IRC-Galleria

JHejenkilöt:

Arafat: semmonen hölmö

[nyt en tosiaankaan tiedä mikä soi taustalla kun on lainssa semmonen cd-levy että en taho mainostaa enkä piraattina jakaa. sanon sitten kun mutta kuunnelkaapa sillä välin vaikkapa omaa ääntänne kuen aloitatte tämän alusta ja jatkakaa sitten]

- kuvitelkaapa että minä ajattelen nyt olevani sellaisessa kunnossa että minä voisin lähtä vaikkapa kylälle. viime kerrasta on aikaa, mutta kaikki varmaan muistavat sen. siksi en sanonut jollain päätteellä tai kysymyssanalla-miksi, koska on kyse retoriikasta ja siihen pätee sellainenkin sääntö että kysmys-sanan esiintyminen virkkeessä - ja virikkeessä - vierekkäin jonkun toisenkin sanan kanssa ei vaikuta siihem

((pikku hetkiä puhelimessa) ja kellonaika voisi olla vaikikia, siis sellasella kielellä, mutta kun en harrasta mitään vitun unicodea. tuli vaan sanomista siitäkin että käyttelin jossain terminaaliyhteydessä UTF-8 merkkejä kun en tiennyt että tollasiakin on pitänyt keksiä. toivottavasti kukaan ei ala määritellä Telnet-protokollaa uusiki seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana, jona tulen perehtyneeksi siihen, mitä olen unohtanut ja mitä on jäänyt oppimatta viimeisen kymmenen vuoden aikana nimim. elämänkerrasta kaikki alkoi soittaa ja vastaan tuut...tuut...tuut, se oli morsea kattokaas nyt vähän tarkemmin mitä miä sanon: Teille!ja pankkiasioita hoitelemaan sitä joutui vielä, mutta ei se haittaa sillä aoikomukseni olikin puhua osakkeista lopulta, kunhan ensin varmistin vaan että olen vielä oikeustoimikelkpoinen)

- no oikeustoimikelpoisuus nyt on niin itsestäänselvää kuin minä sanon no. se voidaankin jo siis ohittaa. - ja niin, sellaista on retoriikka. jos on kieliopissa sääntöjä, joita tulisi noudattaa, niin niitä noudattamalla varmaan on perusteltua olettaa että lain osalta, vaikka se olisi työeläkelakia, sitä noudatetaan myös.

- jos nyt ajatellaan mitä olen joskus sanonut ja mistä kerron jatkossakin niin olen minä sellaisessa kunnossa, että voin harkita kylälle lähtöä ja oletan että ei ole poissuljettua sellainenkaan että minä en viettäisi yötäni sielä missä tahdon tai kotona niin jatkan ajatteluani niin että jos kouvolassa on putka yhtä lähellä kun sairaala (esim. mielisairaala, en tiedä miksi niitä nyt nimitetään kun ei ole enää mielenterveystoimistoja ja sivistyspisteenkin ovi oli lukossa niin että en päässyt tulostelemaan tiliotteita)... siis käytännössä eli virtuaalitodellisuudessa - ihmiset - virtuaalitodellisuus, ironia, kyyninen tai sarkasmi - ihmiset, tiedeättekö te että nuo ovat kuoltuaankin totta. siis silloinkin kun minut häviää inernetistä niin miä olen kuollut. yksinkertaista kuin 42 - ihmiset, miä voin sanoa teistä niin teille ja jatkaa toisella aiheella.

- mitäs hittoa miä sitte tohon kylille jään jos tästä kouvolasta pääsee niin samalla hinnalla kaikkiin niihin palveluihin, joihin tahtoisi muitakin toimittaa, niin on minun ajateltava vähän ittänikin eikä vaan venhempia. (vanhempia on monenlaisia, mutta minua jos ei halua loukata tai aiheuttaa mielipahaa niin ei tarvi sanoa vanhemmaksi, se olis' eri kiva)

- niin tuossa kylällä turhaa olis minun pyöriä härnäämässä nuorempia, lähen kylälle vähä aikusempien kimppuun ja sitä varten minun on tehtävä sellanen ratkasu että miä kun saan, tällä viikolla, kirjanpitäjiltä paperit niin on kyseessä yhtiökokous jossa miä ajattelin sanoa että miä annan vähän osakkeitani pois, koska meillä ei ole osakeyhtiölain mahollistamaa osakkaiden osakkeiden osakkeiden etuosto-oikeuteen, niin sen jälkeen se siihen tulee kun on katottu että ketkä niitä ostaa ja mihin hintaan?

- on sellanen puulaaki että senkun soittaa maksulliseen puhelimeen ja näppäilee koodin niin verkkosivut on auki ja maksullinen puhelinpalvelu konfiguroitavissa.

- tuli vähän rassattua linuxilla jotain golf-kerhon putti-laskuri-näyttöä ja sitä ennen jo tuli Tampellalle Damatix QX (ei-D), missä oli kosketusta tunnisteleva näyttö, jota sai rassata sormilla mitkä oli pahvissa, semmosessa pahvissa jonka vesipitoisuus voi olla vaikka 95 tai yli prosenttia. jos on tommonen näyttö ollu silloin niin minkälainen rannekello seuraavalla astronautilla kädessä?

- miä vähän veikkaan että miä en lähettäisi kuuhun jotain intelin multicorea ennenkun voin olla varma että jos yksi ei pelaa, yht'äkkiä, niin kaikki menee jumiin. vähän on halpa semmonen ihminen kuussa, mutta ajatelkaapas hintaa - MIEStyövuosissa - sille mikä lentää ulos aurinkokunnasta ennen ihmistä.

- on olemassa teknologiaa ja sitte on kaikenlaista teknologiaa ja minua kun ei kaikenlainen teknologia kiinnosta niin miä lopetan askartelun. kouvolassa miä saan muita sairaalaan menemättä ite edes putkaan. toista oli Ankkalinnassa... Ai, mutta Ankkalinnahan on melkein olemassa. Kansallinen kokoomus rikkoo jo toisen, ison, vaalilupauksen samanaikaisesti kun Niinistö on lööpeissä sillä että se on laihduttanut 3.5kg. Toi oli Alma-Median kannessa. hähä. VITTU! alkaa löytyä särmää siitäkin paskapaperista, mutta IS on ykkönen.

- no kylläpäs miä nyt poukkoilen taas teidän mielestänne. siis kysmys on vaan siitä että en miä rupia mistään lääkärikuluista maksamaan kun olen siitä maksanut vakuutuksetkin. ja kun miä olen vähä sosialisoinut yrityksen varoja miä ajattelin että pitäs varmaan perustaa säätiö, itelle, joku Antti-säätiö voisi olla aika rehellinen tunnustus Asimoville, joka on isoinpia innottajiani, ja siitä taas kiitän Mikaa ja Villeä, kiitti vaan kun esittelitte, miä esittelen vieläkin... eikun siis miä kerron kyllä tällä kieliopilla uuven version sammon ryöstöstä, ne pilkut kerron :P

- ajattelin että ei varmaan menisi läpi anti-säätiö tuolla pantetntti- ja rekisterihallituksessa, jonka kuvittelen nykyään käsittelevän semmosia hakemuksia mitkä ennen kuului opetusministeriölle eli oli vähän niinku noitten yliopistojen hommia. mutta kun toi politiikka on tommosta että sitä pitää alkaa korjaamaan mikä on ihmisten tietämys ja mikä on käsitys. ja selvimmät esimerkit tietenkin on kertoa mitä on ite ollut tekemässä ja jos ei ole vitiolovelvollisuutta mutta on kuitenkin tietolähdesuoja niin miäpä veikkaan, että miä en tiä mitään pahaa kouvolalle, jos miä pääsen takasin kotiin ja toi mun selkä hoidetaan kuntoon niin että nilkkaankaan ei satu. sitte miä hoidan ite ja omalla riskillä ton hikoilun, sitä kun voi hoitaa - todella - maailman vahvimmalla myrkyllä eli botuliinilla. Turussa on joku (ihotauti-toivottavsti, mutta en kuole jos on plastiikkagirurgi) lääkäri, joka on tehnyt ihan julkastuja ihmiskokeita sen toimivuudesta. ja minua vituttaa tämä hikoilu, joka ei johdu lämpötilasta tai lääkityksestä vaan on geneettinen sairaus.

- jos nyt on syyskuu niin kauppoja tekemään. miä en juonu yksin melkein miljoonan asuntoa helsingistä 10v sitten (21m^2) ja olis kiva kun joku vähän jeesais, ettei tarvi panna hyvää firmaa lihoiksi.

:PaskaaSuuhun:P

ei vaan ja tosissaan, täälä ("galtsu") pitäs vaikka keksiä sellasen vastaliikkeen tolle vouhottamiselle mitä harrastettaan sananvapaudesta - eikä itkeä sitä miten arafat saa yksin olla tollanen ja silti sen näkee kaikki paitsi alle 18v- tai miä lopetan ton bb-puhelinäänestykset. eli palvelu tänne galleriaan että voi sallia itelleen semmosen toimittaja-palvelun, ts. voisi vähän harjotella kustannustoimittajan ammattiin, sihenkun on kovin vähän minkäänlaista koulutusta, Suomessa. sitte vielä inhimillinen oikolukuohjelma korjaamaan pienempiä virheitä eli pilkkuja siirtelee ja semmoset tarpeettomat värinkirjotukset korjailisi pois kun mediakin on mustavalkoinenen eli ykköstä ja nolla, jota rasteroimalla voidaan sitten asteuttaa harmaasävyksi, nelipainohommat sujuu sillä samalla koneella ja reprokamerat löytyy, niitäkään tuskin enää minkään "oikian" lehden toimituksessa enää tuskin tunnettaan. jaa tulikin mieleen että mullahan taitaa olla pari vuosikertaa sitä painoalan lehteä mikä painetaan aika setelipainotason tarpeilla. sitähän voi liuttaa ne musteet pois ja vähän kikkailee heidelbergin kanssa postimerkkejä ja veroleimoja, miähän taisinkin sanoa että miä pistin hologrammin jakeluun kun kuulin että siinä jokaiselle pikselille on oma kuva, ja kattelin tota mun desktop-kuvaketta 12v sitten töissä vähän kiihkeästi (tais olla nimeltään lsd-collase, jostain dea:n sivuilta sen kävin hakemassa kun lueskelin että niihin aikoihin vietiin yli 97 amerikan yhdysvaltojen essoile belgiasta bensat ja jihadin vastustusjärjestö MOSSAD hoiti kuletukset, ja kongresissa oli joku vähän huolissaan siitä kun CIA sano että alkaa siirtyä se bensanjakelu tonne brasilian suuntaan... asiat on semmosia että täälä pannaan viinaa ennemmin auton tankkiin kun omaan suuhun. miä ihmettelen teitä joita ihmiset käyttää valtateinä sitä saadakseen kun asiat voi hoitaa hemmetin tyylikkäästi junalla. miä tunnen konnarit hyvin ja ne tykkää minusta :P

tosta vielä perään franz shcubertin neljästä surullisesta lauluista Ich wanken Ich [http://www.youtube.com/watch?v=AIois3Gaegk] kytipojaksi. näk-näk, ay? .monta pyyttonia sitten Eric Idle

pps eli pumpulishittiäkin piti vielä mennä lupaamaan eli keksitään nyt vaikka sellanen seema että seuraavat neljäkymmentäkaksi vuotta miä tulen keskittymän siihen miten miä määrittelen ihmisen taustatietotutkimuksen, jos Niinistöstä (KOKOOMUS) tulee presidentti niin sitten tulee minustakin enkä tarkoita sitä kahvia sillä olen sitoutumaton ,)

ainiin, ajatelkaas, jos miä olenkin sellanen ihminen että miä teen mitä lupaan tai sanon tai olen sanonut tehneeni. olisin aika määrätietoinen, minä olen määrätietoinen, nyt mä olen määrätietoinen ja muut sen kyllä huomaa :P

