IRC-Galleria

Sen kunniaksi, että heräsin!Keskiviikko 24.03.2010 06:24

Liikennesuunnitelmat jatkuu :)

Suonenjoki-Siilinjärvi -lähijunaliikenteen lisäksi onnistuin tunkemaan suunnitelmaani Kuopioon neljä raitiolinjaa:

1: KYS Piha - (menn. Niuvantie - Savilahdentie / tull. Puijonlaaksontie) - Niiralankatu - Tulliportinkatu - (menn. Vuorikatu / tull. Haapaniemenkatu) - Asemakatu - Maaherrankatu - Pohjolankatu - Lönnrotinkatu - Kullervonkatu - Männistönkatu - ( menn. Sandelsinkatu / tull. Dunckerinkatu ) - Malminkatu

2: Prisman piha - Savilahdentie - Tasavallankatu - Tehdaskatu - Jynkänkatu - puisto - Presidentinkatu - Puistokatu - Tulliportinkatu - (menn. Vuorikatu / tull. Haapaniemenkatu) - Rautatieasema

3A/B: Asemakatu - Puistokatu - Tulliportinkatu - Niiralankatu - Huuhankatu - Välikatu - Valkeisenkatu - Alavantie - Siikaniemenkatu - Saaristokatu - Haapaniementie - Tasavallankatu - (menn. Maria J. k. - Puijonkatu - Minna C. k. / tull. Haapaniemenkatu - Kauppakatu) - Satamakatu - Itkonniemenkatu - Asemakatu


Lähijuna- sekä raitiovaunuliikenne mahdollistaisi lukuisia muutoksia linja-autoliikenteessä:

Linjat 1, 10, 15, 25, 27, 29, 30 ja 31 pois

Linja 4 oikaisisi KYS:n edestä suoraan Puijon risteykseen
Linja 5 ajaisi vain Puijonlaaksosta keskustaan
Uusi linja no. 6 ajaisi Rönöstä Keskustan, Niiralan, Tasavallankadun ja taas Keskustan kautta Rönöön (melkein osa nyk. linjasta 1)
Linjan 23 reitti olisi linjan 21 reitti Inkilänmäeltä Tulliportinkadulle, sitten nykyinen reitti Tulliportinkadulta Saaristokatua ja Lehtoniementietä, sitten Petosentie - Pirtintie - Hulkontie - Pyörönkaari - Pitkälahdentie- Hulkontie - Pitkälahden asema
Linja 24 ajaisi Keskusta - Kuhanen - Ritisenlahti - Sotkanniemi - Humalajoki - Vehmasmäki - Pellesmäki - Kurkimäki - Pihkainmäki.


Ja lähijunaliikenteen vaatima infra maksaisi n. 200 milj. €, raitiovaunuliikenteen n. 75 milj. €. Lähijunien liikennöinti 30 000 €/pvä, raitiovaunujen 20 000 €/pvä. Linja-autoliikenteen kustannukset tippuisivat ainakin 10 000 €/pvä, tarkemmin en osaa sanoa :D

Kannattavaa tämä olisi vähintäänkin, mikäli radan varressa suoritettaisiin täydennysrakentamista (nyk. linja-autoaseman seutu, Rättimäki, Kolmisoppi, Pitkälahti, Vuorela, Toivala) sekä mahdollisesti uusia lähiöitä (Jälä, Lapinmäki, Palomäki).


Ja nyt, haaveilu loppukoon. Opiskelemaan ->

Lövers <3Sunnuntai 21.03.2010 20:13

Would you like to have a steak of liver, or a steak of lover?

Maukasta löveriä tarjolla, tulkaa hakemaan ^^ bileet jatkuu :DDD
Lauantaina bileet täällä? :)

Tylsyyden kunniaksiKeskiviikko 17.03.2010 16:18

Suunnittelin tässä suurnopeusradan, jota pitkin pääsisi Espoon asemalta
- 12 minuutissa Karkkilaan
- 28 minuutissa Humppilaan
- 45 minuutissa Kokemäelle
- 55 minuutissa Poriin
- 1h 25 minuutissa Närpiöön
- 1h 45 minuutissa Vaasaan

Olettaen, että junat pääsisivät ajamaan Helsingistä asti (nykyisillä nopeuksilla alkumatka), ja vaihtoaika olisi 5 min, minimimatka-ajat junalla muuttuisivat seuraavasti:

Hki-Humppila 1h 53min -> 46 min
Hki-Toijala 1h 24min -> 1h 15min
Hki-Loimaa 2h 6min -> 1h 3min
Hki-Kokemäki 2h 53min -> 1h 3min
Hki-Vammala 2h 28min -> 1h 32min
Hki-Karkku 2h 17min -> 1h 43min
Hki-Harjavalta 3h 1min -> 1h 15min
Hki-Pori 3h 18min -> 1h 13min
Hki-Vaasa 3h 43min -> 1h 45min

Närpiöön ei nykyään pääse henkilöjunalla ollenkaan, eikä Karkkilaan. Minimivertailu siis (olet. vaihtoaika 10min):

