kulkemaan edestakaisin hengitysteitäni
ja että unohtaisin ikäväni äitiäsi kohtaan
käytin aikani mahdollisimman epäkäytännöllisesti miettien olisitko onnellinen, piditkö Barack Obamasta, istuitko kahvilan nurkkapöytään, söitkö aamupalaa, kävitkö lenkillä, luitko runoja, unohditko palauttaa kirjaston kirjat, ostitko maitoa tai edes juustoa, tarkistitko sähköpostisi, rakastuitko tänään, päätitkö vihdoin maalata seinäsi, tervehditkö bussikuskia, olitko laiska töissä, soititko äidillesi tai luitko päivän lehden
ja minä odotan tässä (kipu)pisteessä
että minulla olisi aikaa katsoa sinua silmiin edes kahdeksan sekuntia