IRC-Galleria

arafat

arafat

Pekka Puupää

Selaa blogimerkintöjä

[tuleehan se päivä ihan kuin itestään ja näillä puheilla ainakin, eli huolta en kanna]

mutta tällasen jutun pann tuossa maata kuvtellessa käyä, kun on vielä kesän jäliltä, takaovi auki että minut kiinni saa tai niille sijoilleni tappaa että en kaikkea uhkaamaani tekisi. näin paperille pain:

on tullut aika ajatuksien
kun tulee höynäyttää
yhen yhtä ja toisen toista

niin tehtiin Kalevala
näkemykseni mukaan
(kuka sen keksi)
ja sen kuka keksi
ja niin myös tämä uusi tulkkinta

vaan tekisi mieli alottaa Raamatusta
ja Kalevala toiseksi jättää

kiittää kun en taho
harjotuksen vuoksi
siitä harjotuskalppaletta tehä

(
vaan en tahtoisi Kalevalasta alkaa van Raamatustta
jonka isäksi sanotaan agrigolaa
)
joonkin väliin. miä menen nyt ja luen waltaria, jos siitä saisi innotukksen uuen jja puheenaiheen, kärpäset mua kiusaa ja nahkapenkki mua hlaa, "hilihilililii hala halalaa", rappaa vesa vierikko tabussa ja miä ihailen vään näitä kärpäsiä, jotka parkeeraa minun käsille ja näton ja silmieni väliin. muistan hyvin miten kuvailin kiimaisia kärpäsiä kun näin noita-akkoja. elävältä tuntuu ja siltä pitää, se on elämän tarkoitus ja niin joo.... tulikin tuosta mieleen...

haistakaa keltamoa ja vähän saa maistaa, mutta muistakaa varoitukseni että siinä on alkaloideja, joiden vuoksi tai tähden se tahdottiin tappaa sukupuuttoon. tilanne on toinen, muuta olkoon niin.

Kalevalasta Raamattuun,
ajantaju

ei helvetti hotsita laitamaillaTiistai 07.09.2010 17:25

[vittu kun tää välillä heittä ihan ihme ruudun. pitäs varmaan ottaa screen-shotti, mutta kun en miä saa palkkoja tästä editorein testaamisesta niin en miä itke hukatuista teksteistä enkä ilmota mahollisista virheisä ja sellasista tapahtumista, työ saatte tehä niin ja on toivottavaakin. kerran jo pelasti minut siltä että olisi riittänyt 16k charrua eli kai tää on 16bitttin charru eli jotain unicodea eikä vanha kunnon byte niin on noita syitä monenmoisia ja vähän -laisiakian, kas siinä teille kielioppia, suomea siis[

mutta kun tuli tollanen otsikko ja ihan

[niin se välitallennus]

tulin pikkasen unohtaneeksi mistä piti taas selityksia ja selvityksiä antaa niin tämä mennee sitte tajunnanvirraksi ja onhan minulla sielä aiheena sellanen artikkeli mikä olisi pitänyt nimetä sanoin: tulevat kuin varkaat ja lähtevät kuin rosvot. ja on vähän sellanen tunne että tuon olen joskus sanonut ennenkin mutta jos luet tätä väärinpäin niin sittepä tiedät. miä toistan paljo itteäni, se on lähtökohta, ja sen kun sanoo niin ei tule valehelleeksi ainakaan itelleen, sillä niin kaikki muutkin tekee, sitä ei vaan aina puhuessa huomaa, näin kun kirjottelee niin kyllä.

mitenkäs ne varkaat sitte tulee, on kysyttävä, että aiheessa pysyttäisiiin? no niin ne tulee että yksi tiesi vara-avaimen paikan ja vei vähän mitä sattuu kun omaisuuttaan haki, mutta jätti jotain mikä oli toimestani näkyvillä, vertaan niitä vaikka päiäkirjoihin, että tulisi selväksi lukijallekin että sellasia ei varmaankaan halua jättää ellei sitten ole kysessä sellainen alitajunen ajatus tai toive siitä että minuun olisi vielä tarve olla yhteyvessä kun on saanut lapset maalimalle, ikäeroa kun on sen verran että vielä ehtii ja minulla toiveajattelua kun ehti minut tuntemaan oppia, vaan on noita nyt muunkinlaisia kun kaikki, jotka ovat vaikkapa tätä lukeneet tietävät että on toi takaovi aina kesäsin niin auki että ne harvat kerrat kun olen tajuton eli unessa niin en varmasti herää ja naapureissa sellasia saatanan pikkuvarkaita että en viitti lyödä kärpäslätkällä jos yhen tai kaksi tupakka-askia näpistää niin esineitä katoaa siinä ohessa kun on tapana pitää kaikenlaista mukavaa ja houkuttelevaa tuossa keittiönpöydällä tai sen välittömässä läheisyydessä.

nyt sitte syntyy se oma katekoriansa kun tulee varkain ja lähtee rosvona. niin rosvokisi muuttuu siinä ajassa kun näkee minut ja tietää minun näheen niin että muistan ja silti lähetään kuin varkain vaikka vedottaisiin esim. univelkaan tai vainoiharhoihin tai deja vu tms. minulla alkaa olla aika kypsä sille että sellaset selitykset ei enää kelpaa jos omaisuuttani, ja mikä vielä pahempaa isäni omaisuutta katoilee noilla ajoilla sellasilta paikoilta johon miä olen ollut puuttumatta, sellaisesta voi käydä vaikka reppu, jossa on minun juomia, niin sitte tiedetään jo tekijäkin eli puuttuvia tekijöitä on aika harvoin, kyllä miä heilutan vainosia silmiäni siihen tahtiin että miä huomaan koska esine katoaa, ja joskus on joku kappale palautettukin, kun olen siitä sanonut että pappa on kysellyt. ne on olleet vahinkoja, kun on luulutu omaksi, punainen mutteri kun on niin satanan yleinen kappale että niitä voi helpostikin luulla omikseen, mutta mitaapa tuosta. kotiin on osa tullu osa on menny parempiin tarpeisiin. ei piä paljo haukkua kun niin paha olen suustani ja koitan käsiäni säästää että tääläkin kertoilen. vituttaahan se aina että kavereissa on tollasia ihan tyttöystäviin asti, mutta luotan siihen että treenamalla teen pari pientä paperille painettua kirjaa joissa oikein auon päätäni, ja kerron siitä millaisia vasikoita ja rottia miä olen elämäni saatossa saanut kohdata kun oikeisiin ihmisiin olen saanut pitää yhteyttä vielä tälläkin viimevuosinkin niin ei tarvi itse vasikaksi ruveta eikä näitten juttujen perustella kuvitellakaan.


