Olin taas viime yönä seikkailussa ku mikäki indiana jones: löysin muinaisesta haudasta tärkeän medaljongin, joka tuotti kuolemaa etsijöilleen. Jostain syystä kaverit kuoli sinne hautaan ja olin ainoa elossa ulos selvinnyt. Paikan kuningas vaati medaljongin ja alkoi jahtaamaan. Lopulta eksytin kuninkaan sotajoukkoineen kotislummissani... Mä en tarvii mitään leffoja tai kirjoja: riittää ku nukun ni hurjaa on meno. Nii hurjaa, että aamulla menee tunti että tokenen unesta siihen että oon hereillä ja oon menos kouluu.
Kevät piristää! Tuntuu, et mä vedän samanlaista kiertoo ku karhut tai kasvit :D Oon ihan kuollu ja unessa talvet. Nyt alkaa tuntuu siltä että tässä vois taas herätä elämään pikkuhiljaa, ei tietenkää ihan vielä ku on niin talvi.