Lukio
Lukio on kehitysvaihe, joka on tarkoitettu ihmisille, joiden aivot riittävät älylliseen toimintaan (mikä ei vielä ole paljoa vaadittu). Sana lukio on peräisin ajoilta, jolloin alastomat miehet seisoivat tuntikausia marmoripatsaiden malleina lehtiä kiveksissään. Siitä on siis melko kauan. Alunperin lukio (tai sitten se oli lyseo) liittyi jotenkin Aristotelekseen ja hänen ajatuksiinsa.
Nykyään lukiolla tarkoitetaan kehityspsykologiassa vaihetta, jossa nuoret opettelevat juomaan alkoholia itse ostetuista pulloista ja käyttäytyvät ärsyttävän ylimielisesti, kun kuvittelevat tietävänsä kaiken. Tähän käyttäytymiseen heidät ajaa harhaluulo siitä, että he olisivat ainoita ihmisiä maan päällä, jotka osaavat yhteyttämisen kaavan[1] ja ovat kuulleet Platonin luolavertauksen
Oppiaineet
Lukioon siirtyvät saavat nauttia pääosin samoista aineista kuin peruskoulussa kärsivät, mutta mukana on myös muutamia uutuuksia.
Filosofian oppitunneilla painitaan vastoin yleistä käsitystä varsin ajankohtaisten ongelmien parissa. "Voitko olla varma, että jääkaappisi lamppu ei kuluta energiaa, kun ovi on kiinni?", "Voiko metsäteollisuus hyödyntää metsässä lojuvia puunrunkoja, jos kukaan ei ole havainnut niiden kaatuvan?" ja "Tuhat syytä, mikset olisi halunnut olla Sokrateen kaveri" ovat kaikki suosittuja vakio-aiheita. Filosofian opiskelun tavoitteena on, että lukion jälkeen opiskelija ei oikeastaan tiedä mitään ja epäilee kaikkea, minkä luulee tietävänsä. Valtaosa filosofian opiskelijoista sairastuu ennen kolmattakymmenettä ikävuottaan skitsofreniaan tai henkiseen turskauteen.
Psykologia on aine, jonka tunneilla valmistutaan filosofian opiskelijoiden tuleviksi terapeuteiksi. Psykologia on myös tunnettu siitä, että ne, joita psykologinen tieto eniten hyödyttäisi, eivät valitse ainetta.
Terveystiedon tunneilla kerrotaan, miten helppoa on pitää huoli omasta kunnostaan. Tämän todistamiseksi opiskelijat saavat tutustua 14 eri vitamiiniin ja glukoosin molekyylirakenteeseen. Terveystiedon tunneilla ei opita yhteyttämisen kaavaa.
Hyöty
Lukiota voidaan kuvata menolippuna onneen ja autuuteen myöhemmässä elämässä. Ammattikouluun menevillä on usein päässään SAK:n masinoima harhaluulo, että he tienaisivat enemmän kuin lukion saavuttaneet. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä kun amiksen palkka pysyy samana, lukiolaisen palkka nousee myöhemmin amikseen verrattuna yli kolminkertaisiksi ja opintolaina kuusitoistakertaiseksi (niille harvoille koville ja yritteliäille, jotka jonnekin lukion jälkeen jatkavat). Vanhempien tarvitsee lukiota seuraavina vuosina maksaa ylioppilaan menoista vain noin 35 %, kun isithän on autonkin rakkaille lapsukaisille jo ostanut.
Lukion saavuttanut henkilö voi halutessaan kirjoittaa ylioppilaaksi ja saada siten alkoholirahaa sukulaisilta. Lukion suorittamisen merkiksi nuori saa päähänsä valkolakin, rahaa, alkoholia ja villiä naisseuraa (mummot ja tädit ovat nimittäin ostaneet juhlia varten uudet leningit). Tärkeintä lukiosta valmistumisessa on pään resetointi. Lahjaksi saatu alkoholi nollaa viimeaikaiset muistot ja valkoisen lakin painaminen päähän nollaa tehokkaasti lukioaikaiset muistot, kuten sen yhteyttämisen (fotosynteesin) kaavan.
mutta me tultiin hyvänä kakkosena maaliin.