miä ihmetten ja mietein että pitäisikö alkaa rangaitsemaan,
fäggis
[koitin taiteilla ton niin että tuossa sivussa ei näy sana humalass ja sihenkin on syy]

eilen tuli oltua kun tuli juotua, vähän alkoholiakin ja vähä kun ei koskaan minulle riitä, missään, miä olen holisti muutenkin, mitä ei olisi pitänyt sanoa, mutta kun tuli jo pantua noi kirjaimet niin siinäpä on.

mutta ja siis. kyllä kummasti juovuksissa minulla heittä vielä pahemmin tota yhtä ja samaa rataa jutut ja on tappamist mielessä. minun on selvästi tehtävä sille jotain enemmän , selvänä hitto kun tää linja lagaa niin tulee tollasia välilyöntejä kun en tykkä tavotella backspacea vaikka olen taas antanut kynteni kasvaa.

kattokaas. kun lääkärit tai ainakin osa psykiatreista kirjaa tietoihin habitusta, niin miä ennen sitä otin sellasen tavan että miä aloin pitämään kynsiä pitkänä sen vuoksi että miä pystyin kavereille osottamaan että miä en ole ollu kärhämillä kun niillä ne kynnet heti katkiaa. ja niin miä olen siirtänyt agressioni purkamiset tänne. oli tuossa likellä tätä taas osotus siitä mitä miä olisin ennen tehnyt, mutta miä jouvun syömään niin kovat lääkeet että voin liikkua että niien kanssa ei saa juoda niin on sitte keskitettävä kaikki se tarmo ja viha vaikka tännä. on minulla toki toisiakin outletteja, en miä kaikista täälä puhu. kaikki vaimonhakkaamiset esim. menee siihe novelliin, joka on jatkoa jollekin, mutta ne siitä. näistä minut tunnistaa niistä ei kun on kunstannustoimittajat ja kaikki vähä räpläämässä minun sanomisia siihen malliin että ei nyt ihan näin.

mutta sen miä olen nyt huomannut ja siitä miä rupian virttä veisaamaan että poisoppiminen on kyllä melko hyvä keino, mutta en miä olisi sitä tullut kokeilleeksi ilman antabusta. vieläkin olen vähän humalassa, mutta laskuhumalassa. pahottelen paria sanomaa ja saatan korjailla valheenomasia nimiä yksinkertasempaan suuntaan, mutta koska ajattelen niin että kirjoja ei saa polttaa niin saattaa olla että en tule tekemään mitään sensurointeja, ellei sitä ylläpidon taholta kehoteta tekemään sillä neuvolla että he sensuroi, ja minulla ei ole varaa menettää näitä tekstejä. niin kauan on bannini kestänyt batista, ja omaakin syytä on, että ei ole varoja hukkailla aakkosia, ne kun on minua minusta.

teidän ja minunkin,
Antti anttina ja antista antipatiana ja sillee tosissaan, mutta ei pahalla, kovilla vaan ja kiusanneille
[yhtenä päivänä miä hakkasin minun tyttöystävn auton pellit ja ikkunat taunuksen kannella]

jos kuvitellaan että tuossa vastapäätä oli äiti lapsesa kanssa, joka on Nea, niin miä olen kovasti onnellinen että hän oli ehkä vuoden vanha kun näki kuinka aojoneuvota nimeltä auto tehää ajoneuvoton, niin oli ollut paikalla joku vitun timo joka myy priaä varuskunnassa valkealan.

lähetäänkö tästä? pannako pariskunta kuriin sen takia kun Paula ei vastaa. kyllä näitä neuvoja näyttää löytyvän. olisko nyt parasta minun olla hiljaa, ja jos siinä luulossa elätte niin olette pahsti erehtyneet. miä panen ankkurit mereeen ja miä olen thrifidienn syvänggplllä eli on siinä se 11 kilometriä kun saa upotela. asiat menee, toiset ankkuroidaan. toisista jutuista miä teen sellasen toen että se panee ihailemaan kuinka nätisti miä ihmisiä kiristän, mutta tämä ei ole niitä ihalujen kertoja vaan tämä on sellienen kerta kun Paula soittaa minulle kun olen äitilläni karussa ja en vastaaa puhelimeen, mutta tämä soitaakin äitin puhelimeen niin on vähn pakko vastata ja sieltä tulee sanat, "anna sitä priiä" ja huutomerkkikin varmaan tuoho kuuluisi, ja vaikka sanoin ei niin oli se niin että annnoin kun uhkaus oli että sitä saa pillullakin, tollasen ihmisen kanssa miä olen seurustelllut, tollanenn on :

Paula Korhonen os. Junkkari tai mikä vitun Paula Laurila onkaaan. tollasen ihmien miä tapan ja marko menee kylkiäisinä, sitte on se kolmas tekija, se pitää pitää salassa koska se asuu niin hankalasas paikasss.

