IRC-Galleria

"Koskaan ei tiä mitä tulee tapahtuun...
Ja kelle tulee tapahtuun...
Se voi olla joko sun pahin vihamiehes...
Tai rakkain ystäväs...
Tai oma Rakas...
Tai jopa sä itte...

Rakkauden hinta on suuri...
Elämä on täynnä onnettomuuksia...
Tässä on yks tarina eräänlaisesta onnettomuudesta..."


Ensilumen saapuessa tyttö ikkunassa hymyili ja katseli/
Miten lumihiutaleet maan kasteli/
Poika tarttui tyttöö kädestä ja katsoi silmiin/
Tyttö kirkkain silmin taas katseli pilviin/
Oli tytön syntymäpäivä ja ilma niin kaunis/
Siitä mielellään vaikka koko päivän nauttis/
Mut poika kertoo että sil on tytölle yllätys/
Tästä lahjasta tyttö aivan varmaan yllättys/
Poika lähti pihalle jo starttaamaan autoo/
Tyttö empi "mitähän se jätkä oikein hautoo"/

Sit tyttö meni istumaan repsikan paikalle/
Nopeasti turvavyöt kiinni laittaa se/
Kun huomaa miten ensilumi on jäätynyt/
Tienpintaan kiiltävänä päätynyt/
Sitten poika painaa kaasua ja lähtee kohti/
Kultasepänliikettä mut se tyttö pohtii/
Kun ei tiedä vielä mitä poika oikein antaa/
Eikä osaa aavistaakkaan rakkauden hintaa/
Tyttö silmät kiiltävänä katsoo maantien pintaa/
Hiljaa henkee vetäisee ja koittaa omaa rintaa/
Tuntee miten sydän kovempaa tavallist hakkaa/
Silti iloisin mielin he jatkavat matkaa/
Poika hymyilee ja silittää tytön päätä/
Samalla kun renkaat pyörii ylikierroksia jäällä/

Kunnes yllättäen tulee vastaan väistämätön mutka/
Jarrut ei pelaa nyt tyttö alkaa huutaa/
Ei siinä tilanteessa pysty mitään miettiin/
Kun satalasissa ja auto lähtee heittelehtiin/
Auto törmää tienviittaan ja rysähtää penkkaan/
Ne luuli et kaikki on ohi kunnes tulee rekka/
Samaan mutkaan eikä sekään pysty jarruttaan/
Nyt jo poikakin alkaa hädissänsä huutaan/
Hän katsoo tyttöä vielä viimeisen kerran/
Ja sanoo tytölle "aikaa on vielä hetken verran/
Mä rakastan sua ei pelätä kuolemaa/
Ei oo aika meidän lähtee nyt eikä vielä huomena/
On tuonela meistä niin kaukana pysy vahvana/
Kätesi risti ja rukoile vaan parasta/
Rakkauden ja hengen menetys on aivan liian varhasta/
On mahdotonta luopua rakkaudesta parhaasta"/

Mutta rekka ei odota vaan tööttäys kuuluu/
Tyttö itkee ja auton lasit huurtuu/
Poika yrittää hädissänsä auton ovee avata/
Mutta aika loppuu ja rekka luisuu auton takana/
Kuuluu suuri törmäys ja silloin kaikki sammui/
Niin suuressa vauhdissa selvitä ei voi/
Rekkakuski kuoli ja auto kaatui maantielle/
lopulta ambulanssikuskit löysi verisen miehen/
Penkasta autosta rekka-auton alta/
Poika oli huonossa kunnos tilanne näytti pahalta/
Mutta pari viikkoo eteenpäin ja hän teholta heräs/
Katsoi ympärilleen että missä tyttö lepäs/