[http://www.youtube.com/watch?v=2MEs6uRpqBc göstaa ja media tuli tuutista ulos kuin homo kaapista. unioninkadun naiset taitaa nyt kyllä menettää mun kannatuksen ja se meina sitä että demareiden on tsempattava, mistään vitun niinistöstä miä en halua ylpeillä ulkomailla kun olen Nokia nuoriso-ohjaaja, nonii, nyt miä mokasin tonkin nimimerkin rekisteröinnin, mutta on mulla noita jo rekisteröityinäkin, miähän olen kantasolusta tullu, MIÄSS!1!!1!2]

[olen katsellut kaikenlaista ja sellaistakin mitä teidän pitäisi, mutta ja kun ette ja vain millään tahdo uskoa että tahdon ajatella hauskinta parastanne ja vain tulla siitä iloinneekksi - se riittäisi minulle - mikä riittää teille. 1200-luvun musiikilla siivittäen ja hipelöien plagiontia... mutta siteeraamalla, itseään Waltaria (Mika)]

mutta ja ennen sitä tietenkin ja pikkasen väkinäisesti ja vähän pakonomasesti tätä oma ilmasutaitoani esitän niin että saan itteni vireille ja hereille, sillä onhan niin että mikään ei tapahu ihan kun itestään vaan kaikki käy niin ja siinä ajatusten sekamelskassa ja älyjen kuohussa ja tumpeloitten solkotuksessa on koitettava saada se viisas kirkkaus, mikä minun ajatuksissani on: esille.

[tässä kohtaa ryy'ittäisin muusikillisesti sillä mitä kuulen yyle-raadiosta, en tiedä tuota kanavaa, mutta teema on kanava televisiossa jos se mitenkään auttaa hakemaan. jotain tuolta keskiajan lopulta tai jäliltä on tuo musiikki ja aamuhartauen kuuntelin: ohjelmaa mitä ei kauhian paljo ja pelottavan vähän tulee kaupallisilta kanavilta
jaja juuri saamani jaarittelun johdosta sainkin korviini sanoja (englantilaiset maalaistanssit, ja joe dowlandin luuttulaulu: tule, lempi kutsuu) turha kai surfailla linkkejä youtubesta, vielä. menkäämme siis ja tulkaa ja kuulkaa, mutta älkää nyt missään tapauksessa käykö ihmettelemään, yhtään mitään, jos tätä luette]

noja oli supernovasta ei tiedetty mitään, vaan olipas tämmönen juttu, mistä olen kyllä paasannut, mutta ja koska nimenomaan aina paasaan siitä ja tästä ja niistä ja näistä ei minua oikein tahdo kukaan kuulla eikä oikein totella - jos on oikein ajatella - että [oioi henry purcel, sitä soitetaan jopa itsensä stanly kubrikin leffoissa] no oli miten on ja se mikä on siitä lähdetään, merkkejä säästelemättä ja laatua hakemaan. ei ole, nähkääs, kirjottamisen hommelit sellasta hommaa että sitä vaan tekee ja kaikki onnistuu vaan on tehtävä enemmän virheitä kun elämässä, ja niitä virheitä miä olen tainnut tehä tarkottamatta aina siihen asti kun kävi mielessä ajatus ja kuvatus... mutta niistä sitten ja kun ja jos vain ja sitä isommin...

mika waltari ja yllätysyllätys: neljä päivänlaskua (miä taidan julkasta kohta koko hiton kirjan täälä masters of brologgin' -sivustoilla (kauhia homma, kun pitäisi vielä tehdä kaikki jotenkin väärinpäin ja oikeass järjestyksessä molempiin suuntiin, mutta sellaista elämä on: nakertelua ja palapelin osasten pureskelua niin että ne joskus saa kohdilleen... ja tahon miä vähän huutaakin! VITTU SE KOKAAIINIROMAANI KOTIIN: SILLÄ ON tunnearvoa, luulisin, mutta kun kaikki ei tommosiakaan asioita huomioi. sitte jos miä herään tietokoneen ääreltä ja horjahan ovenpieleen niin kyllä tulee tuomiota miten koomassa miä olen... joo-joo-joo-joo... suku, saa vetää vitun ison vitun päähän, jos sallitaan ymmärrettäväksi viittaus skiftesvikin ja mänttärin tarinaan katsastus, mutta eihän se käy: pitäkää varastamanne, älkää näyttäkö naamannne. jotenkin tuntuu että suku kyllä pärjää, mutta minä en: jos joku, edes, ajattelisi että onko suvussa vikaa ja miettisi että minä ainakin niin johan siinä onkin.

vaan ja kun ja waltaria vaan:

"Niinpä menin kopeasti tieheni saatuani tahtoni lävitse, mikä oli harinaista, koska voimoni tahto on minun tahtoani lujempi, kuten yleensäkin naisten tahto on miesten tahtoa lujempi. Mutta tällä kertaa sain tahtoni lävitse ja sydän sykähdellen rinnassani yräilin epäsointuisasti mennessäni. Mutta toden sanoaksenien päivien alkaessa jälleen kulua enää huomannut mainittavaa eroa entiseen ja uusien päivieni välillä, vaan unohdin kokonaan että sydän jälleen oli rinnassani. aluksi se ei oeluudessaan aiheuttanut minussa ja olossani mitään mainittavaa eroa enisestä.

2.

Mutta kevään paistaessa ulkoa ja katujen käydessä lumesta ja liasta sohjoksi muutuin entistä äreämmäksi ja pisteliäämmäksi eikä paraskaan ruoka maistunut minulle, vaan kääntelin sitä halveksivasti lautasellani ja tiuskin tyttärelleni ja hänen kaniineilleen ja saattoi tapahtua, että jopa sysäsin jalallani koiraamme, vaikka suuresti häpesinaina jälkeenpäin tälliasta töykeää tekoani. vaoimoni neuvosta menin lopuksi tapaamaan lääkäriä tilani johdosta ja etevä lääkäri otti minut vastaan yllään valkoinen takki ja silmälasit terävästi kimallellen. selostin hänelle tilani ja sanoin:

>>Mieleni on alinomaan kuin makaisin kaivonpohjalla ja jossain korkealla lentäisivät ohitseni kltaiset linnut. siksi pääni tulee usein kipeäksi a uni pakenee silmiäni eikä ruokani maistu minulle, ennen rakkaatkin kirjat käyvät minulle tylsän ikäviksi enkä pidä enää tauluistani.>>

Lääkäri katsoi minua tutukivasti kimaltelevien silmälasien lävitse, yskäisi rohkaisevasti ja kysyi vilpittömästi: >>Millainen on suhteenne juovuttaviin juomiin?>>

En hämmästynyt hänen kysymystään, vaan olin valmistautunut siihen ja sanoin: >> vilpittömästi tunnustaa, että suhteeni juovuttaviin juomiin on huono. joka kerta niitä nautittuani tulen erittäin kipeäksi, kaikki maistuu tuhkalta suussani ja maksani turpoaa. siksi vältän näitä juomia parhaani mukaan, vaikka toisinaan tuleekin hetkiä, jolloin niiden avulla yritän pyristellä pois kaovonpohjalsta. Mutta hyvin olen huomannut, etteivät ne tässä asiassa suinkaan auta minua, vaan päinvastoin vie jalkani paikkoihin joihin en itse lainkaan halua, ja aiheuttavat turhaa ajanhukkaa ja suurta rahanmenoa.>>

Lääkäri sanoi miettivästi: >>hm.>> Sen sanottuaan hän valaisi minua silmiin kirkkaalla lampulla, koputteli varovasti pienellä vasaralla polviani ja raapi vatsaani katkaistulla tulitikula. tämän tehtyään hän pyysi minua kertomaan enemmän oireistani. mietittyäni niitä sanoin hänelle:
>>en ole vielä kovin vanha, mutta tukkani on alkanut harveta takaa ja lihon joutilaan elämäni takia ja hengästyn helposti kiivetessäni ylös portaita.>>

Tämän kuullessaan tohtori naputteli hajamielisesti pienellä vasaralla pöytää, loi minuun luimahtavan katseen ja kysyi varovasti: >>Millainen on -- hm -- avioliittonne?>>

Tämä hänen kysymyksensä hämmästytti minua suuresti, niin että änkytin vastatessani. Mutta änkytettyäni vastasin urhoollisesti ja sanoin:>> Avioliittoni on mahdollisimman onnellinen, kuten jokainen voi todistaa, joka tuntee vaimoni ja minut. Toden totta, avioliittoni on suorastaan malliavioliitto eikä siitä puuutu mitään, mikä tekee avioliiton onnelliseksi. Onpa avioliittoni niin onnellinen, että sitä tuskin enää edes huomaa.>>

Tämän kuullessaan viisas lääkäri ilahtui suuresti ja sanoi: >> voisin antaa teille erittäin eteviä hormoniruiskeita, jotka ovat viimeisin huuto alallaan ja maksavat niin paljon, että varakkainkin potilas uskoo niiden tehoon ja me lääkärit voimme niiden turvin viettää arvomme mukaista, jopa joskus ylellistä elämää, eikä apteekkareillakaan ole mitään näitä hormoniruiskeita vastaan, vaan he ylistävät suuresti niiden tehoa. Totta vie, hyvä mies, saatuanne muutamia kertoja näitä erinomaisen eteviä hormoniruiskeita nukutte yönne kuin ankka a heräätte aamuisin pirteänä kuin vuohi ja ajatuksenne kiipeilevät kaiken päivää vuorenhuipuilla eikä ilonne lopu vielä illallakaan, vaikka vaimonnekin iloitsisi näiden ruisdeiden vaikutuksesta ylesvointiinne, vaikka minulla ei ole kunniaa henkilökohtaisesti tuntea häntä. Pyydän teitä kuitenkin viemään hänelle kunnioittavan tervehdykseni ja vakuuttakaa hänelle, ettei hänen tarvitse olla lainkaan huolissaan tähtenne, vaan varsin pian saamme teidät kuntoon.>>

