Ystävä kuolee,
mutta hän ei ikinä katoa.
Hänen muistonsa laskee auringon mailleen,
herättää ruohon
ja maalaa taivaalle sateenkaaren.
Menneen ystävän muistot
elää aaltojen lyödessä rantaan
ja tähdenlennoissa.
Tuulen huminassa hän kuiskaa meille,
ettemme kaipaisi häntä niin paljon,
sillä hänellä on nyt hyvä olla.