Hoitaja selitti jotain erityistarkkailemisesta/
Ja tytön pienen pääkallon murskautumisesta/
Aivoverenvuodosta ja halvaantumisesta/
Sekä maksasta puhjenneesta/
Poika voinut ei käsittää että mitä tapahtui/
Kunnes häneen mieleensä taas muistui/
Iso kolari jossa rekka ajoi päälle/
Kun oli ajanut liian kovaa tien jäälle/
Poika purskahti lohduttomaan itkuun/
Kyynel toisensa jälkeen silmäst tippuu/
Hän painoi päänsä tyynyyn takaisin/
Ja toivoi että tuohon hetkeen vielä palaisi/

Parin viikon jälkeen Poika pääsi kotiin sairaalasta/
Mutta tiesi ettei tyttö ole häntä vastassa/
Hän tallusti lumisessa säässä yksin kotiin/
Kylmissänsä yksin talvee vastaan soti/
Kun hän pääsi kotiin hän otti esiin kynän/
Sekä paperia ja myöskin kännykän/
Hän puhelimen käteen otti ja soitti/
Sairaalaan kysyäkseen että mikä tytön vointi/
Mutta suru-uutisen hän kuuli puhelimessa/
Että hänen tyttönsä makaa nyt 00-kerroksessa/
Nuori tyttö ikää vasta kuusitoista/
Maailman julmuutta nyt kirosi ja huusi poika/
Kunnes paikalleen juuttui ja kännykän tiputti/
Nyt elämisellä itseään vaan kidutti/
Hän lähti kotoa kävelemään kohti siltaa/
Kohti mutkaa jossa huudettiin kilpaa/
Jossa viimeisen kerran tytön äänen kuuli/
Jossa tytön hengissä selviävän luuli/
Nyt poika katsoo ylös ja hymyilee taivaalle/
Lupaa että tulee tytön luokse taivaaseen/
"Lupasinhan olla ikuisesti sun luona"/
Tuona hetkenä poika huomaa/
Kuinka sillan alle tunneliin iso rekka kiitää/
Poika ristii kädet ja elämästään kiittää/
"Lupasinhan että vielä joskus tulen luokses/
Se aika on nyt mä teen mitä vain sun vuokses"/
Tippuu vika kyynel "nyt on sun luokses matka"/
Eikä kumpikaan heistä jäänyt elämäänsä jatkaan.../

"Muista että onnettomuuksia voi sattua jokaiselle...
Niin hyville kun huonoillekkin ihmisille...
Ei onnettomuudet oo ihmisistä kiinni aina...
Se on vaan karu totuus ettei ikinä voi tietää tosiaan mitä tulee tapahtuun..."

Games over now, Better watch your back...

KERTSI (Zankie/Mane):

Se ei kuulu sulle se, se ei kuulu sulle/
Se ei kuulu sulle se, se ei kuulu sulle/
Mitä mä teen! (Ei, Ei)
Se ei kuulu sulle/
Mihin mä meen! (Ei, Ei)
Se ei kuulu sulle/

Se ei kuulu sulle se, se ei kuulu sulle/
Se ei kuulu sulle se, se ei kuulu sulle/
Mitä mä teen! (Ei, Ei)
Se ei kuulu sulle/
Minne mä meen! (Ei, Ei)
Se ei kuulu sulle/

1 VERSE: MANE

Oon katellu tätä touhuu pidemmän aikaa/
Ja kaikki mulle vinkuu "mikset livenä raidaa"/
Jos luulet et se on mulle liian kiperä paikka/
Oot väärässä en vaa haluu kiivetä lainkaan/
Korkeemmalle tästä koska tääkin on jo liikaa/
Vihamiehet kaikki mikä vittu teitä riivaa/
Jos mä teen räppiä mitä se teille kuuluu/
Jos se paskaa teidän mielest on mitä vittuu sä suutut/
Mä teen tasan sitä, mitä mä haluan/
Mut nyt alkaa toi turhanpäivänen vittuilu savuttaan/
Onko se ihailijat mikkä tekee kateeks/
En vaan voi sille mitää jos ne tykkää vittu anteeks/