murhamies miä olen tienny olevani siitä asti kun miä kuulin tarinan kaipiaisten kievarissa syömään pysähtyneestä miehestä tainan ja tämä sanoi kahleisssa oleen siksi kun oli syönyt puuroa leivällä, vai oliko se päivvastoin, mutta niin oli ja niin miää tulen elämään. miä tapan. kirjain ensin ja sitte oikein, kun kummatkin on tehty miä kerron miten tulli asiat tehyksi voii minua epäillä nyt, mutta niin on monta vihan näkijäää noissa mainittemissa ihmisissä, eikä vaan minun takia että hyvin voin sanoa ja häpiä moisia ajatuksia sillä tämähän voi olla vain krijaa ja vovellia. mikä sen tietäää. paitsi minä. kukaan ei kuole minun jutuissa vielä. mminä olen liiaksi rakastunut. voiteko kuvitella ja vaikka ette voisi niin kaikki kuitenkin on. joss yksi kon koovin nätti ja kuvataiteellisesti kohtalaisen taitava niin on minulla sen verran että mmiä kehun.

mutta niin on että mminullaa on ystäviäkin, joillta kysyn kun hyö esitteleee tatuointteja että iä sellasen ottaisin niiin sanontaan että ssilmäkulmani riittäää. miä en ota tatuointia. mutta miä liikahan kylillä ja miä luulen että puupäät ei oikein ymmärrä että jotkut meistä voi ottaa iskua päähän niin että kaverit kyselee että pitääkö jotain pahoinpidellä ja miä olen aina snonut ei, mutta olen käymässä ja vähän jo tullutkin niin vanhaksi että miä en ole enää taistelutilanteissa ihan yhtä kykenevä kun joku kallen oppilas niin mi ä olen tuumaillut että yksi kuhmu minun päässä kertautuu viidelllä tekijän kaverilla ja kahtena jokaisella.

tollasia juttuja voi olla hyvä heitella ja nätti kuvitella uhkailuksii, smutta miä sen verrran uskallan sanoa että jos miä teen jotain vähän isompaa niin eiköhän tollaset pikkujutut hoidu ja pyötsiän sormia miä olen ajatellu vaikka sillä on vahvavat veljet, miä tuumin että minulla on lujat kaverit niinkuin on minulla mieli luja ja miä puhun välilllä valeitten seassa totta ja miä en tykää siitä että teistä, pyötsiöistä, joku uhuu sellasta paskaa että se on lennättänyt minua.

jos puheet puheina ja teot tekoina. miä en antaisi veljeni panna minun tyttöystävää mutta lestadiolaisessa perheessä jossa on kolme imbesilliä veljestä kaikki panee sen yhen tytöystävää, ja musiikkia tehään kuin se kukkalehto eli lestsdiolaisille. kato sieltä irtoaa lääkärinlausunnoktin k8n vähn rummuista puhuu. miä luulen että jos ei näillä puheilla niin sillä vihalla, millä noi paksa-Pyptsiät valehtelee irotaa minusa se vimma että valehteleva ihmiset pyytelee anteeksi ja miä soittelen ambulanssia, sillä onpa niin että on niitä kutka soitaaa suuta ja rumpua ja kitaraa, ja on meita jotka panee katkoen sormia juuri siksi, niin miä luulen että tollanen reumaa "sairastava" paksa aika äkkiä peruu valeensa mitä se kaupungilla levitti.

olen pahollani edelleen että puhin aggressiivisesti, mutta ankkalinna eli anjalankoskien ineroinen on tossasten ja tällasisten siköitten maa että täälä voi toisille puhua niin ja näin, mutta toist yksinkertaisesti on moninkertaisia ja luottaa ainaiseen apuuu ja miä haluan tuomita tuhoon sen joka luulee eettä ilman omia tekoja ja omaa hyvyttää voi sillä kylällä ellää missä miä olen läsnä ja pyötsiän ville veljeksineen on sellasta porukkaa että miä joudun ottamaan kantaa, mutta en niin ettei junkkarit tulisi ensoin. kyl ' minul toi arvomaailma kuitenkin pelaa niin että jjos minua eli minun itseä on loukauttu ja onnisutu rikkomaan niin että miä tiään nyt non siettämän vuoden jälkeen että se ei hellitä niin ehkä asetan sen etusijalle eli mitä enemmän miä hankin vihaavia henkilöitä niin siä helpompaa minun on teitdät tappaja teidän minut, mutta kylla Paula 'ssukulaisisa' ajattelin alottaa, puhun tietenkin kahvista taas,ja kiiruhandink istä keittämäään. enkö minä ollut jo monta tuntia sitten kahvia keittäsmässä...


öhööhööhöhöhö...
[tuokaa juomaa ja juomaa tuotiin. rahaa otettiin ja summista oltiiiin tarkkoja, mutta määristä näköjään ei. luettiin minua ja arvioitiin mielialaa irc-gallerian perustellakin vissiin, kai ne katto sammakoitakin, ja jos ei niin siinä tapahtu se iso erhe: on nähkääs niin]

maailmassa monta on ihmeellistä asiaa. no onpa noita, kattelin justa ja tein valintaa ja päädyin alec baldvininin. kumma hebbu, miä olen aina vihannu sitä ja pitäny keskinkertasta prampanakin näyttelijänä viimeaikoina, mutta kun miä näin ton jimin dokkarin missä jopa michael woods tms. ssanoo että baldwin on tehny huoon uravalinnan siinä ja tässä ja missään ei mainuttu leffa jjonka on kirjottanut david mammet ja siinä on jotain puhelinmyyjiä keinottelemaassa ja jos katttttoo castingia ja sielä on ketä on ja minkä roolin baldwin vetää niin olis nyt antaneet eles ehokuueen oskariin.

