IRC-Galleria

Timpurinrannassa viime viikolla oli sanoinkuvailemattoman ihanaa.
En pysty käsittämään, että olin mukana siellä muka "vetämässä" jotain.
Tuntui, että tunnelma vei vain mukanaan ja nosti taivaisiin.

Minusta tuli pahasti läheisriippuvainen ja hellyydenkipeä,
hyväksytty ja onnellinen.

Vittu, mä kaipaan teitä kaikkia.

Ahistaa,ahistaa,ahistaa,ahistaa... leiri.

Täyssinä
j
a
pahoinvointiminä.

On ollut kivaa.
Kuinka kauan.

ja sitä pitää taas keksiä tyhjästä..
kukahan mua joskus auttais ja huutas korvaan kunnes uskon.

Ei mulle lämpöö enää~~

Kultanimun,kultani.
Enosaa.Enosaa.Enosaa.
Hyväsiis.
Loppu.

Mun vitun lompakko pöllittiin junassa-

Vaikka tänään oli kylmää, tuntui se siltä todella vapauttavan keväiseltä päivältä.
Pelattiin mölkkyä ja puhuttiin itsenäisyydestä keskustelukerhossa.
Kevään viimeisessä.
Vaikka keskustelukiintiöni täyttyi varhain oli silti hauska elää ja kuunnella muutten puhuvan.
Tuli taas rennon lempeä olo.
Tiedän että iibee repii sen riekaleiksi alta aikayksikön, mutta olkonsa.
En jaksa tuntea syyllisyyttä siitä etten käytä kaikkea aikaani iibeen halujen tyydyttämiseen.

Getting too busy to make amends
I should try to make it right
Are you ready for the shit to hit
I think you say you are but aren't
Doctor make it better instantly
You're the only one who can
I've waited here my whole damn life
And I've forgotten what I wanted

Maybe I can do it
If I put my back into it
I can leave you if I wanted
But there's nowhere else that I can go

Maybe I won't suffer
If I find a way to love her
I'd be lying to myself
But there is no way out that I can see

If I lied you'd know it instantly
So I just had to look away
All the honesty I've ever lost
I can't begin to even curse
I never knew the taste of blood till now
It's clear I never should have known
Breathing fire was never this much fun
So there's a dark side in us all

Otsikko tarkoittaa niitä bipolaarisia tunnevuoristoratoja jota olen käynyt läpi.
Jotain hyvää on niistäkin syntynyt.
Minulla on rakas.

Minä tiedän, ei kevättä ilman ihmissuhdesotkuja, minusta on tullut todella rasite.
Monella tapaa, ja itseinhoni on jo nousussa.
Mutta ongelmat kai selvitetään, päänkinsisäiset. Mutten minä.
Ne vain selviävät.
Jos lakkaisin draamamasta ja elämästä angstipaskallani, voisin ehkä saada kursittua itseni siedettävään kuntoon, mutta enhän minä sitä voi tehdä.

Niin, seurustelen taas ja mukavan tytön kanssa.
Ei se olekaan se ongelma. En minä valita. (pffttt...)

Mutta...
Se on Kevät.