KERTSI

2 VERSE - ZANKIE

Sä avaudut ja kuittaat joka vitun asiasta/
Oot vaan surkee kateellinen eli suomeks vaan paska/
Dissaat vaik läppäs on tasokkait ku neuvolassa/
Kateelliset paskat aina muita neuvomassa/
Vittuuks aina ootte mun perään huutelemassa/
Oon sit kotipihas kaupungilla tai missä tahansa/
Aina joku äpärä paskaa niskaan kaatamassa/
Mut nyt joka kusipää saa vittu syödä sanansa/
Mitä se sulle kuuluu monta keikkaa takana/
Vai syökse sua et nii moni seisoo mun takana/
Vai ne kun ne nostaa kätensä kun mä seison lavalla/
Pää kii jos sullei oo asiaa ei millään pahalla/

3 VERSE - MANE

Jotkut näkee vaivaa ilman vittuiluu ei voi elää/
Herätkää saatanan paviaanit miks jatkatte enää/
Mitä oon muka tehny teille söinkö teidän eväät/
Naama peruslukemille homot terä omaan selkääs/
Nyt tiedän että tää henkisesti kasvattaa (jea)/
Te muut ette vaan tiedä tästä paskaakaan/

ZANKIE

Ja jos tietäisit et ois avannu suutas ollenkaa (jea)/
Tajuu et on turha soittaa sitä poskea/
Onkse sulta pois et jotkut saattaa jopa digaa/
"Teitä kuuntelee vaan ceepeet kenen aivoissa on vikaa"/
häh? What the fuck? Tsiigaa peiliin homo pelle/
Mieti kaks kertaa mitä sanot ja kelle/

KERTSI

Älä, koske
Älä, Tule
Älä sano enempää se satuttaa vain enemmän/

Älä, soita
Älä, ees koita
Älä jätä viestii vastaajaan en pysty vastaamaan/

Mitä ihmettä meille on tapahtunu/
Miten tähän pisteeseen me ollaan ajauduttu/
Paljon muistoja yhteisii takana/
Nyt niihin aikoihin on enää mahdotonta palata/
Kun heräsin niin näin eteisessä avaimet/
En voinu ymmärtää miks aina asiat salailet/
Oisit kertonu totuuden ettet halua jatkaa/
Ei enää näy taivaalla niitä tähtee kahta/

Jota aina seurailtiin nyt on vain yksi/
Niinkun mäkin olen asunnossa yksin/
Kirjekuori pöydäl en uskalla sitä avata/
Sen lukeminen tuskin sua enää saa takas palaamaan/
Nyt tajuun miks sä olit pakannu sun tavarat/
Et ollutkaan sä lähös matkalle...voi saatana/
Mikset puhunu miten nyt käy meidän vauvan/
Sit kun se syntyy ainakin kerran nähdä sen haluan/

En halunnut sua satuttaa/
En halunnut sua loukata/
Mikset kertonu totuutta/
Oltas voitu ehkä yhdessä jatkaa/

En pysty enkä halua sua unohtaa/
Vaikka muistoihin on katkeraa kurottaa/
En enää haluu muistaa/
Kaikki meni minkä piti olla ikuista/


En halunnut sua satuttaa/
En halunnut valehdella/
Mutten pystyny kertoon totuutta/
Etten voinu enempää antaa/

Tein kaikkeni suhteen eteen/
Ehkä näin vaan suhteet menee/
Ei tätä suunniteltu näin/
Mut tiemme vaan kääntyi väärinpäin/

KERTSI

Viikko on kulunut mut ei mikään oo muuttunu/
Tuntuu kun aika olis mulle paikallensa juuttunu/
En ole kuullut susta mitään, olen huolissani/
Huokailen ja otan olutta mun nojatuolissani/
Ehkä saan lohtua tästä tuopistani/
Vaikka sillon ennen koitit rajottaa mun juomistani/
Ymmärrän et halusit vaan molemmille parasta/
Etkä vaan tehny siks et saisit ärsyttää mua tahallas/

