Pikkuinen Pupikseni, rotta josta kukaan ei voinut olla pitämättä. Pupis oli hassu ja mukavuuden haluinen. Aina kun päästin sen häkistä ulos juoksemaan niin se etsi itselleen jonkun pesän jonne meni nukkumaan. Yleensä sen löysi peiton alta tai kaapista vaatteiden seasta.
Eilen kun menin ruokkimaan pikkumiehiä niin aloin ihmettelemään miksi Pupista ei näy. Tavallisesti se kömpii heti mökistä ulos kun kuulee että häkin ovi avautuu. Otin mökin pois häkistä ja siellä se makasi kuolleena. Pupis oli ilmeisesti kuollut vanhuuteen sillä se on eiliseen asti vaikuttanut ihan terveeltä. Myös Pikkikselle kuuluu huonoa, sille on tullut kasvain selkään ja se oli repinyt sen eilen auki. Tiedän että Pikkis on parasta viedä lopetettavaksi, mutta mitä teen Pehkiksen suhteen...se jäis sitten yksin eikä se ole ikinä ollut yksin. Tuli sitten heti kerralla kaikista rotista surua.