punainen tiili kädes sinä vapauteesi juokse, välil maan ja taivaan raha menee rahan luokse... must on tullu räppäri... oon kuunnellu räppiä melkein joka ilta... se on ihan kivaa..
elilenkin illalla ja yöllä oli kivaa, en kerro mitään vaikka kuinka kysytte mutta sen verran voin paljastaa että oli mukavaa... mietin että kuinka jotkut tietyt sanat on vaikeaa sanoa vaikka molemmat osapuolet tietäis sen jo tai ainakin tuntis jotain... aika omituista...
moi. olen tietokoneella, tiesittekös sitä. ulkona on hiano ilma ja pitää mennä kiduttamaan itseään jonnekkin keskustaan... mielummin vaan uisin ja hyppisin ja makaisin nurmikolla ja ruskettuisin sillävälin kun koirani raapii ihon selästäni... se on oikeaa kesää... heipä nytten.
hihhuloin täälä isoveikan kämpillä eikä ketään ole mesessä... missä kaikki ovat? typerää sanon minä. noh menen tekemään jotakin ulos jos jaksan. ehkä juon ehkä en. paitsi olen absolutisti niin ehkä en juo... paitsi limpparia<3
moipa... olen lahdessa hiostavan kuuman kolmentunnin matkan jälkeen. kohta varmaan käydään pulahtamassa jossain kivassa paikassa<3 tälläiset kesän reissut on aina kivoja joten tulen tekemään näitä myös usein... seuraavana vuorossa hyvinkää<3 näkemiin nyt.
päivä on olluta vallan kiva, paitsi eräs asia mietityttää... mietityttää niin kovasti etten oikein tiedä mitä ajattelisin. mutta olimme koskella uimassa ja sitten pelattiin tennistä... meillä oli great time... toivottavasti mietintäni päättyisi pian... no heipä nyt.
mistä tullut oon tiedä en.... heipä vain, kello on 11.43 ja kirjoitan tämänpäivän viisauden sanoja. olipa kerran poika nimeltä suklaalusikka. Hän oli erilainen kuin muut koska hänellä oli lahja tehdä asioita mitä muut eivät, esimerkiksi hän sai useimmat ihmiset nauramaan,hymyilemään tai itkemäänkin. hän oli tyhmä. Hän sanoi välillä asioita mitä katui ja sai kuulla niistä myöhemmin... se teki hänet surulliseksi. kyvyistään huolimatta hän oli yksinäinen. kukaan ei tiennyt mistä se johtui ennenkuin paikalle tuli hänen hyvä ystävänsä hunajarae. kaikki sujui loppuenlopuksi hyvin...