Mut arpa on heitetty peli on pelattu/
Kirjamme on loppuun asti selattu/
Tätä ei oltu yhdessä kelattu/
Teit oman päätökses ja nyt erkaannut/
Vaatekaapissani on nyt liikaa tyhjää tilaa/
Vierelläni sun sijasta on tyhjää ilmaa/
Olit oikeessa ei mus oo miestä myöntää/
Et kuinka rakkaus voikaan täälä piestä ja lyödä/


Meil oli hetken kaikki/
Mut kaikki hetkes romahti/
Ei oo rakkaus ikuista niinku sanotaan/
Kun tunteet kuolee ja katoaa/

Ei ollut suhteemme yhdenkään valokuvan veronen/
Ei myöskää lupauksesi "susta koskaan eroo en"/


Mä rakastin sua niin paljon/
Aina lisää olin valmiina tarjoon/
Mutta nyt kun kulissit on kaatuneet/
Voidaan rauhassa vaipua uneen/


En enää tunne ahdistustani/
Jonka teit tahtomattasi/
Ei enää satuteta toisia/
Vaikka kaipaankin sua toisinaan/

pitäskö mun päästää itseni rakastumaan

kuka sanoi että ei se sua tappaiskaan

mä oon tottunu olee yksin ja elää näin
en tarvii ketää vieree päästäkseni eteenpäi
mä oon itsenäinen, tyytyväinen elämääni
en tarvii ketää ja mä kyllä pidän pääni
en haluu ketää komentelee, sanoo mitä pitää tehdä
mä teen miltä tuntuu ja mä teen sen sydämestä
en tarvii neuvoi, en ketää soittelemaa perää
aamul tyynykasa kainalossa tyytyväisen herään
en tarvii kotiorjaa vaik kiva se oliski
enkä tänne haluu sua mä pidän oman kotini
en tarvii sääntöi, mä teen oman pääni mukaan
ei tarvii huolestua, kun ei mene rakastumaan
mä haluun olla yksi, huolehtii vaa itestäni
en luota kehenkää ku miettii mitä viimeks kävi
koitan pitää pääni, vaik en tiedä tulevaa
tunteet kasaantuu ja mieleen tulee vaan

pitäskö mun päästää itseni rakastumaan
ja itteäni jälleen satuttaa
kuka sanoi että ei se sua tappaiskaan
kun pienet siivet katkaistaan.

mä oon tottunu olee yksin ja elää näin
en tarvii ketää vieree päästäkseni eteenpäi
mä en tarvii ketää sotkee omaa asuntooni
en haluu ketää päättää minun illan asukoodii
en haluu tulla baarist kotii kuullakseni huutoo
en haluu mykkäkouluu tai leikkiä kuuroo
en oo riippuvainen kenestkää selviin hyvin yksin
selviin yksin ilman selityksii
en tarvii kokkausapuu en romanttisii iltoi
kynttilän valos luen romanttisii kirjoi
en tarvii leffailtoi oman kullan kainalos
en haluu murehtii toisest tai toine must aina jos
lähtee johonkin, enkä mä haluu kaivata ketään
soitella perää ku keikkoi ympäri suomee vetää
pidän tunteet kaukan mitä ikin tuleekaan
silti yksin vuotees mieleen tulee taas

pitäskö mun päästää itseni rakastumaan
ja itteäni jälleen satuttaa
kuka sanoi että ei se sua tappaiskaan
kun pienet siivet katkaistaan.

mua ottaa päähän paskanpuhujat ja feikkikaverit
..ne paskasuut vois jo pyyhkii paskapaperiin
ja miks ihmees jengi puuttuu toisten elämään
meist kukaa ei oo täydellinen, et edes sinäkään
enkä minä, enkä edes haluu olla mitään
et tiedä musta mitään, parempi turpas kiinni pitää
ja mua vituttaa exät jotka roikkuu persees kii
se oli ja se meni, palaa urpo preesenssii
ärsyttää saamattomat ihmiset ja patalaiskat
pilaa ite oma elämäs, ku tolla haista paska-asenteella
et tuu pärjää elämässä ikinä
aika ottaa niskast kii ja lopettaa se kitinä
..ja ottaa päähä negatiiviset ihmiset
mä tykkään räppää, mitä vittua siit iniset?
mun painonpudotus sai sut pyörii sun kengis
mieluummi oon terve, ku syön itteni hengilt, niinku sä.

