minua on virkavalta hakannut ja minä olen siitä rangaistu. tästä on vain yksi seuraus: itseni ja tekoni ylittääkseni minä elän ja elääkseni minä olen tekevä henkirikoksen. nyt se on sanottu, teko puuttuu.

kuinka lakimme suhtautuupi minuun kun noin sanoin, kun olen paljon muutakin sanonut, mutta enimmäkseen olen sanonut, vähemmän kirjotellut ja kaikkein heikoin osa-alueeni on taitamisen kohdalla tekeminen ja vahvin on tekemättä jättäminen. aion ja tällä julistaudun aikeeni tekijäksi että pääteokseni on olla tekemättä, ja tulen ite sitä pitämään suurimpana virheenä, minkä voin muille anteeksi antaa, mutta itselleni en koskaan.

[musiikki: on jo soinut jonkun aikaa, remotion, en muista kappaleen nimeä, mutta jos jotain kiinnostaa on minulla suusanallinen lupa levittää timo ahlqvistin sävellystä hemppis, joka on luotu tämän remotionin myötä ja sitä mukaillen]

jahasjahas, poliisiko se sielä ovella .... palaan asiaan jos huvittaa, ei paljon itketä ainakaan :P

sinä tiedät mitä teitä sinä kesänä ja miksi olet kuolevainen, marko marko marko