Hki-Karkkila (bussilla) 1h 10min -> junalla 30min
Hki-Pori-Närpiö (junalla Poriin, sitten bussilla) 5h 23min -> junalla 1h 43min

Entä jos Suupohjan ja Rauman radoilla aloitettaisiin Tampere-Pori -tasoinen taajamajunaliikenne, ja otettaisiin uudelleen käyttöön Pori-Haapamäki -rata ja tehtäisiin samoin? Aiempia metodeja käyttäen:

nyk. Helsinki-Seinäjoki-Kurikka 3h 14min
-> Helsinki-Närpiö-Kurikka 2h 33min

nyk. Helsinki-Seinäjoki-Ilmajoki 3h 3min
-> Helsinki-Närpiö-Ilmajoki 2h 43min

nyk. Helsinki-Tampere-Kankaanpää 3h 31min
-> Helsinki-Pori-Kankaanpää 1h 40min

nyk. Helsinki-Turku-Rauma 3h 32min
-> Helsinki-Kokemäki-Rauma 1h 25min

Voitaneen todeta, että vaikutusalue käsittää puolet Kanta-Hämeestä, Satakunnan, ison osan Pohjanmaata yms. Voi vain spekuloida minkälaiset rakennemuutokset tällainen projekti saisi aikaan. Voi luoja <3

Oivoi. <3Lauantai 13.03.2010 02:41

Kohta töihin ^^ tätä päivää sitä on ootettukin. Oi rakas sanomalehdenjako, sinua olen kaivannut viimeiset 5,5 kk <3333

Ei voi olla totta.Perjantai 05.03.2010 16:04

Noniin, olen kerennyt olla viikon töissä tuolla Hotelli Puijonsarvessa kerroshoitajana...

ja nyt olen saamassa töitä sanomalehdenjakajana! Sieltä firmasta soittaneen tyypin puheista päätellen tuleva työhaastattelu on lähinnä muodollisuus. :P


Mutta jos mie meinaisin pitää vanhankin työni, niin se saattaisi tarkoittaa, että pitäisi herätä 24-1 aikoihin ja ruuhkapäivinä kerkeäisi nukkumaan siinä 17-18 aikaan :DDDD

Apuva. Äitiiiiii

AARGHPerjantai 05.03.2010 02:38

Voi vittu näiden lineaarialkepran laskareitten kanssa perkeleeee!!! :FFFFFF

*aivokuolema*

Antaa olla, nukkumaan ->

Työllistyminen.Torstai 25.02.2010 18:49

Tämä on lievästi sanottuna ihqua. :)

Kohta on rahaa vaikka lähteä reissailemaan. Siinä sivussa voisi myös lopettaa Pieksämäki-lakon ( kts. elioe )

Mutta sen lisäksi omg, kunnianarvoisa kilju no. 10 taitaa olla lopettanut pulputuksensa, voisi jalostaa sitä :o

Mikäköhän tässäkin onTorstai 18.02.2010 10:28

Olen jo useampaan kertaan viime aikoina nähnyt unta Joutsasta O_o

nimim. kerran eläessäni siellä käynyt

Jo onKeskiviikko 17.02.2010 00:22

(Varoitus: alla ajatusten virta jolle ei loppua näy)


Vittu että vituttaa Suomen energia- ja liikenneasiat. :D Taas käyttäny melkein koko päivän niiden tutkimiseen.

Ensinnäkin: bensiinin polttoaineveron pitäisi olla n. 2,40 €/l, dieselin n. 2,00 €/l. Tämä ihan sen vuoksi, että nämä ovat ulkomailta tuotuja polttoaineita, ts. lähes kaikki polttoaineeseen käytetty raha menee ulkomaille suoraan, ilman että jäisi paikallisen talouden rattaita pyörittämään. Suomessa alkutuotannon osuus taloudesta on vain n. 3%, mutta muut talouden sektorit eivät Suomessa kokonaan rakennu suomalaisen alkutuotannon varaan, vaan myös mm. erityisen teknologisella osaamisella ja tavaroiden kauttakulkuliikenteellä on osuutensa. Hyvän alarajan sille, miten ison kokonaistalousvaikutuksen alkutuotanto tuottaa, saa syrjäisistä maalaiskunnista. Näiden perusteella euron arvoinen alkutuotanto (esim. energia) aiheuttaa vähintään kolmen euron kokonaisvoiton yhteiskunnalle.

Polttoaineveron nostosta saatava hyöty tässä laskelmassa siis perustuu sille, että tilalle tuotetaan korvaavaa energiaa. Koko Suomen tasolla bensiinistä ja dieselistä saadaan (käsittääkseni) vuosittain n. 300 petajoulea... ja oletan veron noston puolittavan käytetyn polttoaineen määrän, ja aiheuttavan valtiolle n. 4.5 mrd € lisäyksen vuosittaisiin polttoaineverotuloihin.