mutta mistä minä puhunkaan? miä saan jotain jaffan tapaissta kotiintoimitettuna, mutta siinä piti tulla mukana olutta, jota sain yhden tölkin. miä tarjosin paljo enemmän mutta minulle luvattiin paljon enemmän ja ihmiset tulivat taloon kuin varkaat ja lähtivät kuin rosvot. minusta tuntuu siltä että minun on liikahettava kylillä ja tehtävä sellasia asioita että epäkunnioitus minua kohtaan kasvaa. sillä niin on että miä kysyin ja pyysin että näistä hauista ei ole haittaa ja olin mielestäni reilu niin tulin kusetetuksi ja se ei ole mukavaa.

kuvitelkaamme nyt että minä olisin ollut jollain tapaa sitten niin hankalaa seuraa ettää olisivat karkuun lähteneet niin miksi piti ykssi jättää, ja hän sai lähtä ihan kuin halusi. minä luulen että panttivankitilanteita oi järjestää muuallakin kuin onkijärvellä. ja minä luulen isolla luulolla että niin tulee tapahtumaan tämäniltaisen ilon tähen. ja tulee tpahtumaan jotain muutakin.

olenkos miä puhunut kuolemasta(ni joskus? psykopaatit on sellasia ei voi mitään, jos ja kun tulee mieli tappaa joku niin niin on tehtävä. asiat sellaisten ihmisten päässä, jollainen minä olen eivät saa jäädä vain kuvitelmiksi, niille on tehtävä jotain että niistä tulee totta. niinpnpä onkin näin että sinä ypnä kun miä tapan jonkun kouvolassa (kouvola on vitun iso kapunki ja minulla on vielä työtä miettiä miten kaiken teen) minä tapan kerralla kolme ihmista...

vitunmonen homma häärätä tuo kaikki niin että ehin ja kerkiän koska minulla on noin kuusi tuntia aikaa ja kaikki on tehtävä niin että en jää kiini, mutta tulen olemaan epäilty. kiitos videokasettien, joita ei palautettu. marko ja paula, teita on kaksi ja penskat kanssa, mutta vielä on joku muu, jossain kouvolassa ja koska olen psykopaatti niin voi olla että on kolmen lisäksi usiampi, voi olla jopa kaima klistalla. koskaan ei voi tiettää ennenkuin tapahtuu. mutta se olkoon tosi että miä tulen tappamaan useita ihmisiä yössä kun miä keksin keinot ja kuksit ja ajoneuvot. vaikia saaha noin luotettavia kuskeja, mutta eiköhän kaikki järjesty kun kattelee ja kyselee huumehien maalilmasta että kuinka paljon joku on velkaa...

hommat tapahtuu ja asiat tulee kostetuksi.

niin puhuu antti, nyt ja aina, rauhaa ei tule js sitä ei solmita

p.s. mopomiehet naapurissa ei paljon auta, se on nähty
[yhet on asiat ja toiset on mitä pitää sanoa, miä sen yhen ja toisen tahon miä en häpiätä piä enkä toista vähempää. niin asiani ovat ja asioitteni antamat tulevat. miä kiveen hakkan, julmaksi rupian ja julmetusti tiä, miä tee selvää siitä mikä valeeksi on kuviteltu. minua vituttaa ja kun minua viuttaa niin minä tahon puhua valeista kuin ne eis koskaan sellasia olisi olleetkaan. miä elän ja pelaan pakkasella enk tykkä dungeon siegen pakkaslumista, mutta luola lumien ja teräs jään, on sellanen paikka mihin miä ihastuin. on tullu aika ja menny. miä jos vihaa uhun miä lempeyttä puhisen. miä tahon sanoa pahaa ja hyvää ähkiä. mutta ei ole sellaisia sanoja joilla miä sanoisin että on minulla sellasiakin ystäviä. sen tekee nyt turmajuoma ja suuri uho, vähäsuisten maailmassa. miä tulen sieltä, kun tekstipelit elää ja sellanen tahon olla, mutta taholta monelta minua viha uhkaa, ei ole helppo olla ja vielä on vaikiampi elää, mutta kun on pakko ja itelläkin, niin ei ole muuta taitoa kuin kestää ja kuvitellusti yrittää}

niin menevät aika ja sopu soinnussa kuoleepi, niin tehään minusta loppu kuin kaikista muistakin. en ole enkä halua kuvitella ittiäni vähäpätösemmäksi kuin yksi toista, mutta vähii nkäy voimat ja vielä on vähemmässä se mitä sanoin uhosin. niin vähiin käyvät voimat toissa, ja niin antauvun. miä olen ilon ja surun pettämä ja miä suruun haihun. miä en voinu luottaa edes sanaan antin, joka kaimani on, mutta onko se yllätysten kumpu vai itteni luoma vale, miä valeista tykkään ja niitä rakastan tehä, mutta tahtomatta miä luon synnyinkuvia siitä kuinka lento käy ja miten sen kuvittelen.

miä. valeitten varasto ja valehtelva kungias, jos olisin. miä ihanuueen ja petokseen huoa ja lantrinki. miä elämää rakastan ja etenkin elämää valheitten. miä olen lujasit ja kovasti ja vähän oikiasti pahoillani että olen tällainen runnku, mutta miä tosiaan menin rakkauesta seksin ja ei se nyt sitä meinaa etten vielä rakastua voisi, mutta onhan tethtävä kovasti töitä että tallaiseen ja minä kaltaisesi. mutta eiköhän me jostain uusi Paula löuvetä kun miä oikein pistan kielen poskeen ja olen toisten pihalla ja kilttinä niin kuin vaatteita vaan vähän haistelen. kyllä naapurit on innoisaan että joku vielä niin ja noin, mutta minä olen tosissani. minä teen mitä vaan ja tarvittaessa haluttua hauskaa.

mutta., ei ole elämä eikä elämästä ajattelu kuviteltua hauskaa, on odotettavissa monenlaista muuta kohtelua, ja aika vähn siitä piittaan. tämä jos oli pääasia niin se riitta ja olkoon siinä. sanottua hauskaa kuvitella voi... vai miten sen joskus sanoinkaan... harmikseen ihailla, se ollut ei. mutta nyt niin ja varmana pidetään. mitäpä ihmiiset...

iänikuset..
jnejne....

