Oispa kiva kuulla enemmän musaa missä kerrotaan tarinoita. Räppi-ilmasuun se sopii kyllä tosi hyvin ja onhan sitä tullu kuultuu montakin biisii missä tapahtumat on kuvattu oivasti. The Streetsin "A Grand Don´t Come For Free"- levyllä on semmonen jännä piirre, että eri biisit noudattaa samaa juonta. Prince Paulin "Prince of Thieves" on myös samanlainen, siin on vaan monta eri vokalistii eri rooleissa. Sekin pitäis kyllä olla.
Tietenkin se riippuu miten vivahteikkaasti kokonaisuuden osaa pitää kasassa. Se ei oikeen toimi jos tarina on kertakäyttönen tai jos osat toimii vaan summattuina. Leffamusien merkitykset on niin juurtuneita ihmisten tunnevalmiuksiin, että niitä soveltamalla saa varmaan hyvin härnättyä tiettyjä fiiliksiä. Sama pätee myös äänensävyihin, se vahvistaa tarinan samastuttavuutta ja jouhevuutta jos kommunikointi ja kerronta tapahtuu napsakasti eli likempänä normaalia puhetta.
Ja sitä rataa, viime päivinä mua on innostanu taas vaihteeks musan duunaaminen. Kaikkee kaikkee. Nyt lähen oikeesti goisimaan.