Olipa kerran Raimo-Matti, jolla oli kirves.
Raimo-Matti teroitteli aina kirvestään.
Pienessä pyöreässä pajassaan.
Hän nimittäin tykkäsi hakata ihmisiltä päitä.
Pienessä pyöreässä pajassaan.
Ja söi ihmiset, koska ne olivat niiin maukkaita
Hän söi ihmisiä, mutta kukaan ei tiennyt miksi, koska Raimo-Matti oli kylän rikkain ja kaikki pelkäsivät ja palvoivat häntä.
Ja jos joku suututti hänet, Raimo-Matti söi ihmisen ketä suututti hänet.
Hän söi heidät elävältä, eikä purrut heitä ja ihmiset elivät vielä hänen mahassaan.
Raimo-Matilla oli sen takia erityisen iso maha.
Ja vatsahaavoja, sillä ihmiset kynsivät raimo-matin mahaa.
Hänellä oli pahoja sisäelin vaurioita, mutta silti hän pysyi hengissä
Mutta eräänä päivänä.. Raimo-Matti oli niellyt herkullisen ihmisen.
Ihmisen nimi oli Tolkotivikkulamokkeli. Tolkotivikkulamokkelilla olikin veitsi mukanaan ja Tolkotivikkulamokkeli viilsi Raimo-Matin mahan auki ja päästi kaikki limaiset ihmiset pois Raimo-Matin mahasta ja Raimo-Matti kuoli ja ihmiset iloitsivat ja juhlivat!
Mutta Raimo-Matilla oli 18-vuotias poika, joka jatkoi isän uraa syömällä ihmiset elävältä ja poika söi kaikki ihmiset, mutta taas tuli Tolkotivikkulamokkeli ja pelasti päivän.
LOPPU!
Jos et heti lisää tätä päiväkirjaasi, Raimo-Matti tulee ja syö sinut, eikä Tolkotivikkulamokkeli tule ja pelasta sinua!