Mutta kuullessani hänen sanansa sydän hypähti rinnassani, mieleni hätääntyi ja sanoi kiiresti:>>En lainkaan pidä ajatuksesta, että minua pisteltäisiin terävillä neuloilla eri kohtiin ruumistani, enkä halua olla ankan tai vuohen kaltainen, vaan haluaisin meluummin olla ihminen enkä enää naulakauppias. Teidän on näet tiedettävä, tohtori, että ennen kuin olosuhteiden pakosta antauduin naulakauppiaaksi, mistä ammatista olen äskettäin luopunut, koska erilaisten naulojen taidokaskaan valmistaminen ei enää tyydytä minua, kirjoitin lukuisia kirjoja, vaikka itse en niistä paljonkaan pitänyt, vaan usein suorastaan vihasin kirjoittamiani kijroja saatuani ne valmiiksi. Nyt on asianlaita niin, että egyptiläiset ovatalkaneet vainota minua(4 ja he tunkevat väkisin ajatuksiini ja öisin he tunkeutuvat uniini, niin ettei minulla ole siunaaman rauhaa enää heistä, vaikka he ovat ammon sitten kuolleta egyptiläisiä ja pahin heistä on muuan Sinuhe, perin ikävä ja harmillinen mies, joka lakkamatta ahdistelee minua, jotta kirjoittaisin hänestä kirjan .>>"

ja niin tarina alkaa. merkkinen määräni on rajattu ja olen kai sen jo ylittänytkin, mutta ensiyrittämällä ja näillä natsoilla ja markkinoilla on minulla mahdollista koittaa saada survaista tämä tänä - tässä asussa ja muodossa - tänään näin sisään ja julkaista. vaan säälistä käy se ajatus enää että menin solkkaamaan tuon alun noin ja nyt tuli, jotenkin, taas mieleen göstä vai mikä leevi and the leevings se on, jonka kaikki kyllä tuntee ja miä koitan ettiä muotitiotoisen, koska törmäsin jotenkin tai jollain tapaa samanlaisiin jollen varsin niihin sanohin, mitkä laukaisivat laulun päässäni soimaan. nyt se pitää soittaa näin jälkiä päin tai -käteen. mutta jos luet tätä luet tämän uudestaan niin tiedät mitä pitää soittaa. Yksinkertaista, hyvin yksinkertaista ja heleppoa klickaat tästä [leevin and the leavings tai gösta sundqvist: muotitietoinen http://www.youtube.com/watch?v=2MEs6uRpqBc](** ja toivot että vielä 1000v mentyä internet muistaa osoitteen: tekstin se muistaa kyllä. uskokaapa huviksenne tai jos ette niin ei sen niin väliä: jää tilaa enemmän minulle, enkä pelkää kylmää.

noin ja niin ja näkemiin: minusta kuullaan ja minusta puhutaan, muuhan on tarpeetonta joskaan ei turhaa.

miä meiltä
moi teikäläinen

4) ilmeinen \paranoidisen mielisairauden oire, joka ekee lääkärin seuaavan lausunnon täysin ymmärrettäväksi ja on samalla omiaan valaisemaan, missä hengessä koko teos on kirjoitettu.

[selkä kyyryssä mutta en etukenossa, en kenossa lainkaan eikä puhe siitä mistä puute sillä nyt soimaan vallanpitäjiä ja päättäjiä (piirpauke - (grazy sakari) hullu sakari (oli vaihtoehtona soivalle swedish reggae [http://www.youtube.com/watch?v=-D7IUNesHkY&feature=related], soitan ton hullun kukon sitte myöhemmin ja sanon kun... hullu kukko on ravintola - ainakin oli - helsingissä, mitä yhteistä niillä on kirjainten lisäksi on toistaiseksi arvotus, minulle]

vai että vallan pitäjistä piti jotain minun... no tuumaillaas sellasta hemmetin hienoa hommaa kun kuntaliitokset ja valtiontuki. en tiedä enkä jaksa surffata että mikä on "kansalaisopistojen" suhde kuntiin tai kaupunkeihin nykyään. ihmisiä kun on ennenkin sekoittanut kunta-sana kovasti, kuntalaisia silloinkin kun oli vielä olemassa anjalankosken kaupunki ja minä sitten koitin arvailla että teknisistä syistä (ts. laillisista) voi olla kunta tai kaupunki vaikka vaalien yhteydessä puhuttaisiinkin kunnallisvaaleista...

no tuossapa on tarpeeksi mutkaa että saan asiani paloiteltua niin että pallottelun sijaan harrastan jonkinlaista hallittua ajattelua eli kappalejakoa. sekun ei kaikilta luonnistu, että lukee minua silloin kun oikein annan tulla niin että osuu jokaiseen ja sattuu kanssa.

ihmisiin sattuu ja se on kauhian harmillista, etenkin silloin kun on pieneksi hetkeksi saanut tuuditeetua itsensä sellaisen ajatuksen alle että elämään olisi, keinolla millä hyvänsä, mutta lakia noudattaen ja kuittien kanssa kauppa-asiat varmentamalla saavutettu edes jonkinlaista hallintaa elämään... i... elämääni. jos en aivan ole itse ajantasalla ja vastuullisena niin olen saanut edes vaikuttaa siihen millaiset ovat suuntaviivat, joiden välissä pitäisi haarukoida, niin syödessä kun kävellessäkin, jota - jälkinmäistä - aika vähän teen, mutta kuitenkin niin että kehtaan sen vielä sanoa.

mutta otetaanpas aiheeksi vaikkapa tuolta "paniikkihäiriö ray" -googlesta (kaverin cookieilla) mitä sellanen "jollain tapaa" virallinen taho julkisesti ottaa kantaa siihen voiko paniikkihäiriöstä parantua. no en ehtinyt lukea sitä loppuun kun tuli suihkuista niin kiireinen lähtö (kuljetus tai kyyti) että ehdin kyllä sanoa että pitäs laittaa siltäkin sivulta etusivua vähän uusiksi. teemmepä sen näin että minä teen sitä ja aloitan täältä kotoa käsin näppäimille ja sieltä sitten sähkönä mälli silmillesi.

no, rayllahan on jauhot niin sekasin että ei ole edes vertailukohtaa, jos vertauskuvastustakin ehkä löytyisi,kinkin... ja tuomitsematta nykyistä urheilu- ja kulttuuriministeriä (tuon pitäisi olla ainoa suora yhteys "poliittisiin vallankäyttäjiin"(1: niin ei ole) vain siksi että itsekin pidän jalkapallosta ja on vielä tähän ikään jäänyt ooppera näkemättä ja kuulematta ihan semmosessa mozartimaisessa esitysmuodossaan, tai siksi että yks viirapää lähti suutelemaan jotain äiti ammaa vai nuoliko se sen haavoja vai mitä hiivasientä siellä hoidettiinkaan lämpimillä sanoilla ja halauksilla. minulla on samanlainen ikävä ja siksi myös tarve kaikelle tuolle kuin kenellä tahansa, mutta ei niin suuri tarve ja lompakkokin on niin paksu (kaikista kuiteista) että lentokoneessa olisi ikävä istua pitempään kun mikä on ollut aiemmin tupakointiväli.

linja-autossa on kerran tullut muutaman vuoden aikana matkustettua ja matka kesti kaksi kertaa niin pitkään, no kaksi ja puoli (pitäisköhän desimaaliluvut kirjottaa kirjaimin vai lukusanoin vai numeroilla, eipäs se pirkko leino ole tuossa, omistamassani, painoksessa ottanut kantaa siihen, myöhempiä, joita eittämättä on en ole lueskellut, mutta aika tulee, niidenkin).

bussi-matka voi olla aika vittumainen homma, etenkin jos joutuu hyppäämään siihen vieraassa kaupungissa, jossa on kymmenen vuoden aikana vähän tehty järjestelyjä liikennöintiin vaikka nurkat on ihan samanlaiset. puhun pussimatkoista siksi että se mainitaan esimerkkinä "paniikkihäiriö ray"-hooglesivuistoilla.

aion puhua myös siitä että nyt on tehty tätä kouvolan kaupunkia kovasti ja niin hienosti että mm. lähestulkoon kaikki sellainen "koulutus", jolla koitetaan aktivoida tai saattohoitaa tai saatella tai päivitellä sitä että mikset siä menny ja tullu, senkun olisit vaan menny ja tullu ja tehny sitä ja vähän tätä ja tota, senkun tekee vaan ja sitte se on tehty ja kun menee vaan ja tulee niin sitte on käyty. koira paskoo - pääsäntösesti - siinä tahdossa miten ihminen sitä haluaa, ihminen on vähän toisenlainen kone tai laite tai vehe tai lemmikkieläin tai holhottava tai hallittava tai kiusattava tai mitä sille nyt haluaa kukakin roolitella.

sitte ihmetellään että inkeroisissa on pyöräteline taas jossain rautakirjan ikkunan kalterien välissä, kun tällä kylällä ei kannata edes pyörittää kahvilaa kun kaikki kurssit järjestetään jossain "kouvolassa" joka on ihan sielä samassa paikassa kun aina ennenkin, jo ennen sitä kun anjalankoski tunnettiin vielä nimellä sippola ja puhuttiin kauppalasta.

jos se nyt ei heti näytä siltä että asiat mitenkään liittyisivät toisiinsa niin ajatellaanko sitten niin että kaikki menee sinne kouvolaan, myös se joka pyörittää sitä kahvilaa, ja tulee sitten tänne inkeroisiin ja täälä paikallinen... örf... yrittäjä saa siltä rahaa kun se myy sille...

joo, keskitetääs vähän noita hommia että saadaan aikaiseksi säästöä. kukahan on koskaan tullu eläneeksi vanhaksi tai onnelliseksi säästämällä, tai kuka on saavuttanut molempien lisäksi vielä jotain _enemmän?

lapsuuteni Kaipiaisissa 70-luvulla ja vielä vähän 80:kin oli kaksi kauppaa ja osuuskauppa. nyt sielä on baari, mistä ei saa kahvia.

säästäkääs sitä_kolmeasataa_ihmistä, jotka ovat töissä myllykoski oy(j?)llä ja pankaa ne ihan oikialle eläkkeelle yhtään piinamatta. ei ne kaiki muuta portugaliin tai kreikkaan tai edes espanjaan tuhlaamaan niitä suomessa työssäoloaikanaan sijotettavaksi (lain mukaan) annettuja euroloisia, veikkaan.

se että miä en osaa omia raha-asioitani hoitaa tai elämänhallinta on hankalaa ei tarkota välttämättä sitä että järkeilemällä ei saisi jotain aikaiseksi, vaikka vähän joustavasti ajattelisikin kun kuitenkin asiat perustuu ihan samanlaiselle päättelylle ja järkeilylle, paitsi että siitä vastaa ihmiset, jotka ovat _järjestätyneet.

väitän että en ole väärässä, jos viimeistä kauttaan hallituksessa istuva kokoomus ei tekisi aika ratkasevanlaatusia muutoksia ja puuttumisia ilmaisun- ja järjestäytymisenvapautta käsittelevään lakiin, seurauksella että siirrytään yhä enemmän kohti anarkiaa ja poliisivaltiota, joksi usa propagandassaan nimittää venäjää...

oli kerran tiellä
tellainen antti
sitä kyllä siellä
ihmetteli kaikki
mutta ainakin miä yritin sanoa jotain
ennen kuin tehtiin tai tein tai
teillä tehtiin ja

ensin oli suo kuokka ja naurispelto
sitte keksittii että kaljaa ei saa tehä kotona
oikein kovat sääntely-, suunitelmatalouden kannattajat
makso vähän että kapitalistit sai kaljan ärrälle ja sirkalta
meni ns. jalat alta eli baari meni kii, koska see palo
sen baarin seurauksena lähti tätlä kylältä ns. pultsarit

mitäs on tulossa?

parri kaadeilla
con carne
seuraavaksi con fioco
pitäkää iloa kuvaa con kurssi
ja tolla espanjalla ei vielä tilata una servesaa vaan pyyhitään
kädet kun ne on pesty eli ei jää pullot palauttamatta, lidliin!!ykkönen!mitä vittua,kysymysmerkki,kokalolaodusoga-logo-näyttääjapediopettaa!!1!maya-päiväadba§=§

1) poliittinen vallankäyttäjä -ilmaisulla tahton tarkoittaa tahoa tai henkilöä, joka on edustuksellisen demokratian keinoilla (järjestäytynyt) ja menetelmillä edelleen edustukselliseen asemaan valittu ns. valitsijamies-menettelyn keinoilla. minä en äänestäessäni valtuuta valtsijamiehiä; sen sanoo perustuslaki ja se pätee niihinkin kansanedustajiin, jotka tulevat valituksi edustajiksi, vaikka äänestäisivät itseään kansanedustajaksi, luullessaan että suomessa kirjoituksen (tämä) hetkellä harjoitettaisiin valtion tai julkisen (kuten kunta) tms. osalla jossain kohtaa valitsijamiesmenettelyä, menettelyä ehkä sovelletaan, mutta se ei ole lainmukaista... mutta eihän Suomessa koskaan pitänyt siirtyä ennakkopäätösmenettelyynkään, koska Suomessa noudatetaan lakia, vai...