P-S- on oikein hävettävä että noin puhuin ja mitä sanoin, mutta häpiä ei riitä, nyyn ylimaallinen ja niin kovasti miä vihaaan itteäni että jotenkin tulevat puheeni toeksi ja miä pahaksi muutun ja miä luulen tietäväni teiänkin että kenelle tässä ensin käypi sillä ei ole sellata tahoa joka minut pysäyttää. miä en pysähy koiriin enkä lapsiin ja se on aika kiva tunne tuntea sellaista vihaa ja inhoa, kun miä miä tiiän että se on valetta kohtaan mitä en kuvittele vaan minkä on paperille pantu. lepposasti miä lähen, mutta ruuti siinä lentää. en miä olisi Arafat jos en miä olisi ruahantahtoinen ja sen lähettiläs, mutta kun ei käy ja kun kun niin valehellaan. miä panen vaeleille lopun ja miä pelaan säkkia, vaikka en hevoista osaisi likuttaa. paula kulta, Paula kulta, pane minut sairaalaan!

no tollaset vitisit on tehtävä heti epävitseiksi näin sanomalla, mutta eikö asiat aina ole sovittavissa, puhein tai synteesillä. miä mietin ja urpoilen miä ihmettelen ja miä hauon sanottua pahaa. jonkun on kuoltava. minusta ei tule muuten mika wltaria kummempaa ja jos joku saatanan kaurismäki saa akateemikon arvon niin kyllä se vähän rupee korpeemaan.

noi kiimaset kärpäsetkin, joista en kuvia vielä ehtinyt tehä ja se onnenne olkoo. miä tosiaan näin ne miä sotkin suolaa ja sokeria kahviin ja miä kaiken join ja miä näin sen nälän, minkä miä olin piirtäny joksu 70-luvulla ennenkuin opin kirjoittamaan. se kuva minulla vielä on ja hauastuu noitten kirjojen välissä. ei ole kuaa kun näin ne, mutta nyt sanon että kuolema sille mitä olen piirtanyt tai maalannut. kuolema antti ala-Turkialle. kuolema valehtelijoille vaikka minä olisin se. kuolema ns. ihmisille.(*

miä sitte ihailen valheitten ilmentymää, vaikka se olisin minnä...

miä, miä,, miä, olenn

Antti Ala-Turkia ja häpiaksi suvulle ja iloksi ja onneksi häpiämättömille.

itke! miä sanoin ajatelleeni ja miä itkin ja kaikki itkivät kanssani silläoin kun minä nauron ja niin meistä tuli nauravia ihmisiaä, olioita olentoja entiteetteja eläväsiä ajatuksia muitten tuumia

miä elän ja siä kans, kyl' myö pärjätään.

siä ja sananlaskusi.

*)viittaus elokuvaan soderbergin exi...tai varmempi sanoa elokuvaan jennifer jason leigh, existenze, kuolema pelintekijälle
[hyvin selvää tuli näyteltyä ja vaikka oli lappu mukana, mitä ostaa ja tulisin sitä silloinkin katsoneeksi kun ajattelin hartwallin jaffaa niin ja fazerin sininkein oli, mutta kaukosäätimen paristot unohouivat niin jatkanspa täsät]

niin keljun tempun tekivät että piilotti mun tupakat ja olen poltellu jotain älämmää niin nyt soittaessa sano etta vois lähtä ajam mun pulolesta, jos annan tupakkaa. miä sanoin että ei ole kun tätä älämmää mitä sinulta ostin, niin se käski minut johonkin kätkölle ja vitun kamelit ja nortit oli jemmassa ja miä olen täälasta paskaa polttanu niin kylläl jysähti nortti päähän, pitkästä aikka, kun muutaman poltti. niin tulin ottaneeksi sitte tarjouksen vastaan ja se tuotaisi mitä olin lähdössä hakemaan, kun oli niin vittumaista laskea paljo se maksaa kun olin niin pirun pyörryksissä ja ajattelin että toivottavasti ne kauppiaat (kiinteisöhuolto) tule samalla esittämään jotain vaikeita mumeroita ja miä hölmö kirjotan nimen paperii kun on kiire kauppaan kun pitää olla torpan tyhä kun vähän niinku salaa ajattelin tämän homman tehä.

en myyny lumitöitä, ajattelin että pappa tekee ilmasesksi, melkin, niin tulee halvemmaksi. otin kaupasta kaiken välttämättämän maitoa (juon paljon oboita presidentti- kahvini(joskus tavis) seassa) Fazerin sinistä suklaata ja hartwallin perinteinen -vichya ja Hartwallin oriiginal Jaffaa. niin ja kamelia tupakkaa (norttia) ja kuskille mallu. nytpitäs sit alkaa haastaa riitaa.

toivottavasti teillä on nyt nuo eväät sillä pian on kulunut 20minuutita siitä kun minulle sanottiin että tavara on katon alla ihan nyt justiissa. niin sit mul on juomapuolikin kunnossa, unohin pommacin, katos. nyt alkaa jo kämmeniä hikoiluttaa oikein kun tekisi mieli otaa pala, ja pikkasen jaffaa, mut jos tekis ensin vielä tohon valmiiksi pari leipää (hapan luomu lepiä ei toi vitun luomu, mut' almiiski siipaloitua ja edes vähän hapanleivän majuista (sinuhe vai mikä se leipuri on), jotain parikaa (valit. espanjast tod.näk.) tms tunkis siihe ja vitusti valion eläinrasvaa eli voita sieltä suolasimmasta päästä ettei tarvi ite aurinkotarhojen tomaattien päälle laittaa, sitä kun tulee helposti liikaa ja sitten on tehtävä uudet leivät toinen vähä suolasempi ja toinen ei.