mul on ollu vaikeit aikoi, enkä oo selvinny/
tiedän sen jo, etten ees selviydy/
menettäny kaiken ja se painaa maahan/
paikkaan arpii, mut saan uuden haavan/
joka vuotaa verta, niinku vuotaa sydänkin/
kyynelii paperil, jol liikutan nyt kynääni/
kaikki syytäni, anteeks pyytäsin/
mut pelkään, että pyyntöni sä hylkäisit/
kukka kuihtuu, ja terälehdet putoaa/
liekki sammuu, ohut savu nousee vaa/
haihdun maahan, kuin lumi mä katoan/
tätähän sä haluat, tuhota mut kokonaan/
päästä irti, älä ota mua kiinni/
anna mun kerrankin kokeilla mun siipii/
tuska riipii, amorin nuolet piirittää/
ilman sua on vaan helpompi hengittää/

mul on ollu vaikeit aikoi, enkä oo selvinny/
tiedän sen jo, etten ees selviydy/
menettäny kaiken ja se painaa maahan/
paikkaan arpii, mut saan uuden haavan/
joka vuotaa verta, niinku vuotaa sydänkin/
kyynelii paperil, jol liikutan nyt kynääni/
kaikki syytäni, anteeks pyytäsin/
mut pelkään, että pyyntöni sä hylkäisit/
kukka kuihtuu, ja terälehdet putoaa/
liekki sammuu, ohut savu nousee vaa/
haihdun maahan, kuin lumi mä katoan/
tätähän sä haluat, tuhota mut kokonaan/
päästä irti, älä ota mua kiinni/
anna mun kerrankin kokeilla mun siipii/
tuska riipii, amorin nuolet piirittää/
ilman sua on vaan helpompi hengittää/

pyydän taas anna mulle anteeks
..vaik oonki välil vaikee
en aina muista miettii toisii
enkä kuinka pahottaa mielesi voisin

pyydän taas anna mulle anteeks
..vaik oonki välil vaikee
en mä tarkota pahalla
voin sanoa että sua vain rakastan


Mitä ikin sulle silloin sanoinkaan
en tarkoittanut siitä sanaakaan
en oikeasti tahtonut satuttaa
jälkeen huudon ja itkun mua kaduttaa
mua kaduttaaa
sitä eniten loukkaa jota rakastaa
kyynelten läpi niin vaikea ymmärtää
elämässään olevan jotain tärkeää
rumii sanoja, ei mitään järkevää
turhii sanoja, joista jäljet jää
jäljet jää,
joista jäljet jää
sä taas lähdet kun hämärtää
sä taas lähdet, mutta kipu jää.


pyydän taas anna mulle anteeks
..vaik oonki välil vaikee
en aina muista miettii toisii
enkä kuinka pahottaa mielesi voisin

pyydän taas anna mulle anteeks
..vaik oonki välil vaikee
en mä tarkota pahalla
voin sanoa että sua vain rakastan


voinko pyytää sulta anteeks, ku oon ollu tosi typerä
ollu stressii hirveest, oon vaa antanu sen kyteä
nyt pommin taval räjähtäen kaikki sun niskaan
anna anteeks, vaik et unohtaisi kummiskaan
arvostan ja kunnioitan, ei kyse oo siitä
joskus vaa hermostuu, ja satut olee siinä
.. emmä tarkota siitä sanaakaan
mut liian vaikee saada ulos anteeksi-sanaakaa
ja siitä samalla tulee paha mieli manaamaa
ku riidat ei selvii ja niihin joutuu palaamaan
se paha olo kytee sisäl odottaen kipinää
ja mun puolest kipinää ei tarvii tulla ikinä
.. rakastan sua paljon, oot kaikista tärkein
siks tänki asian halusin tehä kunnol tällei
..mut tapan sanoo asioista suoraa
mut miks loukkaa sitä jonka takii vois vaik kuolla?


