IRC-Galleria

liian moni on jääny matkan varelle liian moni ei tuu takas vaik kuinka rakastaa ja uskoo siihen että nähään mutta muutuitta kaikki enkeleiksi liian moni on joutunu lähtemään niin nuorena niin moni on joutunu uhriksi kohteeksi liian moni on vaan kuollu onnettomuuksissa varsinki kaikista rakkain miksi niin moni nuori on joutunu kokemaan niin karua ja muuttaan meidän viereltämme pois niin moni on yrittäny elää tuskan kanssa joillaki on jääny syylisyyden tunne viimeinen riita on pahin syylisyys niin moni on vaa joutunu lähtemään niin rakkaita ja läheisiä :((( <33

harvioin näkee jonkun luopuvan harvoin näkee jonkun kestävän harvoin huomaa että jotkut ei jaksa harvoin vaa tajuaa että syy oli itsessäni harvoin vaan tajuaa rakastavansa harvoin tajuaa ihastuvan johonki harvoin vaan myöntää todellisen sairauden harvoin vaan myöntää liian myöhään tajuaa että aika loppuu kesken :(



ps liian myöhään tajuaa että sairaus olikin vakavampi kuin luulikaan

Mut arpa on heitetty peli on pelattu/
Kirjamme on loppuun asti selattu/
Tätä ei oltu yhdessä kelattu/
Teit oman päätökses ja nyt erkaannut/
Vaatekaapissani on nyt liikaa tyhjää tilaa/
Vierelläni sun sijasta on tyhjää ilmaa/
Olit oikeessa ei mus oo miestä myöntää/
Et kuinka rakkaus voikaan täälä piestä ja lyödä/


Meil oli hetken kaikki/
Mut kaikki hetkes romahti/
Ei oo rakkaus ikuista niinku sanotaan/
Kun tunteet kuolee ja katoaa/

Jota aina seurailtiin nyt on vain yksi/
Niinkun mäkin olen asunnossa yksin/
Kirjekuori pöydäl en uskalla sitä avata/
Sen lukeminen tuskin sua enää saa takas palaamaan/
Nyt tajuun miks sä olit pakannu sun tavarat/
Et ollutkaan sä lähös matkalle...voi saatana/
Mikset puhunu miten nyt käy meidän vauvan/
Sit kun se syntyy ainakin kerran nähdä sen haluan/

En halunnut sua satuttaa/
En halunnut sua loukata/
Mikset kertonu totuutta/
Oltas voitu ehkä yhdessä jatkaa/


En pysty enkä halua sua unohtaa/
Vaikka muistoihin on katkeraa kurottaa/
En enää haluu muistaa/
Kaikki meni minkä piti olla ikuista/


En halunnut sua satuttaa/
En halunnut valehdella/
Mutten pystyny kertoon totuutta/
Etten voinu enempää antaa/

Tein kaikkeni suhteen eteen/
Ehkä näin vaan suhteet menee/
Ei tätä suunniteltu näin/
Mut tiemme vaan kääntyi väärinpäin/

- L Y R I C S -

Älä, koske
Älä, Tule
Älä sano enempää se satuttaa vain enemmän/

Älä, soita
Älä, ees koita
Älä jätä viestii vastaajaan en pysty vastaamaan/

Mitä ihmettä meille on tapahtunu/
Miten tähän pisteeseen me ollaan ajauduttu/
Paljon muistoja yhteisii takana/
Nyt niihin aikoihin on enää mahdotonta palata/
Kun heräsin niin näin eteisessä avaimet/
En voinu ymmärtää miks aina asiat salailet/
Oisit kertonu totuuden ettet halua jatkaa/
Ei enää näy taivaalla niitä tähtee kahta/

Jota aina seurailtiin nyt on vain yksi/
Niinkun mäkin olen asunnossa yksin/
Kirjekuori pöydäl en uskalla sitä avata/
Sen lukeminen tuskin sua enää saa takas palaamaan/
Nyt tajuun miks sä olit pakannu sun tavarat/
Et ollutkaan sä lähös matkalle...voi saatana/
Mikset puhunu miten nyt käy meidän vauvan/
Sit kun se syntyy ainakin kerran nähdä sen haluan/

En halunnut sua satuttaa/
En halunnut sua loukata/
Mikset kertonu totuutta/
Oltas voitu ehkä yhdessä jatkaa/


En pysty enkä halua sua unohtaa/
Vaikka muistoihin on katkeraa kurottaa/
En enää haluu muistaa/
Kaikki meni minkä piti olla ikuista/


En halunnut sua satuttaa/
En halunnut valehdella/
Mutten pystyny kertoon totuutta/
Etten voinu enempää antaa/

Tein kaikkeni suhteen eteen/
Ehkä näin vaan suhteet menee/
Ei tätä suunniteltu näin/
Mut tiemme vaan kääntyi väärinpäin/

KERTSI

Viikko on kulunut mut ei mikään oo muuttunu/
Tuntuu kun aika olis mulle paikallensa juuttunu/
En ole kuullut susta mitään, olen huolissani/
Huokailen ja otan olutta mun nojatuolissani/
Ehkä saan lohtua tästä tuopistani/
Vaikka sillon ennen koitit rajottaa mun juomistani/
Ymmärrän et halusit vaan molemmille parasta/
Etkä vaan tehny siks et saisit ärsyttää mua tahallas/

Mut arpa on heitetty peli on pelattu/
Kirjamme on loppuun asti selattu/
Tätä ei oltu yhdessä kelattu/
Teit oman päätökses ja nyt erkaannut/
Vaatekaapissani on nyt liikaa tyhjää tilaa/
Vierelläni sun sijasta on tyhjää ilmaa/
Olit oikeessa ei mus oo miestä myöntää/
Et kuinka rakkaus voikaan täälä piestä ja lyödä/


Meil oli hetken kaikki/
Mut kaikki hetkes romahti/
Ei oo rakkaus ikuista niinku sanotaan/
Kun tunteet kuolee ja katoaa/

Ei ollut suhteemme yhdenkään valokuvan veronen/
Ei myöskää lupauksesi "susta koskaan eroo en"/


Mä rakastin sua niin paljon/
Aina lisää olin valmiina tarjoon/
Mutta nyt kun kulissit on kaatuneet/
Voidaan rauhassa vaipua uneen/


En enää tunne ahdistustani/
Jonka teit tahtomattasi/
Ei enää satuteta toisia/
Vaikka kaipaankin sua toisinaan/

Kaverit hei, mä oon tosi pahoillani,
oon vaa väsyny, enkä pysy jaloillani.
Pienityttö seisoo keskel helvetin liekkei,
uuvuksissa koittaa saada ittensä pois sielt.
Koittanu pitkää hymyillä, vaik vaa sattuu,
koittanu seistä vahvan, vaik kaikki kaatuu.
Ajauduin kaiken pahuuden keskukseen,
tää kaikki sit johtikin mut masennukseen.
Oon voimaton, oon heikko, en jaksa enää,
mikään ei kiinnosta, mikää ei saa hymyilemää.
Tää sattuu, eikä valoa näy missää,
oon kahlittu, köydet käsissäni kiristää.
En pysty livistää, oon vankina mun mieles,
en tajuu vieläkää miks heititte mut tielt veks?
En syytä teitä, mutta mä oon nyt hajalla,
miettikää ees vähä, mutta en sano pahalla.

Liekki sammuu, kun siihen puhaltaa,
savu nousee, lopulta katoaa.
Meidän matka oli lyhyt, kesti vain hetki,
että se päätty, sydämeen jäi polttomerkki.