noniin. nyt tupakille kun olen lopettanut tuon, pian tämän sisällä tupakoinnin kun tuumin että panen ton kokolattiamaton hittoon ja plaan kuuskytluvulle.

otan avan funkin mukaan ja vladislav delayta. (tuli nimittäin se toimitus tuossa ja nyt tulee matkaseurakin vaikka en lähde edes kävelemään niin jäi vähän keksen ja nyt en saa ajatuksesta ki)

en ole kähös mille autiosaarelle, sinne mitä ottasin nyrkki-kyyrikin ja perse-kyllikin.

miä meiltä moi (sa laittaa knasallisarkistoon, jo nyt)

ähpuhpenntti

valmisteluaMaanantai 06.09.2010 19:44

[kayn ruokakaupassa, toivottavasti, ja soitan viela yhden puhelun]

siis kayn kohta (kauijha kun tää mun linja lagaa), niin ja sitten viela se puhelu kun tulin ottaneeksi ne vahvat kun meinasin ensin kävell. tulin vaan maininneksi tuola ircissa vai mika se on, niin sitte mulle tuli puhelu että kyytikin löytisi jos soitan johonkin ja ajattelin etta teen ns. ykkoset. etta soittakoon sielta jos jotain asiaa on, minullahan oli jo valmiiksi suunitelma etta tempasen lääkkett ja käyn kävellen. on vaan vartuttava että toi vuokraisäntä käy vai mikä ihton kiinteistöhuolto kun ne haluaa tehä mulle lumityöt vaikka mul ei sellasia oiekein vielä ole, kun oli niin kuuma kesäkin että maakaan meinaa jäähtyä ja kaikesta päätellen. noh, sitten sieltä tulikin ne ykköset ja nyt tuli vuokraisäntä eli tämä ei jää tähän

-faarao

puheeton ja puheet onLauantai 04.09.2010 01:22

(katos vaan kun kokoomuksessa jo hoidellaan tekstiviestein asioita venäjän suuntaan)

mitäs sitä nyt piätisi sitten ajatella sanasta tyhmä? Ilkka Kanervan tekstiviestit yksityiselämässä kun tuli muitten tietoon inin että kokoomus itekään ei tiennyt, kokoomus kun on entiteetti -katsokaapa vain - niin tämä - viisaampi kun holkeri, ja kuivalla maalla, niin kuivalla että on kangasmetsä - Kataja(1, en muista vielä etunimeä , mutta ei pääministeri Kanerva, jos kristallipallot ja paistetut sammakot ja vuotavan kahvinkeitimeni ja kaikenlaistenkuivienkesien ja muitten luitten ja lähteessä kylvön mukaan - vissii ihan itte sitte otti moisen toiminan vähän toisenlaisen oikeustoimihenkilön kanssa tehtynä ilmi. kumpaa tuossa nyt sitten pitäisi tyhmänä pitää; kansanedustajaa joka opetti minsteriä käyttämään puhelinta, vai minua kun täälä tietokoneen kanssa tällaisia puhun? miäpä soitankin tolle Tarja Halonenille (mm. presidentti ja varatuomari) ja kysäsen jos se hoitas ton mun eläkeasian pro bono vai mikä vittu se termi on, kun jokasen pitää vähä tehä jotain hyvääkin, jos on juristi tai lääkäri. mutta miänähän puhun väärästä asiasta....

se on se tyhmä niin hullu sana että sen takia niitä ei lääkärit käytä kun ne on maallikojen puheita, ja lääkärien maailmassa miä tässä yhteyessä piän ajatusta aika hyvänä, koska olisin voinut sanoa että konteksti on kova sana ja niin on vittukin tai saatana?

mitähän sanoi muslimit käyttää kun ne kiroilee, sanooko ne, "jeesuksen vittu" kun ne kiroilee lukiessaan Shalman Rushdieta? vaikia arvata tollasia asioita ja en tarkasta netistä enkä eti mistään muualtakaan kuinka toi noin noobeli kirjaili oikein nimesä kirjotta, kun ei sen nimmaristakaan vaarman saa selvää. vähän minua askarruttaa, mutta toisaalta, onhan koraanilla ja raamatulla paljon yhteisiäkin vihollisia niin mitä noita miettii. antaa jutkujen tappaa palestiinalaisia ihan rauhassa vaan, koska jossain loukataan ihmisoikeuksia vielä enemmän niin että ne, jotka sitä harrastaa ei saa osallistua euroviisuihin. kato kun toi israel kuuluu eurooppaan... no on meillä muitakin maita, ja turkki haluaisi, mutta pitää taas leikkiä isoa ja vahvaa kun on nimeksi saanut ja Jumalan (kiitos, kris... jaa, mut jos se ei olekkaan... vittu! se joka on varmaan ympärilekattuja, se...) ansiosta tai jonkun mahottoman hienon sattuman kautta syntynyt Brysseliin puhumaan kuin kone (kolme asiaa: ensin on yksi, toinen on ensin toka jonka mukaan eka ja kolmas on molemmat eli tokan mukaan on kaikki ks. Delirium - (eight) qualities of religion) ja nimikin suoraan suurmieheltä, mutta sitte sille on kuitenkin tehty se mitä Suomessa ei saa koirillekaan tehty eli typistetty, vähän, sukunimeä. eihän kukaan vielä arvannut että puhuin itekseni ja kirjotan kun ehin että Alexander Stub(bi vai do?Hä, mitä, homo?!). No ei se mitään, vaikka miä ajattelen että kaupungilla ja kaupunkilaisasunnoissa ei saisi(+)olla lain (siis säädettävän esityksen jälkeen eli toisinpäin on jokaisen kansanedusatjan etu ja oikeus ja toisille vähän kohtuutta niinssäkin) mukaan koiria kadulla niin kyllä yksi Alexander saa kulkea, kun on lieassa ja viedään julkiselle paikalle paskalle.

