IRC-Galleria

Mä sinun vierees haluan, peiton alla koskettaa ja että sua rakastan
Sen sulle osoittaa vielä pystyn korjaamaan mun heikkouteni ja saan
sut palaamaan mun luo

Kaija Koo - Alan jo unohtaa

On siitä vuosia, kohta 10
kun kevään korvilla
sinä kuihduit pois
testamenttiisi jätit lupauksen
saan sinut unohtaa, mutta en tahtois
kun sua mä mietin se satuttaa
en paljon uskalla sua muistaa
älä suutu, minä alan jo unohtaa

Mun täytyy tunnustaa
en jaksa muistaa
ehtiikö ohimoillas olla vähän hopeaa
sun leipomasi leivän tahdoin pakastaa
heikkoina hetkinäni, voin sitä maistaa

Kun sua mä mietin se satuttaa
en paljon uskalla sua muistaa
älä suutu, minä alan jo unohtaa
mihin ikinä teenkin mä matkaa
joka soluni sinut muistaa
anna siunauksesi sinut jo unohtaa

En ollut kokenut mä mitään kauniimpaa
kun sä tulit ja sä sait mut kukkimaan
sun syksy saapui vain ennen aikojaan
voi luoja kuinka sua kaipaan
on ääriviivas jo vähän haalenneet
kehoista vieraista sut yritin löytää
muistikuvani paljon on vaalenneet
sä silti kuljet kanssani tätä elämää

Kun sua mä mietien se satuttaa
en sinulta saa rauhaa
en uskalla kovin paljon sua muistaa
mihin ikinä teenkin mä matkaa
joka soluni sinut muistaa
anna siunauksesi sinut jo unohtaa
saanko siunauksesi sinut jo unohtaa

Kaija Koo - Jotain häviää

Nainen laskee arkun multaan ja
muistaa miehen kädentyöt
Siellä arkussa on kultaa
muiden vuoksi valvotut yöt

Yöpöydältä kirjan ottaa
sitä mies tuskin ehti aloittaa
Hymyilyttää tämän sanat,
luvut jäi kesken aikoinaan

Ei hän laiskuuttaan mennyt kuolemaan
hän kuoli ihan muuten vaan
Hyvä miestä muistaa ahkeraa

kertosäe:
Aina kun jotain häviää
aina jotain jäljelle jää
Aina kun tuntee ikävää
tietää, että omisti jotain tärkeää

Ei toista voi koskaan menettää
se mitä oli, se jää

Ei heillä rahaa ollut – oli työtä paljon
oli rakkaus
Sillä köyhän kiire on
rikkaalle siunaus

Sukulaispoika uteli soutuveneen
kuntoa ja hintaa
- Sitä myy en, sillä näen sen
lipuvan pitkin Pielisen pintaa

Miksi kaikki ovat hänen kimpussaan,
oispa Tapsa täällä,
ne joutuisi kuuntelemaan
pari tarkkaan valittua sanaa

kertosäe

Se, joka uskoi, toivoi ja rakasti,
ei voi kadota iäksi
Se meni vain hukkumaan
ja se nousee vielä uutena aamuna uudestaan

Vaikka ovi on mennyt hetkeksi kii
se aukeaa kerran rakkaudenavaimin

Ei toista kuolemalle voi menettää
rakkaus jää

Kaija Koo - Et voi satuttaa enää

Se oli maaliskuun ilta
Sä veit Roosan elokuviin
Välillenne rakentui silta
Sä yli marssit komeasti niin

Hän alussa sai kaiken
Kohtelun kuninkaallisen
Roosa antoi sulle avaimen
Rikkomattoman sydämen

Ei silloin voinut hän nähdä
Musta valkoinen lohduton
On sädekehä sun ympärillä
Sun aurasi rikki on

kertosäe:
Hän on liian monta
Tarpeetonta
Kolhua joutunut sietämään
Aivan liian monta
Yötä unetonta
Joutunut vuoksesi viettämään
Roosa poistuu hiljaa
Ei enää pelkää
Siihen hän on nähnyt liikaa
Vihdoinkin hän on vapaa
Pois hän lentää
Sä suret sun kunniaa kun et voi häntä satuttaa enää

Meni juhannusilta
Katselitte kun sorsat ui
Käsi kädessä juhlatulilta
Tulitte, hän nauruusi humaltui

Alkoi pidetä illat
Roosa mietti kuka sä oot
Ja alkoi palaa sillat
Kellä onni on sen polttakoon

Ja talvi pommitti hajalle
Rikkomattoman sydämen
Se lensi pilvien alle
Lailla hävittäjä saattueen

kertosäe

Roosa kulkee jo tietään
Mihin se viekään
Sä pelkäät
Niin paljon hyvää meni yön selkään

Sä Roosaa koskaan et voi satuttaa enää
Hän ei pelkää, pelkäämään on nähnyt liikaa
Vihdoinkin hän on vapaa, pois hän lentää
Sä suret sun kunniaa kun et voi
Häntä satuttaa enää, et voi häntä satuttaa enää
Häntä satuttaa enää

9.-24.6.09 <3
Bulgaria ft. Anska <3

Tahdon oikeesti olla sinun
enkä vain leikisti rakastaa
kanssas oikeesti kokea kaiken
mikä ollut on unelmaa
tahdon syliisi painaa pääni
tahdon lämpöösi nukahtaa
olla kanssasi oikeesti onnellinen
sua oikeesti rakastaa