[joku (lauri vai anssi vai mikä kuklnmäksin se väksiinkin on. joku piirpauke) joku kertakaikkisen maailman ja sen kaikkeuden parhaita muusikkoja ja musiikintekijötä... tämä ei ole jumala itkee vaan konevitsan kirkonkellot, mutta saa luvan kelvata... jos ei niin kuunnelkaa sitten kuinka ' jumala itkee', sama mies, sellaista musiikkia ja sellaista jota kuunnellessa tulee mieleen että vähissä on parempi, jos sellaista löytyy. mutta niin on]

piiin tänään yhen sortin turpakäräjät ja näyttää käyvän niinkuin kuulostaa että toiset käy pitämättä. onni on onnettomudessa se että minä voisin olla kovasti häirintyneenä vähän helvetin äkänen mutta ja kun.

nyt on asiat hollillaan ja vimpapääl, niin että ei ole yhtään hetkeä varaa arpoa tekemisiään niin että niissä, mitä puhun on joku toenperänen tolkku. nyt on joko puhuttava paskaa, liioteltava tai valeheltava ihan vaan tietosesti. se, kuinka sävystän tai sisälltän puheeni siihen solkotukseen, joka tätä on, onkin sitte melkolailla tai noitten omasesti joltisenkin kiini niistä asioitten haaroista, jotka tänä pvnä jätin makuulle pöyälle. miä olen nimittäin sitä mieltä, ja edelleen että jos nyt on vähän kipu hellittänyt tai muuten tullut aatoksiin sellasiakin asioita joita voi ihan miettiä tekeväksi tai osittain jopa haavehin kiinni ottamasa niin onpa sitä ja on yhtä ja toista.

mutta elonlahojoista olen silti sitä mieltä että ne voisi olla kaikilla samat vaan ei ole. vähän on väliä ja merkitystä silläinkinkinkinkin että missä kohtaa puroa sulutetta purataan. tommosia on. j on kai jokunen lisääkin. mutta eihän sille mitään voi, ellei ole niin että on itse olemansa omanansa monty on the run eli rob hubbardia vai mikäs se oli se ei skientologi? no oli miten oli mutta nyt puhun näin ja vakavasti olen aivossani sillä teon mielellä että saapi olla aika ruskiat ilmät ja että ne sitten rapiseekin. mutta niin siinä käy ja niin käy kuin kuvittelee tekemältään välttymän. asiat on ja sitten asiat on ja menee kohdallen. jos ei ole minusta kyse, kunto tai kiinostus niin sen ohjelmanumeron minä julkaisen jokatapauksessa ja kaikella uhalla. jos miä saisin tai voisin nimetä yhden asian menneen kahden ja tulevien toisten mitattavalta ajanjaksolta, niin miä nopiasti sanoisin että olen miä miten sekasin tai tolkuissani tai tolkuton kuin tahdotaankjinni ajaitellaja sitä rataa niin siitäpä se leikki on alun aikoihin saava ja kysymättä kessuttmaton totuuen puhelija, eli eiköhän tilata pinaatilettua ja vampyyrin sorkkarautaa. jos en miä syö, tai ei minulle maistu niin on siinä niissä sitä jotain jonka voi jättä rikoksentekovälineeksi ihan sille omalle paikalleen.

niin ovat ajatukseni kieroutuneet ja niin olen minä - kierosilmä - valmistautunut ehkä jollen valmis antamaan ihraa kärpäsille ja ihmettelemään, kuinka tore liha ja juuri siksi, on kerinnyt muuttua kassalle päästyäää harmaaksi. sellaista on kujuus, kurja elämä ja se ikävä että jotkuu saatanan lysmypaskat arpoo jotain että saataisiin napajäätikölle jotain ihmeellistä ja kummaa häppeninkiä.

vaan niin on määrä ajan ja aika märän asia pitää oikkunsa kohdallaan ja minun sitten tuoda se niistä esiin kun sanon että joku on epäturvallista. mutta mainareinahan on vaan neekereitä. sama kai kun nyppisi raajoja kärpäseltä. me olla jenkki. me olla sarumanultraa ja ultraa kaikki hyvin siitä malliksi maali, kärkipotkulla, vaan mitäs tö tiedätte? joku vitun ääliö kasvbatti-idiootti tuo porukoitaan, missä ei ole mitään vikaa, kunnes selviää tai tulee jotenkin, jollain tapaa kuin itsekehuisesti joku vitun hk. huomenna on palokuntajuhlat ja se tarkottanee sitä että miä vetäsen pari frmea "sojoon ja kyseessä on kai joku vimmatun scde va mten ti windows nyt tahdottiinkaan somennella... niijoo.... suomennella se sana oli

[toi strangle sillee vinkuu...]

toi nyt on noin. mutta kun minä olen joskus vastaavanlaissia tilanteissa ollut niin monta kertaa että alkaa jo pikkasen olla unen tarpeessa, mutta kun nuo vieraat maanantaina sitte kun oli perjantai päivää ja ennen sitä yötä piti olla kämppä siivottu. ei menny putkeen sekään kun miä luulin että viideltä tulee ja sitten ne vasta tulikin miä tajusin että miä olin ottanut pienet torkut jostain 1100 0100 ja olen niin tavattoman hyvä ajattelemaan että siivoaminen on niin kevyttä hommaa että miä en rupia niitä tekemään sen vuoksi että mulle tulee hyvä olo siitä että siirtäisin tavaroita paikoiltaan ja kun on vähän tämmönen olo autistilla että se mikä ympärillä on roskaa ei tarkoita sitä ettei seassa olisi jotain semmosia papereita millä voi olla vähän arvoa että luvatta antaisin tai tarkastamatta

kirjastonhoitaja siis. kokoomusslaisethan tais olla sitä mieltä että kirjasojen tulisi periä maksua "muutama markka---", ministeri selitttää, ja toteaa että no vaikka 3-4 markkaa"... no vittu! kerätkää tupakkaveroa enemmän sen vuoksi kun se on muka yhteiskunnalle parhaaksi kun viina on halpaa ja tupakka kallistä. poltan, ite kamelia ja norttia, pappa maksaa, mut kun se polttaa ite malboroa niin mulle se laatu - eikä määrä, eikä sitäkään hommaa...

tiedustelupalveun. miä perustin joskus silloin kun teleltä sai vuokrata 1200bbs vai mitä ne oli ne luksusmallit ja oma puhelinlinja piti ottaa kun porukoillekin soiteltiin paljo kun ei ollu mitään matkapuhelimia. mut' kyl miä tein ihan vitun huonossa paikassa hommia kun runkku-linna sano päivällä mulle että, "vilttimies kattelee tonne koneelle päin!". istuin selin ikkunaan jonka takana oli vitun olla jos halusi hommiin. sit jos minua vittutti niin miä vetäsin painesuodittimien pohjaventtiiilit auki niin nopiasti oli takaiskun takana se että joku on vittuillu mulle. ne otti minut töihin, vaikka miä olin vappuna kännissä niin että miä jouduin putkaan. ja silloon oli sellanen huhu että putkassa piettäisi aina 12h. ja miä koitan selittää että ne vois heittää minut kotii kun ajavat risteyksesstä suoraa niin ette siirrä sitä possa pariin päivään kun ne on pois niin piän huolen että mulloin se kävely/kautta pyörätien/kautta kautta kule kun pyörät korkeintaan.

miä koitin selittää että suoraa ja sanoin että minul ei ole varaa lähtä putkaan kun miä olen menossa sinibaretteihin. se vanhempi äijä (sillon ne oli aika vanhoja, hauraita vähän... no kuitenkin), mut' ivttu miä sain sen vanhan äijän kysyy että, #mihinkäs (puskee vähän #Ctä päälle ei oikein nappa noi mikrosotit... no kuitenkin... suuntaa tästä nyt lähtään? niin miä olisin päässy suoraa kotii ja ne olis voinu lähtä vittuun tästä tuppukylästä, vaikka nukkuu. niin vittu se nuori jamppa sano että oikialle vaan eli lähti ajattaa vaaria pikatietä pitkin, mikä on hitaampi kun rantatie. miä olin kuullu siitä vanhasta äijästä jutun että se on ollu joskus rantatien nopein autonkuljettaja, sillon oli vielä ford transitit vedossa, jonkun nopian auton eelle se veti siitä ja nappas kiini siinä risteyksessä mistä mennää tien yli siitä mistä näkyy junarata (vai onks' se junanrata?). no siitä on sitte oma tarinansa. satttaa olla se kerta kun polttelin tupakka kun vaihdon junaa Kouvolasta Inkeroisiin. täti tuli, tukeva sano

täti sano - siis se konnari täti, käski oikiastaa (joku välimerkkisääntö tossakin on mutta kun miä puhun kielistä parhaita eli ohjelmointikieliä, assemblyäkin niin että kuutiot pyörii. tetris ei koskaan iskeny minuun. rubikin-kuutiota tuli tahkottua niin että se, parka, oli kulunut niin väljäksi että miä en pystyny tekemään niitä siirtoja niin hitaasti ettei se kuutio olis hajonnut käsiin, ostin sit jonkun käärme-jutun, ihan paska. ja sit joku toi mulle sellasen missä oli keskellä kaks valkosta lippua, tai tarraa, no lippu, miä antaudun miä olen mannerheim, käyny venäläiset koulut ja sotakoulut, vitun, hevosmiehistä parhaat on tunnettu... homo, saatana, pikkasen miä olen suuruuden hullu kun kerran hitlerkin "vittu, pellot meni, so fuck'n what?!1!!", myyrä sdpessä, teenpä tosi paljasstuksen. politiikassa ihmiset on pelinappuloita... ainii siis se oli million space cube. semonen malli missä oli kulmapaloista poistettu yksi piste, että se näyttää pyramidin kulmalta, tolle geometriselle kuviolle nimikin

mutta kun sen nimen voi lukea kirjasta nopeammin kuin googlesta niin miä haluaisin vaan tietää miten lasketaan pisteelle kierto-piste kun se pyörii oman keskipisteensä ympärillä samalla kun se liikkuu minä liikun ja vihdan katseen suuntaa, ja sitte jos to olis autopelin tavoin ehkä kaikkein helpointa kuvailla niin pitäs olla vielä peileihin mahdollisuus niin että niitä on kolme ja katto luukku voisi hajota, mutta kestää luodin taittaa valoa tai estää näkyvyyttä... siis laskutehoa niin että pystyy laskemaan pisteet ja maalaamaan kuvakulmia kahden värin avulla... (no ei todellakaan mitään john waynea... täs pitäs vissiii olla linkkki you2beelle tai viesti jollee hakukonelle että tahtoisin nähdä että te näkisitte kun robin wiliams näyttelee kohtauksessa vai mikä se on se hetki, mistä kohtaukset muodostuu ja esittää kuinka john wayne kävelee kun häntä on kehotettu kävelemään (näitä juttuja taas, mutta toisessa muodossa, toivottavasti... yritin ainakin, jo ties kuinka monetta kertaa, mutta krediittiä on.