150 korvattavaa petajoulea tarkoittaisi esim. 150 sellaista tuulivoima-aluetta, jollaista nyt Merikarvialle suunnitellaan, tai kolme nyt Olkiluotoon rakenteilla olevan kaltaista ydinreaktoria. Ydinvoimasta on kuitenkin muistettava, ettei se ole täysin kotimaista: uraani vähintäänkin rikastetaan ulkomailla, vaikka Suomeen kaivoksia avattaisiinkin. Siksi ennemmin tuulipuistoja, joita voi täydentää mm. Ounasjoen valjastamisella vesivoimaksi (sopii myös tyynen sään tuulivoimavajeen korvaamiseen)


No niin, eli kun suunnitelma on toteutunut, valtion kirstuun kilahtaa 4.5 mrd € enemmän. Lyhyellä googlettamisella saamieni huoltosuhde- ja keskiansiotietojen perusteella suomalaisten ansiotulot ovat yhteensä n. 75 miljardia. Näin ollen ottamalla tuon 4.5 mrd huomioon, voidaan ansiotuloveroprosenttia alentaa joka tuloluokasta 6%-yks. Näin ollen: keskiansiot (2880€/kk) saava ihminen säästää n. 170 euroa kuussa, mikä vastaa n. 100 litran bensaveron korotusta. Työmatkojen kasvaneet kustannukset ja kasvaneet nettotulot nollaavat toisensa matkan ollessa suuntaansa n. 34 kilometriä. Tästä jo nähdään, että suurin osa työssäkäyvistä jäisi voitolle, jollei bilistelisi.


Aiemmin esitin arvion, että bensan/dieselin kulutus puolittuisi ts. ajokilometrit (suurinpiirtein) puolittuisivat. Tässä ilmiössä on monta osaa:

1) bilistelyn väheneminen (kenties 60-80%)
2) ihmisten muuttaminen lähemmäs työpaikkaansa (kenties 20-40%)
4) ja mielenkiintoni kiinnittyykin nimenomaan raideliikenteen lisääntyneeseen kysyntään. Tämä kysyntä olisi niin suurta, että ylittäisi lähes kaikkien olemassaolevien sähköratojen kapasiteetin, sekä RHK:n kyvyn sähköistää muita ratoja / rakentaa uusia ratoja, sekä VR:n kyvyn hankkia uutta kalustoa. VR:n monopolin poistaminen nykyisin liikennöidyiltä radoilta antaisi yrityksille ja yksityisille realistisemman mahdollisuuden sijoittaa rahaa uuteen infrastruktuuriin.

Minulle rakkain tarkastelukohta on toki Savon radan väli Pieksämäki-Siilinjärvi. Tällä välillä kaukojunille voisi tulla n. 4000 matkustajaa enemmän päivässä, ja Matkus-Siilinjärvi -välillä mahdollisille lähijunille olisi lähes 10000 käyttäjää melkein joka asemanvälillä. Tämän tarpeen voisi täyttää esim. 20 InterCity-junavuorolla, täydennettynä 10 pitkän matkan taajamajunavuorolla (jotka pysähtyisivät pikkukylissäkin, kun sekin olisi taas tullut kannattavaksi) sekä parhaimmillaan 10min välein kulkevilla lähijunavuoroilla. Kaikki nämä siis per suunta.

Ja tässä se ongelma tulisikin: päiväsaikaan suuntaansa Kuopion seudulla menisi SUUNTAANSA kahdeksan junaa tunnissa. Käytännössä koko Savon radan pitäisi olla kaksiraiteinen, Kuopion aseman tienoilla jopa enemmän raiteita.


Muita esimerkkejä:

*Lahden radalla pitäisi kulkea n. 10-15 min välein lähijunia ruuhka-aikana, sekä samaan aikaan ainakin kaksi kaukojunaa tunnissa (yksi Karjalaan, yksi Savoon). Tarvitaan luultavasti neljä raidetta, ainakin kolme.
*Pääradalla välillä Riihimäki-Toijala pitäisi kulkea n. 20 min välein lähijunia ruuhka-aikana, Helsinki-Riihimäki-välillä n. 10 min välein, samoin Toijala(tai ainakin Lempäälä)-Tampere. Neljäs raide olisi aika kiva :D
*Iisalmi-Ylivieska -rata kannattaisi sähköistää, tällöin sen matkustajaliikenteelle riittäisi kysyntää, jopa n. 25 junaa päivässä suuntaansa, vrt. nykyiset 5.

*Helsingissä Mannerheimintien käytävässä (ml. Tukholmankatu/Turunväylä/Vihdintie) saattaisi olla säteittäiselle raideliikenteelle 20,000-50,000 päivittäisen matkustajan lisäkysyntä, joka kohdalle. Lahdenväylän/Tuusulanväylän suunnalta voisi tulla saman verran matkustajia. Helsinki-Pasila -välin junien kuormituksen suhteen tämä voisi tarkoittaa n. 40,000 uutta matkustajaa, väh. 200 päivittäistä junavuoroa enemmän. Yhtälön alustava ratkaisu: EI MAHDU. Nykyään jo menee n. 2min välein junia tuolla välillä. Lopullinen ratkaisu (kheh) voisi olla esim.:

-osalla junista pääteasema olisi Helsingin sijasta Pasila
-metro Sörnäisistä Pasilaan (ja edelleen Meilahden suuntaan)
-metro Kampista Pasilaan (ja edelleen Viikin suuntaan)
-jne.