Ah toka yo takana ja yhta huonosti nukuttu kuin ensimmainenkin eli ei juuri mitaan. Pyorin ja pelailin ja hengailin koko yon ja tajusin miten pitka yo voi olla jos ei ole mitaan tekemista.
Melkein iloitsin kun huomasin kellon olevan 5am - jihaa kohta paasen aamiaiselle ja on ainakin jotain aksonia.
Tanaan tiedossa kylailya, meen Hannun ja Kristelin luo kattomaan Klaraa.
Nuuhkin aamulla Caseyn matkaan antaman t-paitaa ja sehan tuoksui ihan vauvalle, voih:)
Kauhea ikava jo nyt.
Onneksi huomenna on vapaa (no okei, ei nyt ihan kaiken tarttis olla kiinni)
ja saan lepailla ja yrittaa nukkua.