ei perhana kyllä niidne 7 näytön (joista 4 voi osoittaa vavastakkaiseen suuntan ).. no siis ikkunoista näkee neäjään suuntaan ja kattoluukku peili vastakkaiseen suuntaan yhdelle näytölle muut neljä on ikkunoita. piste heiluu kun pää, vai miten olisi joku lapinlahden lintujen nuppi, nuppi - siinä on vähä samaa... no kuitenkin ja sitte pitäs olla vielä pari näyttöä jotka on 2-D, niiden piirto onnistuu sitte niin että ne piirretään tekstuuriksi, siitähän voi sitte heleposti piirrellä niitä siihe niinku däshboardiin (das boot, se alkuperänen ja boikotoikaa amerikkalaisia(usaids, toi n mun nimitys sellaselle salaiselle palvelulle niin että miä voin huudella mitä vaan suomeksi ja englanniksi, internetissä, ilman mitään seurauksi... no ööh tietysti sitä itekin ylläpitäjänä oli oltava tarkka siitä että noudatettiin sääntöjä. säännöissä oli että että tavote on edistää interneti tutuksituloa ja käyttöönottoa kotitalouksissa: kolmen ihmisen välinen yhteisymmärrys oli siitä mitä sanamuotoja käytellään)

kun piti tietenkin miettiä että onko sitä yleistuloa ja kulutustalouskoteihintungettavaa laitetta, missä on ihan vaan vaikka kuparia väintään ja valtio maksaa. yle ja bbc takaisi, kun mulla on niin hyvät työntekijät (ite, yksin) että miä saan vaisalan mukaan toho projekttiin ja miä pääsen sinne ylläpitohommiin tollanen suoritin perhe. vähä niinku digiboxi, jos tiedätte. sellanen tulis, ylen,bbc ja Kouvolan kaupungista ja seiskakuntaliitosta Eronnut Anjalankosken kaupunki, kirjoittaa ankkapurha - kyrptologit hunkapunkaa ja sitte ne hunkaapunkaa, joku punkkaakin, no ja mutta kerran vain, edes, jos nyt kuitenkin - no kuiteknin tuumattii jotain sellasta että kun me kolme nyt kuiteknin teimme kaiken yhdessä ensin. niin oli ihan päivänselvää ja yönkin (äänin 2-1, mutta sitä ei kirjattu ylös koska kokouksemme olivat niin epämuodollisia... no kuitenkin. puolet meille ja vähän päälle, eikä mitään toista laatua vaan sitä yhtä ja samaa. no nyt miä meinaisin, eikun meinaisin... nyt toi teksti tuli sillee cybernegiseksi

nojoo laskutehoa ja prosessoriperhe. vähä niinku commodore amiga, mutta pienemmällä porukalla ja yhteneväisellä suoritinperheellä että toi laskenta saadaan niin että ruudulla maisema vaihtuu bitein. mut kun pitäs ensin rakentaa se ohjelma ja suunnitella ne suorittimet siltä osin että saadaan tieto virtaamaan ja voidaan pitää ensin bitin muodossa, ja sitten kolme suoritin-perhettä luvataan niin että tulee kolmessa eri vaiheessa, ensin 8bit sitten 16, 24, 32, 128(mahdollisesti suurempi, voi olla että muistia voidan lukea monimutkaisemmin, mutta tehokkaammin kun keksitään uusi tallennusmedia, joka mahdollistaa vähä niinku semmosen aika hienon kappaleen piirron tuoho ruudulle (siis yksi näyttö noilla muilla, yhteisenä ja sitte tohon voitaisiin vielä laskea kuvaa kahdesta matriisista... noniin kun miä tiedän että tommosilla menetelimillä, matematiikassa on omat ratkaisunsa ja geometria helpottaa kun tietää vaikka sen miten saa käsin piirrettyä kuvan jossa on vaikkapa kolme pakopistettä, niin olis jees... eikun

ei se ollukaan se mun seuranhakupalsta kun en miä sellasilla pyöri, en miä nyt mitään seitsämänpäiväätietoatietotoimistoa ole perustamassa vaan ajattelin jatkaa tätä tiedustelua ja tunnustella niin että (ei meina käydä enää merkit kirjaimista tai olla enää sitä vähääkään tolkuttomuutta jäljellä? vaan kun on, ja toi oli sitä retoriikkaa, nyt kaikki korvat herätys. no kuitenkin pitäisi laittaa vielä pyykit kuivumaan ja olla kone purattuna kun pitää viedä tästä keittiöstä kodinhoitohuoneeseen tietokone, joka ei kuulu internettiin, eikä se halua että miäkään haluaisin sitä, mutta tässäkin on kompromissi, herra jekyl! herra jekyl?! askelia kopokop, tönii hartiasta ja sanoo mr. hyde... ei toi hydra taas, se millä on seittämässää päässä lukemattomia ajatuksia...

noniin. miä ajattelin että miä tekisin linux ja suunittelisin tosiaan vaan semmosen oman pikku puutteeni eli käytösjärjestelmän ja siihen pitäs luoda sitte oma kieli, joka ymmärtää kieliperhettä, jossa on kaksi isä- ja aitipuolihahmoa, kolme lasta ja sitte joku juureton, siis adoptoitu... no kun nyt näin vertauskuvalliseti puhun niin pannanpa vielä sellanen prosessi pälle että kyllä kävi taas 'moukantuuri' kun tuli tämmönen kylärysä että käy koko suku ihmettelemässä että miten virkiä miä olen ja kun miä kyllä nukkuisin nyt kun taitaisin siihen pystyä, mutta kun noi pyykit tuolla varttuvat ja kohta tulee tansseista porkuat niin tuli tällainen pahvilappu nyt
;)


nonooo. valvottaa vähän pirusti kun pitää olla kuvittelemassaan kodissa niin vieraalla maalla...

oho. siis tarkoitus oli kertoa sellaisesta

[katsotaanpas löytyisikö meille jotain lars von trieriä kun sattuu tuo idiootit (idioterna ja vaikeita kirjaimia, tuttua tulevaisuudessa, siinä jossain). no jos sanotaan että still born ja suomentaja sanoo että piikkarikorkopornoa niin, örf. ymmärrän kyllä että viestien, jotka ovat ambivalentteja, toimittaminen perille voi tuntua valinnalta, mutta kun sen tosiaan voi esittää, jopa suomentamalla, kun kytkee asian kontekstiin.

no tuollaiset asiat, abstraktit niin ilmeisesti, ovat ehdoton edellytys sille että tarina voi kulkea kolikkona taskusta toiseen, ollen väliin kihlasormus ja toisinaan vaan pala paperia, jonka arvo on sidottu huomisen toiveisiin.

niin on hyvä hoitaa ihmistä, monessa. avohoito tarjoaa paljon paremmat vaikutusmahdollisuudet oman itsen hoitoon, ja kun hoitoa on lähes 100% ns. avohoidossa lääkkeiden syömistä. niin minä voin ihmetellä ja siksi ihmettelenkin sitä että miksi minua ei hoideta niin kuin on suositeltu: tulee keskittyä henkilön elämänlaadun parantamiseen. olisiko elämänlaadunparantavaa se että minulta estettäisiin vaikkapa tämän palvelun käyttö? perusteita ei varmaan puuttuisi. mutta tällä kertaa tahtoisinkin vedota sellaiseen mitä ei mielestäni saisi olla, ei saisi eikä voisi.

onnenani asiaa esittäessä onkin se että olen 'toimenpide' (peli) -kiellossa. aika selkeä homma, punanen kortti pelikielto. ei ollu mistään dooupeista kysmys, ensin, mutta sitten paljastui että olihan pullonpyöritys ollut seuraleikkinä kun kävin naisten pukuhuoneessa kertomassa millainen nero lars von trier on. hän ei ole vielä pyytänyt (/tai käskenyt, kuinka halutaan) postikorteja, mutta on varmaan siksi varovainen ettei niitä pyydä ennen kuin olen saanut osoitetuksi että sellaisista selviydyn, ja vieläpä ilman väärinymmärryksiä.

mutta tuo kaikki on sellaista että mitä enemmän sitä lähden ennalta arvioimaan tai ennustelemaan on samassa suhteessa vaikeampaa minun toive kerrallaan niitä toteutella. ja mitä siinä ohessa.

en käytä valtaa. en ajattele enää että kukaan ajattelisi niin, mutta kuvittelen että jos ei ole asioista perillä ja selvillä, niin voi taas kuulostaa siltä kuinka ja miten teen kärpäsestä härkäsen, ja niin teenkin. joskus vaan on niin että hullut leikit ja hauskat asiat johtaa siihen että sitä vaan tulee saaneeksi aikaansaaneeksi. ja minä en anna päiävmäärää, vieläkään, mutta tämän vuoden minä olen ollut kaunis ja nätti, somasti alati ja kaikkialla suu auki ja korvat sepposen selällä. miä olen kiva, puppeli, jouko, touko, ben, irwin, niittykjasteen ja al elin... prodigy -vittu...

miä taas tällasen televisiojutun, koska tämä on mun mielestä semmonen homma että jotain 'risk' ajatellessa sitä voisi ajatella vaikka niin ja sitten se vaan tapahtuu.

no miä ajattelin että tekis maapallon netti-kartan niin että maapallolla mentäisiin sisäänpäin. tietenkin tuossa esim pilvenpiirtäjät kapenee ylöspäin (maan keskipistettä kohden) kasvaessaan. mutta piirtorutiini vois olla nopia ja näppärä. tolla vaan "simuloitaisiin" sitä millainen järjestelmä on koska dataa liikkuu niin paljon... siis tästähän olen melua pitänyt että yle anto kanavat valtiolle ja nyt niitä saa eu-maat sitte vuokrailla ilman että suomi saa penniäkään. meillä on sentään aika kova tausta noista radiohommista... jos vaikka lystää kuunnella ne latinaksi... so ffuccianolli ollaan makarooneja ja otetaan kunnia. otetaan vaan, perlusconi on sanonu jo että sen nimeen saa tehä diiliä siihen tahtiin kuin ehtii ja suomi ja saksa ja tanska maksaa, ja englanti.

mitä luulette että tekee fransmannit? englanti, tuu auttaa, suomalaiset käski sakemanneja kiusaa meitä, ja ne tottelee. miksette te?

