On hiljainen taivaanranta,
eikä lintujen laulu soi.
Ei kuoleman tarkoitusta
aina ymmärtää voi.
Suru on se miten me muistamme ilon.
Tummien puitten välissä
pilkottaa auringon valaiseman
merenselän kimaltavat kyyneleet.
Lepää rauhassa Eero Järvelä.
Elät aina muistoissamme.