pyydän taas anna mulle anteeks
..vaik oonki välil vaikee
en aina muista miettii toisii
enkä kuinka pahottaa mielesi voisin

pyydän taas anna mulle anteeks
..vaik oonki välil vaikee
en mä tarkota pahalla
voin sanoa että sua vain rakastan

Tule lähelleni tartu viel tiukemmin kiinni/
Laita kätes kaulaani ja katso mua syvälle silmiin/
Olis paljon asioita joita tekis mieli sanoo/
Mutten pysty kertoon puoliakaan niistä ääneen kato/
Ei vaan riitä sanat kuvaan tätä tunnetta mun rinnas/
Ei vaan riitä vaik sanoisin et oot täydellinen gimma/
Unelmieni nainen jonka haluun ikiomaksi/
Joka ei tule pistään sydäntäni kivikovaksi/
Vaan rakastais ja tukis aina vastoinkäymisissä/
Sun kanssa pelkästään beibe mä leijailen pilvissä/
Mut nyt ollaan hiiren hiljaa tule vielä lähemmäksi/
Anna käteeni sun käsi sulje hiljaa silmäsi/
Sä oot kun unelmaa jotakin niin erilaista/
Tuoksut vielä niin hyvälle et mieli tekis maistaa/
Noita sun täyteläisiä ja niin kauniita huulias/
Pelkkä hymyskin jo aiheuttaa tunteita suuria/

KERTSI:

Hiljainen ilta mennään pois kaupungilta/
Huoneesi hämärään olet satama ja sinuun minä jään/
Arka tunne välillämme niinkuin silta/
Hiljaa hengittää sama epävarmuus meidät yhdistää/

Tartun kii tiukemmin kosketan sun hiuksias/
Hyväilen sun ihoosi ja sä kosketat mua takas/
Kerrankin on rinnas polttava mut niin ihana tunne/
Tuntuu kun näin pitäs ollakkin vaik en sua edes tunne/
Tää ilta sekä tanssi on vaan omistettu meille/
Niin voi huomen kelaa hymysuin kuinka tanssittiin eilen/
Kuljetan sua hitaasti vaikken osaa kunnol tanssii/
Mut sun pelkkä kiinni pitäminen vaivuttaa mut transsiin/
Johon haluun jäädä iäks enkä koskaan herätä/
Vaan täs tunne tilassa sun kans elää tää elämä/
Tai vaikka edes tämä kaunis ja hiljainen ilta/
Jonka varaan rakennettiin tämä kauniin muiston silta/
en tajuu vaikka ympäril on tupa täynnä väkee/
Sä oot ainoo ihminen tääl kenetkä mä pystyn näkee/
Ihan kun me oltas kaksin muiden näkymättömissä/
Tanssittaisiin kaksistaan tää kaunis hetki pilvissä/

KERTSI

Ilta alkaa loppuun sua viimeisen kerran halaan/
Salaa korvaas kuiskan hiljaa sulle yhden ainoon sanan/
"Kiitos" ja se tulee sydämestä/
sen kyl huomaa silmäkulmast valuvasta kyyneleestä/
Päästän irti kädestäs ja poistun vähin äänin paikalta/
Mut tuun sut muistaan aina huulipunasta mun paidassa/
Jos me vielä tavataan ni se on kohtalo/
Joka meidät yhdistää viel jos sen aika kohta on/
Niin otan kyllä mieluusti sen tilaisuuden vastaan/
Et saisin susta pitää huolta aina ja rakastaa/
Jakaa kanssas kaiken ilot sekä surut/
Seistä kanssas alttarilla kuulla rakkauden urut/
Mut se aika ei oo vielä ehkäpä se vielä tulee/
Siksi toivon että nämä sanat vielä joskus kuulet/
Et aika oli lähtee silti sua kelaan vieläkin/
Muistan vieläkin sen illan kai muistat säkin/