jeah. giljotiinilla jos mun pään irrottaisi niin lupaisin että vahvistaisin, jos on vahvistettavissa (ei mitään ambivalenssia tässä kohden) että kun kaula katkeaa niin kipu ei ole ongelma. ongelma on se että minä näen taivaan, terän ja punotun korin pohjalla tiedän pääni makaavan niin että aurinko paistaa matalalta niin että silmäni ovat varjossa, tämän viisi sekuntia. siinä viidessä sekunnissa. joka on se: ei ihminen näe elämäänsä kulkevan elokuvana silmiensä edessä. miksi näkisi. elämästä tulee uni kun tajunta häilyy ja mieli himmenee. kaikki muuttuu kuvitelluksi, juuri sellaiseksi jonk olisi halunnut kokea toisin tai ainakinn uudestaan.

se ei ole oikeus. eikä sellaista olotilaa suoda. vähän kipeänä ja säännöllisesti ehdonalaisia hakevana minä pysyn kurissa aina kolme vuotta kerralla.

nojoo. ehkä nyt meni taas vähän liian pitälle mutta kun näitä merkkejä on ja toi telnet-asiakasohjelman teko on niin rankkaa :PP

[ employ me or put me into an asylum, let me have a rest from you - or let us both just enjoy our lives; each of others'

(godly) peter sellers in
Being There - Also Sprach Zarathustra (Funky Version)
http://www.youtube.com/watch?v=F7zJGB6zA0U]

miä en haluaisi olla tunnettu, mutta minä olen tunnettujen tunnettu, se itkettää, yleensä nukkumaanmenoaikana, muulloin se naurattaa, muita.

semmosta touhuilua. vaan olipa mielessä ihan toisenlainen juttu mitä aioin tulla pähkimään tänne näin ja ääneen näin nähtävästi, että saisin vähän etäisyyttä siitä mitä olen tekemässwä (tekemäswä, kai swahilia sitte, vaikostajoopajoosta).

tilakonetta minä, sitä finite state machine. vittu, piti sanoa oikein. nyt kun miä sitte oikein kattelin ja meinasin että tekisin tilakoneen niin joopajoo. olen miä joskus tehny jotain kääntäjiä ja jopa komentotulkkeja ja en miä tiennytkään että niistä pitää käyttää nimikettä tilakone. onhan se toki hienoa kun huomaa että jos jollain minkä ite keksii on joku muu jo antanut oikein nimen, mutta olisi hemmetin kivaa kun niistä kirjotettaisiin tai kerrottaisiin, edes, jossain niin että niihin tulisi törmänneeksi, vieläpä niin että näkee ettei tarvi tuota vempainta ite keksiä ja pähkäillä kun on jo moinen olemassa.

olin siis käymässä toimeen ja rupesin tekemään tuota telnet-clienttiä, ja siinä tuumaillessa törmäsin johonkin vuoden 1997 dr. jobbsiin ja siinä oli vielä juuri rojektilleni sopivsti puhetta (hakemistossa) state-machinesta, ja kun kävin artikkelin kimppuun niin olikin aiheena Ggrep, jonka joku aussi oli rakentanut tilakoneen. no greppihän on ohjelma millä parsitaan tekstiä sillee ja tälle ja ovelasti niin ja mainitan "high speed huffman decoder", jonka selittämiseen menis sen verran enempi aikaa että luotan sen löytyvän jostain internettie webistä, se on vaan sellanen binääripuu, jolla harjotettaan tiedon pakkausta niin että useammin esiintyvä merkki koodataan vähimmällä bittimäärällä. mekanismi vaatii tietenkin datan analysointia tai olettamusta vaikkapa perustuen siihen millaisella yhteydellä liikennöidään (telnet, 8bit 64bit jne. jne)

esitetään myös ns. boyer-moore algoritmi, joka on päämenetelmänä muille hakumekanismeille kun halutaan nopeutta. sen voi lyhyesti (lainaten ja kääntämättä) kuvatakin: The boyer-moore algorithm is simple. if you are searching for a simple string such as "galah", don't look in the first position for "g" - look in the fifth position for h. if you find an "h" (an eits, eiks je, nq an hour, kai, ritva), start a normal match attempt from the first character. if you don't find an "h", look at the character you inspected: if it isn't int the string at all, skip forward by the lenght of the string. even when the character is in the string, hte search cn still skip forward. for example, finding an "l" whwn searching for "galah" allows the search to skip forward two bytes. - dr. dobb's, #271 nov 1997, numeric programmin special edition. hihg-speed finite-state machines - byte-oriented applications benefit from an assembly trivck.

toi on tietty yhtä hepreaa tai jotain muuta, mutta kyllä siinä winha perä on kun lukee koko artikkelin, en jaksa tarkistaa onko

toinen ja ikävämpi ilmiö asiassa on se että nykyään käytetää niin paljon bytekoneita, kun kyseessä ei todelisuudessa enää niinkään ole bytekoneet. tai mistä minän tiedän, mutta ajattelen sen kovin vaikiaksi kun on niin paljon laskutehoa että sitä ajattelee helposti että ei tarvi kuin tulkattua kieltä, jotain mitä sanotaan jit ja sitten sitä ei kuitenkaan, oikeastaaan, käännetä ihan assemblyksiksi, siis ei ole olemassa vaikkapa sellaista tomintoa kuin inline ja sitte puljataan cpun rekistreilleä ja ei nekään vielä mitään, mutta kun noilla bytekoneilla tahdotaan käytellä pinoa niinkuin rekistereitä, joskus jollain fortranilla ja mennään framesta toiseen ja homma on tosi sukkelaa. kun taas oikean bytekoneen, joka tulkkaisi kielen niin että se pysyisi vaikka cpun muistissa niin voitaisiin assemblyn ansiosta pinona käyttää cpun pinoa eikä tietokoneen muistia. optimointi ei ole pysynyt siinä kyydissä millä vaikkapa c-kieltä on laajennettu, vaikka kuinka väitettään että samat data-rakenteet on käytettävissä jne.jne.

noniin palataanpa siihen mistä tämä nyt sai alkunsa. kysehän taisi olla siitä telnet-clientistä ja -protokollasta. näin, vähän aikaa, kun olen tuota katellut ja lukenut kahta rfctä niin ei toi telnet nyt niin mahoton ole. neuvottelee vaan vähän että mitkä on yhteiset säännöt sille millaisella merkkialuella liikutaan ja tuntgetaan sekaan numeroa 255, jos tahdotaan kesken data-virran, vaikkapa vaihtaa terminaalin asetuksia, mille on aika harvoin tarvetta, mutta on kuitenkin. mutkikkaammaksi asiat muuttuvat silloin, kun halutaan vaikkapa lisätä dataan merkin- tai taustavärinvaihtoa tai kursivointia tai muuta sellaista, mikä sitten on taas esim. ansi tai vt102 terminaalin ominaisuuksia, ei NVT:n eli network virtual terminal, mikä on yksinkertainen ja juuri sellaiseksi tarkoitettu että sitä voi laajentaa tarvittaessa.

jos nyt vielä ajatellaan että tässä on kysmys sanakirjasta, jota käytellään telnet-yhteydellä (voi olla myös tunneloitu niin että siinä on salaus), ja ajatuksena on käyttää värillistä tekstiä monimutkaisimmillaan niin merkkivirran tapahtuma-aikaisen seurannan greppaaminen mm. vaikeutuu niin että on ehkä käytönnöllistä ylläpitää kahta puskuria; toista niin että siinä on kaikki ohjauskoodit (lähinnä värit) ja toinen josta ne on poistettu, kun halutaan parsia tekstistä pelkkiä tiettyjä, haluttuja, sanoja - mahdollisesti siksi että tahdotaan kytkeä niiden esiintymiseen vaikkapa laskentaa, jos sen voi tehdä ei ole sen ongelmallisempaa enää seuloa tekstiä värinsäkään perustella, mutta tuohan ei kuulu telnet-protokollaan. on tosi kummallista että minäkin olen jostain 80-luvulta asti ostellut noita dr.dobb'seeja ja vasta nyt olen alkanut lukea niitä ja ihmettelen että on hauskaa kun on keksinyt pyörää, itse, muodossa jos toisessa, mutta kuitenkin niin että sellainen on ja sille on annettu useita erilaisia nimiä.

kudotaanpa tämä kaikki nyt vielä yhteen. kun ajattelee telnet-protokollaa, ensin muodostetaan yhteys, jonka ohessa sovittaan virtuaaliterminaalien yhteensopivuus ja säännöt joilla dataa siirretään, kuten merkkikerrallaan tai rivittäin. voidaan kytkä kaiutus päälle ja tehdä joitain editointitoimia kuten poistaa merkki tai rivi. myös "printterin" ohjausta on mahdollista tehdä, kysehän on virtuaaliterminaalista, jossa on tosiasiallinen (virtual) näppäimistö ja näyttö. terminaalin tilaa on mahdollista myös asetella sen jälkeen kun on jo siirretty dataa (ts. kaikki terminaalien ominaisuudet on jo päätetty), siihen on olemassa yksinkertainen ohjauskoodi 255. jos se esiintyy kahdesti peräkkäin on kysmys arvosta 255, joka kulkee datan seassa, yksin se on IAC (interpret as command) -merkki, jota tulee seurata treminaalin ohjauskodi ja data mark (ja sen sellaista). tuohon tilakone soveltuu erinomaisesti, kuten se sopii greppaamiseen ja kääntäjiin, jossa sitä on käytetty sen "keksimisestä" lähtien ehkä eniten.

nykyään kaikki on tilakonetta, ja lähes kaiken yhteydessä puhutaan event-driven finite state-machinesta. joskus törmää myös vempaimeen data driven state-machine. molemmat ovat erittäin kömpelöitä, hitaita reagoimaan muutoksiin ja jälkinmäinen erittäin altis virhetilanteille. siitä on hyvin huonona esimerkkinä paljon kehumani, ja edelleen kehumani peli dungeon siege I, jota edelleen pidän alustana, joka ei ole vielä ollenkaan aikaansa elänyt tai ajan hampaan ohittama. karmeampi esimerkki edellisestä on itse microsoftin windows, mikä tahansa windows vaikka se olisi xp, jota pidän onnistuneimpana. mainittakoon vel äettä microsoftin jamppojen kyhäelmähän dungeon siegekin on, ja sen vuoksi se onkin oikein mielenkiintoinen alusta perehtyä siihen kuinka windows mahdollisesti toimii ja miksi se juuri ei voi toimia.

kyllä ohjelmointi on mukavaa,
kunpa se alkaisi maistua siltä,
enemmän :P

(created 20110811_032208
sen jälkeen kattelin top gearin ja ajattelin jälleen että saa olla lapsellinen, mutta pitääkö olla niin lapsellinen kuin jeremy clarckson, joka on lapsellinen kuin poika ennen murrosikää, eikä koskaan sen aikuisempi, mutta niin että taida ymmärtää sitä. minusta se olisi hyvin tärkeätä, jotta voisi välttyä siltä että on typerän ärsyttävä... voitelenpa toisen ajoneuvon moottorin juustolla... kyllä on hauska keksintö. *itkua ja lintujen laulua sanoi vesi sateessa, ja taivaalta satoi vettä*)
örf

(nyt pitää kattoa Qi, bbc entertainmentilta eli erästä iidolliani kuten stephen fry, thnak you and good morning)

[musiikissa ja juustolla on hiiri, sanamuodoista huoimatta tai juuri siksi soimaan olisi tullut jo laittaa mouse on mars ja rondio eli linkistä http://www.youtube.com/watch?v=PIUTF4HIErU ja sitten luetaan alusta, vaikka en kyllä tiedä pysynkö aiheessa kun palaat tähän]

tuosta toistamisesta tai siis kääntämisesta, kääntämisen ollen taittamista ja taittamisen nyt ei vielä ollen sitä mitä taittaja, joka taittaa julkaisun, kuten kirja tai telhti, mainosmaailmassa vähän niinku AD eli advertisement designer, vai miten se menisi... no ja no siis eli eli noita katanoita, jollainen minullakin on työkaluna (oli) batissa - kaaosmiekkana - kaulin, ja kun sitä kokoa voi, ja tuleekin vähän säätää sen mukaan että haluaako, tai osaako sillä heilua...