vaan niin on että aika vähän tiiän tollasista ja lainaten Heikki Arvaa (2 ks. u2b), tuli vaan tuumailtua tuota kun lähettelin tekstiviestiä tuoss ja miä tykkään käyttää tuota kuittausta niin tuli siitä mieleen sellanen kaveri, joka aamupäivällä valehteli, sitä miä epäilen, kun kuittaus tuli kuitenkin monta tunita puhelua ennen ja tää väitti että oli puhelin pois päältä ja juuri heräsi. miä en viittiny sanoa ihmiselle (verkostomarkinointia ja lehtiä ja mitä lie että puhelin on vissii niin tuttu vehe että tietää ettei nokia mitään uutta tee eikä sonera mainosta sitä mitä pitäisi eli soneraa kun se on joku muu, vaikka sillä palveluita onkin...niiin)... no. jos työkseen käyttää puhelinta niin ei kai sitä jaksa niistä kiinnostua mitä operaattorit tekee, se että on hieno ja kallis, riittää. harmitti vaan semmonen narraaminen kun sasnoo minua ystäväksi ja nyt ei vastaata soittoihin eikä viesteihin. saisihan mokoman, kai, kiinni facebookista, johon en _todellakaan_KÄPSIT_ tehnyt ite akkounttia, mutta miä tykkään ajatella niin että kaverit ja ystävät on samaa porukkaa ja jos ei ne vastaa, niin siitä tulee paha mieli.

kattokaas sellanen elokuva tai uskokaa minua kun sanon että alkoholilla voi todella parantaa oppimiskykyä (en eti tohon lähteitä koska ei ole oleellista), mutta se tyssää aika nopiasti, kun ei noita synapseja kauhian kauaa tule uusia ja vanhatkin lakkaavat vahvistumasta siinä vaiheessa kun jonkun pitäisi puuttua asiaan,, mutta niin että puuttua on aivan väärä sana, sillä juuri niin kaikki tekevät; ystävistä vanhempiin. ne tekivät, jotka lopettivat, niin tekevät ne jotka jatkavat, se on vielä varmempaa ja vanhemmat kieltävät, itseltään, kaiken. monesko askel se on, kieltää itseltä tietävänsä näkemästä? no, minä minä en enää askella o njalka paskana, minä leijun, välillä levitoin, mutta enimmäkseen en muiden nähden...

minulla on ystävien lisäksi vielä vanhemmaat, sisaruksistani ei ole mihinkään, heihin (omiinsa), vitun suomi :P ei kannata monen muunkaan luottaa jos aikoo tulevaisuudessa elää seitsämän vuotta suunittelematta ja rapiat päälle niin että muistaa kaiken aikaa mikä oli kivaa, ja miltä se tuntui.

Antti Ala-Turkia

(kirjottakaa hautakiveen vai mitä se P.S. tarkottaa? näin minä sanon kun olen selvinpäin kun ei tullut kylään se kaveri, joka lupasi humalan ja puhua ystävistä, joka minäkin olin.)

no tokihan sampo vieläkin on. vituttaa vaan tollanen lupailu kun tota nyt on jatkunut muutaman kuukauden (muittenkin toimesta) ja miä aika harvoin ja vähän alkoholia saan tai uskallan hankkia kun menee kaikki aina vähän karkuteille tullessa mieleen ne ajat kun kaiki oli kivaa ja taksilla pääsi mihin tahansa ravintolaan koska piikkiejä oli (tarkotan että oli kaverin tai ystävän kai, kanssa luottokortteja ympäri helsinkä ja molemmat sai toistensa omia käyttää kun henkilökunta molemmat tiesi, jos ei tuntenut, onko se joku ystävyyen esiaste ja sitte kiivetään koipea pitkin ja kun on nuorta ja nauravaa ympärillä niin kyllä kelpaa ja erityisesti vanhemmalle. miä jos määrittelisin ystäviä niin miä ajattelin heti ton sanottua, oikeastaan ajateluta että panen tähän Jungner ja lopetan, niin kävi vituttamaan että nyt on saatava pönttö sekasin tai kylä.... pakko huilata.

1) luki ja korjasikin pari kertaa nimeksi Kanerva, kun tuli vähän lisää kirjoteltua, siksi en korjaile ja asiohin palaa. mutta kun oli siis tämän (olkoo Freud ja olihan se?!) niin piti googlata: vittu ei näkyny edes ekolla hauilla sen nimeä, mutta sielä oli ykkösenä SDP Heinäluoma (tosin en käyttänyt googlea vitutaa koko paska siksi sanon aina sen) ja ajattelin että jos ei kuukle tiedä niin miä muistan kun miä kerran sanoin kangas ja metsä, niin se on Kataja ja Jyrki siksi kun Juice on tehny siitä laulun.. miä en koskaan tykännyt sen jutuista, puheita ja lauluista vähiten, mutta äijähän on joku saataan notradamus. täytyy pysyä kuulolal ja käy ettimässsä Leskinentä u2b sta. (siina hakusivulla, kun kanervaa etin niin tuli silmille sellanen KÄPSITTY teksti että BONO HALUAA TAVATA SUOMEN PÄÄMINISERIN. vittu... muistaako kukaan tai haluaako tietää että Ruotsin kuninkaallliset, toisin kun jenkkien edellinen pressaa, kehtaa ja uskaltaa kieltätyä jostain julkisuudesta? eeeeiii, vittu, Bono, tules tänne onkijärvelle, niin miä panen sinut nippusiteisiin. katotaa mitä miä keksin. miä olen bondage-tyyppejä, mutta narut on tarkotettu lapsille ja hevosille.... saatana, tollasia epäkypsiä aikuisia, minua oikein itkettää jo. taas meen pois.

