Hän oli kaipausta imperfektissä
ja rakkautta, josta en uskaltanut puhua ääneen
Eikä jalkakäytävä kantanut kuin 4000 askelta tiistaina,
sanoit juuri tuolla äänensävyllä
Sinulle ei ikinä riitä mikään
Minä haluan vain avata sateenvarjon
ja kastua silti
Kaatua omiin jalkoihini, uskaltaa sitoa kengännauhat
Ne olivat aikoja jolloin pysyttelin hiljaa
Olivathan houkutukset liian suuria
Hän kertoi minulle juuri sen minkä jo tiesin
Ja sanoi sen murskaavan kehoni kasaan kaiken päätteeksi
Ja minä ratkaisen tämän sillä
Että en ratkaise, kiitos
Uusimmat blogimerkinnät
- :----------) vappua odotellessa 15.04.
- Don't for a minute change the place you'... 22.03.
- joko mua väsyttää tai sit nää on oike... 14.03.
- Äärimmäinen tylsyys ajoi mut tähän 14.03.
- I had to stop myself from saying somethi... 13.02.
- [Ei aihetta] 13.02.
- pää sanoo piupau 30.01.
- ylpeyden aiheita 29.01.
- Miehen valinta ja kasvatusopas 19.01.
- and i cannot remember what life was like ... 18.01.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2010 (25)
- ▶ 2009 (501)
-
▼
2008 (265)
- ▶ joulukuu 2008 (62)
- ▶ marraskuu 2008 (68)
- ▶ lokakuu 2008 (49)
- ▶ syyskuu 2008 (43)
- ▶ elokuu 2008 (28)
- ▶ heinäkuu 2008 (3)
- ▶ kesäkuu 2008 (2)
- ▶ toukokuu 2008 (8)
- ▶ huhtikuu 2008 (2)