[mouse on mar.s... 2014]

niin, että osaako sillä heilua, onko se siis käteen sopiva. semmonen vempain kun on niin sen koko, omaan kokoon, merkittee jotain, ja tietysti voima ja taidokkuus eli kätevyys, sellainen kätevyys että voisi olla vaikka skalppeli eli vähä niinku veitti, jollasta noi englantilaisissa sarjoissa käyttelevät, ketkä jalostavat ruusujaan tai toisena ääripäänä joku miekkarauskun nokasta tehty vempain, jota on mm. käytetty saksassa hakkapeliittoja vastaan eli ratsuväkeä. hakkapeliitat, jos katotaan ratsuväeksi, joka oli nopeata ja notkeata liikkumaan, kevyt haarniskointi ja hiljaset hepat, hiljasempia kun hybris.

porukka aina ajattelee... ööh, porukka jos ajattelee niin se on kai sitten kollektiivista puuhailua, se on pahasta. se kohdistuu yksilöön, mutta mikä pahinta niin tuon kollektiivisen ajattelun takana on aina yksilö, agitaattori, joka kiihottelee mielten joukkoja ajattelemaan niin. ilkiä ja pahaa tahtoa kylvävä taho. oikia saatanan sauron tai sitte saruman. joku tommonen kuitenkin (eilen tuli televisiosta ruutu4) tarua sormusten herrasta. siksi näitä juttuja juttelen.

itessä ei voi olla vikaa, jos "kaikki aina ajattelee" vaikkapa "että minä en muistaisi" että olen edu kettunen ja sanoitin sen kappaleen. ei, vika ei, eikä vikaakaan ole minussa, jos porukka aina ajattelee, jotain. jotain, mitä itse ei ajattele ja sekös harmittaa.

no kyllä se kai sitten harmittaa. miä en edes viitti arvailla mitä minusta aina kaikki porukat ajattelee, mutta joskus varmaan pitäisi, kun joku muu voisi sanoa että kannataisi ainakin.

jos kannattaisi ajatella että ja mitä, niin mitä sillä voittaisi? minusta tuo kannattaa ajatella on jotain sellaista että siinä laskelmoidaan. jos siihen kytketään porukka niin pitäisikö minun kannattaa jotain sellaista, joka tulee ja menee, jotain joka on vain siksi että se kannattaa kun se on kannattavaa jollain tapaa hyödyllisesti, vai pitäisikö minun kannattaa jotain hyödytöntä siksi että kannattaisin omaa itseäni, koska kyseessä on minun etu, mutta niin että kysymyksessä olisi vaikkapa uhkaus?

tuli vähän pitkä virke, olis' varmaan kannattanut ajatella että pitää miettiä ennenkuin kirjoittaa sanoneensa ääneen mitä tuli ajateltua, mutta ja kun!

minä en ole ajatellut koskaan elämääni niin että minä ajattelisin jotain saatavutta, saavutusta tai kannattavuutta. tahtoisin ajatella että olen elänyt ja saisin elää niin että minun ei tarvisi pohtia kannattavuutta. kannattavuutta niin että miten se on taloudellisesti hyödyttävää. olen ja tulen sanomaan että olen tehnyt, muovia, pahvia, kartonkia, painotöitä, valvonut öitä ja koneita, joissa kulkee postia ja tekstiviestejä ja operaattorilogoja ja kaikenlaista rekka/junakuormaa purkaillut ja kiipeillyt puukentä valotorneihin ja hypännyt hyppyrimäen huipulta vieressä kasvavaan mäntyyn ja silpunnut siitä alas. kaatanut puita ja istuttanutkin niin että perunoitakin olen poiminut ja marjoja ja porkkanoita mitä lie. ja kaikkea niin että siitä on tullut enemmän kuin se tarve jota itse tulen elämäni aikana käyttämään tai kuluttaneeksi vaikka eläisin tuhatvuotiaaksi.

minun hiili-carbonaatti-happi-oksidi- ja muu sellainen egologinen jalanjälki (carbonate footprint, ei fingerprint) on ISO, ja 9001 mukaan tehty. ja silti en vieläkään, muka, saisi tehdä sitä mitä todella haluan. mistä ajattelen että jättäisin sellaisen jalanjäljen, mitä ajattelen että se voisi olla kiva "lelu", mutta sitä saisi muut hyödyntää. tahtoisin vain tehdä sanakirjan: tekstinkäsittelyohjelman, mutta minun pitää kannattaa jotain, mitä ei muisteta.

aina. ihan aina kun miä otan puheeksi ohjelmoinnin niin alkaa syntyä paperisilppua tai ilmestyy lattioile rautalankoja tai lastut on pihalla, mutta ei grillissä... mutta se en ollut minä. miä tuotan saastetta puheen ja tekstin keinoilla. energiaa toki kuluu siihenkin, eil tähän, ja vielä enemmän näin, kun olen tcp/ip -yhteydessä ja jokainen merkki siirretään yksitellen.

minulle on sanottu niinkin että on toivotettu onnea, jos aion tehdä ohjelman, joka toimii telnet-protokollalla. mileni minun tekevi...

jonain päivänä,
joku rfcj855 tai joku sellainen

nyt [ mouse on mars - rondio http://www.youtube.com/watch?v=PIUTF4HIErU]

[keskustelu voi olla tulenarkaa, kun konsonantti kahdentuu, kuten the doors when infected laulaa: people are strange, when you are a stranger. faces look ugly when you are alone. women seem wicked, when you are unwanted. streets are uneven when you are down...

people are stranger...

saying so i endanger myself, my medication, even when i'm straight

http://www.youtube.com/watch?v=5FCA1sP3biE ]

riski on otettava, jos alistuu
kun alistetaan avohoitoon
avohoitajana.

se kumma, mutta se miksi vielä palasin tämän internettien koneen ääreen johtuupi siitä että siirryttyäni tuon toisen koneen äärelle, oli minulla päällä yle radio puhe, jolta tuli ensin kesä 91 -ohjelmaa ja sen jälkeen ajankohtaisempaa niin että käsiteltiin koululaitosta.

olen sitä miettinyt ja vain vähän aikaa sitten käynyt keskustelua. kävi ilmi että aivan lähi vuosina, kun olen itse 42, jo täyttänyt, että vielä aivan äsken vuosissa - aivan äsken - vielä on ollut olemassa koulumalli tai opintomuoto tai luokkajärjestys, jossa on yhdysluokat.

kun taas radio puheella oli haastateltavana pari henkilöä, voitte hakea nimet sen perustellla mitä kello on nyt ja pähkäilemällä mitä se oli ennen kuin tämän merkinnän aika tuli kirjatuksi.

puhuivat oppimisesta. tarkemmin puhuivat oppimisympäristöstä. puhuivat "koululuokista" niin että sellaiset vielä luokkina ovat olemassa, pitkään, hyvin pitkään. mutta on olemassa pitkä käytävä, jonka varrella on "luokkia" ja säkkituoleja, joiden äärellä voi olla oppilaita keskustelemassa, ja tämän jälkeen toiittaja kysyy että kun hänen opiskeluaikanaan vielä opettaja otti auktoriteetin sillä että tuokorotti ääntä, niin vieläkö se tapahtuu niin. toinen näistä "opettajista", joita kuvittelin ohjaajiksi, sanoi olevansa opettaja ja "oppilaiden" eikä oppijoiden ehkä käyvän sen säkkituolin äärellä kiivastakin keskustelua, joka liittyi oppiaiheeseen...

tekisi mieli jaaritella mutta kun sylettää. miä en tiedä mitään opettamisesta, en tiedä mitään siitä mitä on kongnitiivisuus tai opettajaksi tuleminen tai siitä mitä olisi olla ohjaaja tai ohjattava... ellen sitten, että noissa olosuhteissa ei pitäisi eikä etenkään enää saisi käyttää itsestään nimikettä opettaja, ja oppijoista oppilas. tai yrittäää ottaa auktoriteettia.

koska en tiedä miten asiani esitin niin minun on esitettävä se, kunka itse koettaisin esiintyä auktoriteettina. ja toimisin siis niin että jos joku muu kokee että ajatellun lukujärjestyksen, joka kuitenkin on siis käytävänvarsilla, olettaisin, niin aiheesta paremmin tietävää tai asiaa paremmin esittävää minäkin kuuntelisin, kunnes tuo on hiljaa.

en minä ottaisi auktoriteettia, enkä esiintyisi opettajana yhdysluokilla. en minä ottaisi sitä riskiä että huomatessani tai kuvitellessani jonkun, yhdysluokalla, sisäistäneen aiemman luokan opinnot nin että on jopa valmis pitämään opetusta. pitäisikö minun sanoa ohjausta? - ja kuinka tahansa, minä antaisin tuon pitää opetusta tai ohjausta yllä niin kauan kun ajattelen että se (toimi, ei hän) noudattaa ns. opintosuunitelmaa tai jotain, mitä niillä vapailla käytävillä ja avoimilla ovilla pyritään, tai mielestäni tulisi pyrkiä hakemaan, jos joku hyppää luokan yli tai kaksi, niin sen voisi tehdä ilman että ohjaaja ts. opettaja on vastuussa siitä että niin on käynyt vajavaisin tiedoin, jos ohjaus on ollut asianmukaista.

ajattelenpa vain kuinka ikävää ja vastenielistä se oli kun yhdysluokallani oli sokeritautia sairastava henikilö, joka "ikäänkuin joutui" salaa syömään pulpetista (siis jokaisella oli pienessä oppilaitoksessa, jossa oli jokaisella kahtena vuonna sama opettaja ja samat asiat opetettiin kahteen kertaan, ajatelkaapa niitä, jotka vaikkapa sairauden tms. tähden tuplasivat vielä luokan ja kun luokasta on kysmys niin sen alemman luokan).

miä en ymmärrä, että tuollaiset ihmiset ovtat puhumassa ja puhuvat radiossa eli valtakunnan kuullen asioista ja sitten on olemassa termejä joita viljellään kuten ohjaaja ja ohjattava eikä opettaja ja oppilas. johdonmukaisuus puuttuu minun puheistani aina, siksi nimitän näitä puheiksi, enhän muuten näin ajattelisikaan; vaan antaisin jonkun toimia kustannustoimittajana, jonkun sellaisen henkilön, jonka tiedän ymmärtävän oikaista sanomisiani siltä osin kun minun epäsosialisuus tai kokemattomuus tai sanavarastollinen kapea-alaisuus ilmaisussa on selkeästi muotoiltava sanallisesti toisin.

se miyä esitän näin, täälä ja itsenä on sitä itseään, ja vaikka olisin kuinka varma siitä mitä sanon, sen oikeellisuudesta ja omasta ylivertaisesta ymmärryksestä ja taitavuudestani niin minä en tahdo esiintyä auktoriteettina, tai ainakaan niin ettei joku tarkastaisi sitä miten asiani esitän, ehkä hieman ajatellen myös sitä että mihin olen milloinkin kantaa ottamassa.