(snyt en surfaaa tätä enempää, mutta toivon että te niin teette:
http://www.youtube.com/watch?v=iolrxk7XQWk
Tuulella ei ole ystävää, venäläinen kansnlaulu, suom. san. ja esittäjä ojnka sukunimessä on typo eli Hiekki Aarva!! sanon joo, kieli poskessa panen tupakan huuleen ja sytytän sen ennenkuin menen ulos tupakalle, se on meinikiä

(( jos joku haluaa kikkailla ikkunoiden kanssa ja tehä hauskoja hommia niin kannattaa tutustua sourcefogeen. etsi sieltä lua ja mudlet. kikkaile vähän, kato mika on IUP. ja mieti mitä sitte että miä diggailen nykyään win xp:n kanssa noista ja visual basic 4, minulla on lisensillä. se kannataa hankkia ja jemmata ja gungeon siege. noihin kun panostaa pari vuotta ensin ja sitte kaksi lisää niin jo on kumma jos ei saa jotain hauskaa aikaiseksi, vaikka itelleen))
(niin mahotomsti pyörii silmät päässä että ei imtään rajaa. (onneksi tuli joskus jostain käsiini sellainen ohjelma, katos...)

meinaan, että olen tosssani ton kanssa kun sanoin että sain ohjelman käsiini, kun se vaarmaan tuli korpulla kotiin, ja minä sitä hypisteltyäni vähän olen kai laittanut koneeseen ja katoin että miltä se tuntuu sen jälkeen kun olin sen käynnistänyt ja se alko ovelati ja en miiä oikein ehtiny huomata koska miä olin tullu ajatelleeksi lopettaa sen kauhian räpläämisen sen näpääpäimistön kanssa, jota silloin rassailin, mutta kyllä siinä päivässä, tai yö se varmaan(kin) minun vuorokausirytmissä oli kun miä vähän otin taukoa kun olisii pitänyt opetella vielä noiden erikoismrerkkien, jotka numeroiiden takana on kun painelee siftiä ja alt-geeärrää, siihe miä sitte en enää palannut, mutta olen miä ettiny sitä typistiä ja joskus muillekin sanonut että silä oppii aika nopiasti kymmensormijäjrjestelmän, ja siksi miä teen mielelläni paljon tekstiä ja annan virheitten olla kun on toi hienomotoriikka sellasta sorttia että ei taho pikkuromet oikein olla muitten sormien tapaan hallittavissa ja back-space on helppo kirjottaa mutta vitun vaikia nappula painella. mutta eiköhän tuo viime kerta osota sen että kyllä niistä kirjaimist jotain sanoja tulee kun muutaman aina välillä ymmärtää ja tietää mikä on konteksti niin kirjotusvirheitä ei aina edes huomaa, joskus ne taas hidastaa lukemista niin että tulee oikein pyähyttyä miettimään että mikä se sana on ja unohtaa mitä on lukemasssa (vähän tainnu ote herpaantua kun ei huoma) ja kun siinä sanassa on eka ja viiminen kirjain suurin piirtein muut välissä niin kyllä ne tunnistaa.

oli nimittäin siitä kummallinen sattuma taas tuossa päivällä ja sitä edellisenä, jona en tänne ehtinyt ensmimäisiä tuomaan niin taitaa jää'ä seuraavaan kertaan, nyt tuossa on sanottu noin, mutta se pitää miettiä niin että seuraava kerta ei ole heti tämän jälkeen vaan seurava kerta kun tulee sellanen asia kohalle että siitä maalimalla puhutaan ja tulen siitä muistaneeksi, että justhan miä eilen noin sanoin. ei minulle siitä kovin hyvä mieli tule, mutta kyllä se vähän rinnassa lämmittää kun myhäilee ja ajattelee että olipa taas sattuma sellainen että hyvä kun huomasin ajatella niin että kirjotinpa kuitenkin. ja niiin mutta olisiko sen aika vai mitäs kummaa? on pieni mutta, mutta kun tuli mieleen niin en sano vaan kirjotan mitä ajattelin sanoa jo silloin kun kirjotin ton kauhian kasan, missä toistan paljo samaa ja vähän ittiänikin.

olisi ollut - voimsan joka on vittu - sanottava pari kirosanaa vielä lisää kun kadotin siitä yhestä jutusta kolmasosan elii kyllä numero on puhtaimmillaan kun se on murtoluku, ja jos en olisi sitä kolmatta osaa siitä keskeltä hukannu mikä olis tämän kohalla ollut niin ei olisi tullut niin paljon tuota turhaa tekstiä.

olen pahoillani että niin paljo kirjotin, vain siksi että vähän hukkui ja sitä koitin tavotella keinolla millä hyvänsä ja tuhlasin siihen taas kaikkea ja paljon.

noine kirjaimin tein ne sanat mitllä kerroin sanovani anteeksi ja päätän tämän.

á la Fantastinen

(katos kun, miä just heräsin ja jos miä teen sen virheen että vetäsen heti tupakalle ja niin nopiasti pystyyn että meinaan jo siinä pörtyä niin minulla menee silmät sitä rataa kun hedelmäpelissä ne pyörät kuvioita näyttä, mutta näitä ei ole ohjelmonut kukaan niin siinä menee hetki kun saa simänsä hallintaan ja tekstipeli on sellanen paikka että sinne ei kannata mennä vaikka tekstiä saisikin aikaan, kun sielä on hirviän tärkiä nähä mitä muut on kirjottanu, ja vielä engalnniksi, niin voi juosta vaikka hiton veteen ja hukkua. sesn takia miä olen luuranko että en ilmaa tarvisi kun menen joka paikkaa pää ellä mutta silmät kiini. se on kivaa, koskaa ei tiiä mitä sattuu tai jos tapahtuu jotain yllättävää. tutustuu uuteen tai tapaa vanhan ystävän, joka on anjalankoskelta kotosin vaikka. sille miä törmäsin ja tutustuin kettuseen ja se on tuosta teinikalliolta, tai sen mummo asuu siinä ainakin. terqui :)