jos en tahdo olla auktoriteetti niin ei se tarkoita sitä etten voisi sellaisia itselläni pitää tai kunnioittaa. mutta järkiä päähän. esitän minä mitä tahansa niin en minä tietenkään pidä aivan kaikkea omana keksintönäni ja koska niin niin en mitenkään voi sen perustellla esittää mitään aivan absoluuttisena totuutena. vaikka toden puhuminen ja siinä pitäytyminen olisikin ideaali, tavoite ja vieläkin väittäisin sen todeksi. siksi todeksi, mitä olen sanonut että minä puhun aina totta. jos en puhuisi totta, kijrottaessani, niin ei ole sellainen asia minulla edes puheena, kun itse keksin puheenaiheeni. tuossa ei pitäisi edes olla mitään paradoksia. esimerkistä saa käydä se että tämä merkintä on seurausta siitä että minun oli pakko, tuli aivan pakottava tarve tulla vielä kerran, tämän internettien koneen ääreen kun oli tuolla toisella puolella, missä ruoho on vehreämpää ja naapurin sikakin lihavampi - yle radio puheen tähden siis mahdottoman torjumattomissa oleva tarve tulla ottamaan kantaa.

osasyynä on itsen häpäisy, joka on seurausta siitä että tahdon niin tehdä kun tiedän ett on assemblyn aikaa ja minä olen vätys. minä olen kotona, ja vielä tämän kuun minä aion myös olla. jatkosta en tiedä, edes sitä onko sellaista. kukaan ei voi oikeastaan tietää, mutta tottakai ja tietenkin on päivänselvää ja itsestäänselvää että jatkoa on. ratlibratlib...eikun postikortitpoistikortit ,)

kyllä minä vielä tästä virkistyn,
minun on nähtävä itseni silloin kun oikea syksy,
se vuodenaika tulee ja minä haluaisin nähdä sen niin
että se ei ole vuodeaikaa, ja flunssankin yli miä hypin vaan.

mutta tuo on, tällä hetkellä haaveilua ja toiveunta, siitä ähtee gösta soimaan:
täs oli kiva tekijän kommenttikin (sateisena päivänä kyhäsin tällaisen) http://www.youtube.com/watch?v=4Q-RVl_Qc1I

voi kun heleppo ois kivaa,
kaikki kuin göstan laulua kuunellessa,
vähän vain mallia ottaa ja sitte sählää tai tekee vaan

[eli siitä ilosta että löysin, itelleni, nätin kuvan kera varustetun version infectedin noise maker -kipaleesta ja tässä se http://www.youtube.com/watch?v=mkboRS13Mm0]

jos ilo olikin musiikissa niin oli ajatus siinä että tupankitauon pidin ja piiin sen niin sopivaan aikaan että tuli "ihan radiosta" uutiset, jossa taas uutisoitiin tuota italiaa ja tuota gaddaffin kuolleeksi julistettamatontatua poikaa hamista, joka kualijotaasvielävasta naton pommituksissa, kun lähteenä on ne ketkä lähti kodeistaan etsimään tavaroita tai tavaroitten rippeitä sen (nato) pommitusten jäliltä.

miä ihmettelen että kapinalliset lähtee omista kodeistaan ettimään rojujaan ja antaa aihetta uutisoida että hamis on kuallu. kenen nurkissa ne pojat oikein röhnöttää ordeeraamassa pelättyjä, julmia turvallisuusjoukkoja, jos sielä on kapinalliset kotejaan penkaamassa pommitusten jäljiltä? kuulostaa ihan jenkkien hommilta. olen sanonut tämän aiemminkin että olen nähnyt dokumentin jossa oli tosi vanha setä (britti) kertomassa että persianlahden sodassa (se eka) ammuttiin ilmasta maahan enemmän pommeja kuin ns. toisessa maailman sodassa. miä en yhtään ihmettele lukuja, jos mainitaan joku b-52 (vai mikä se on), joka lentää jossain kolmenkymmenen (30) kilometrin korkeudessa ja pommit putoilee vapaasti, ja sitte joku niin vanha äijä että se on britti (imperialisti siis) ja istuu pentagonin rakennuksessa (kun se on vaan mielleyhtymä, siis, siihen paikkaan että jenkkien kanssa ja tiloissa, yhdessä siis) ja se räknäilee pommitusten hyötysuhteita, kun se on siis tehnyt sitä hommaa aikasemminkin.

minusta on kiva vahinko se että moinen ukkeli (vanhuuvenhöperökin varmaan, arvaattehan että sanoisin noin, jotenkin) huutelee julki että pommeja meni enemmän ohi kuin vietnamin sodassa, jonka aikana pudotettiin pommeja kambodjaan enemmän kuin kaikissa ilmapommituksissa yhteensä sitä ennen. tuo lausuntohan tietenkin sanoi vain, siis se papparainen, että osumaosuus oli huonompi kuin toisessa maailmansodassa.

jos suomalaiset narrasi neuvostojen pommikoneita pommittamaan ohi helsingistä laittamalla tulipaloja kaupungin laitamaille ja esim matkustajakoneet eivät vieläkään osaa muka laskeutua ilman kapteenia (tai lentoperämiestä, jos se on tajuton nainen tai joku epätodennäköisyys, joka tekee asiasta mahdottomuuden) niin miten vitussa ne saisi pommit kohteisiin lentäessään kolme-neljä kertaa korkeammalla. mietitäänpä hetki vaikkapa avaruuslentoa tai voyageria.

ajatellaanpa kuinka heleppoa on ajatella ja sitten vielä laskea että kun luukku on auki ja pommit tulee koneesta ulos niin ja noin nopeasti niin ei ne kaikki tule yhdellä kertaa. asiaan on varauduttava jotenkin niin että pommeissa on jonkinlainen ennakointi kun ne tulevat liukuhinaa myöten pudotukseen... no ymmärrättehän kyllä että nokia keräsi esim. 3010 puhelinmallit pois niin että se maksoi rahaa kaikista palautetuista puheimista. puhelimissa on kovasti paljon laskutehoa, joka mahdollistaa kaikenlaista laskentaa.

jos afganistanissa esim. ei ole nmtp-verkkoa just siinä vuoressa mihin ne haluaa keskittää (noin 10km matkalle, sori joku 6.5mailia tms.) niin näin gsm ja gps aikana riittää kun yksi pommi tietää mihin se on menossa. se voi saada paikkatietoa vaikkapa kolmen lentokoneen kautta, siltä varalta että joku toinen on pamauttanut stratosfäärissä ydinlatauksen, jonka seurauksena satelliitit ja sen sellaiset sähkölaitteet kuten maassa radiot tai tietokoneet eivät toimi, pieni oikosulku ja isot vahingot siis, mutta etukäteen.

joku arm10 vai mitä ne on ne 400mhz taajuuksilla nakuttavat suorittimet joita vaikkapa nokia käytti niin nepä taitaa olla aika halpaa hubaa. montakohan sellaista puhelinta on myyty vaikkapa intiaan?

no oli miten oli. ymmärrättehän nyt että pommeja voitaisiin siis ns. klusteroida, ja kun klusterin ohjaava kapine iskeytyy maahan niin se varmaankin lopettaa kaikenlaisen radiolähetyksen, mutta sitä ennen se on kuitenkin ollut kaikenaikaa yhteydessä johonkin. tämä klusterin ensinmäinnen (ehkä kolmas ja viides ja seitsämäs ja 11sta jne jne) on voinut myös saada positio- tai paikkatiedon siitä mikä sen sijainti on johonkin lentueeseen nähden, ei tarvitse olla satelliitteja, edes. ei. vietnamissa ja sans ström (vai mikä sans serif se fontti olikaan) ts. eka persianlahden sota (huom. eka ja toka, joka on käynnissä oleva vai loppukos se eka koskaan eli olikos se eka suuri sota ja sitten tuli ltoinen maailmansota ja sitten tuli alpo rusi ja kirjotti kirjan ja sano siinä että kolmas maailmansota käydään terrorismin keinoin (sitä haastatteli jari tervo, jolle jörn donner veti tosi pateettisen froidilaisen kun se sano tyyliin että, kyllä sä, tero tiedät...). no arvatenkin noissa sodissa on vielä käytetty ja vieläkin käytetään toisenmaailmansodan aikaisia vempaimia. niihin on joskus asenneltu jotain laitteita, mutta kuvat, joissa pommi menee ja pimenee ahtautuessaan ilmastointikanavan kautta jonkun mauseleumiin ovat huonompilaatuisia kuin mitä minä saisin aikaan ihan vaan jollain ilmaisjakeluohjelmalla, jolla voi tehdä esim ray tracingiä ja miä tekisin siihen vapaaseen koodiin itte viheitä niin ja näin ja sitte vielä kuvaisin sen kuvaruudulta ettei varmasti voisi arvata että toihan on tehty kotona toi video.

ideani siis on että minulla on sellaista kokemusta omasta isästäni että hän kyllä ei järkyty pienistä, mutta suojelee minua. mitä siis gaddafi olisi julkikuvansa mukaisena diktaattorina valmis tekemään lastensa vuoksi? tekisikö se göebbelsit, jos ajatellaan että mitä perhe göebbelsille tapahtui.

no jos minä olisin gaddafi ja minun poikani olisi noin vahva osa ajateltua koneistoa, jolla pidän diktatuuria (valtaa, kuria, järjestystä tms tai jotain em. verrattavaa, joka on hallintamuotona välttämätön kultuurisen ja uskonnollisen ristiriidan ja konfliktin alaisessa valtiomuodossa että sanaa valtio voi edes ajatella käytettävän), tietenkin minä isänä kiistäisin poikani kuoleman ja jos käy niin että menee tuoli alta (siis en hirtä itteäni, vaan joku muu tekee niin) niin olisi se kiva jos lapset selviäisivät hengissä. oli ne sitte muitten mielestä hyviä tai pahoja. eihän puolisoaankaan vastaan tarvi todistaa esim. suomessa tai itseään vastaan antaa raskauttavaa tietoa niin minkä takia sitä koko sukuaan uhraisi...

saahan se bushin klaanikin viljellä karjaa ja luotia mustiin teksasissa niin että vain valtaapitävät ovat tyytyväisiä ja kukaan muu ei edes muista. ja clinton on vieläkin vallassa kiini, moniavioisuus siis ei näytä olevan ongelma edes ääri-länsimaisissakaan kultuureissa.

turhaa hikoilua harrastetaan paljon ja vääristä syistä. en yhtään ihmettele että joku tulkitsee vallitsevan tilan niin että käyttää siitä nimitystä jihad tai ristiretki. jälkinmäistä ymmärrän vähemmän, mutta kun ajattelen makarooneja niin tulee mieleeni apostoli, joka on minunkin suojeluspyhmys ja nimeni juuri eli paavali ja siitä vatikaani ja kun ajattelee sanaa klaani ja kaani niin yhtä hyvin minä voisin olla se joka libyassa rakentaa kaivoja, vaikka sielä olisikin makaroonit ampumassa jenkkien pommeja ranskalaisen lennonjohdon oipastamana.

sota on kivaa
ei tarvi tapella mistään,
sotii vaan eikä piittaa

[kuvii ja sanoi vaan http://www.youtube.com/watch?v=yNKhIJfB510 ]