Tyttö katsoi peilistä tänään itseään
yksinään ja vertaili mielessään
kansikuviin, jotka silmää miellyttää,
viehättää – ja tyttö häpesi itseään.
Ja se poika kulki matkansa aina yksinään
ystäviään, en päässyt näkemään
Punastellen maahan tuijotti mietteissään
aina hän, ei kukaan puhunut sille mitään.
Kenen viereen jää, yksinäinen ilman yhtään ystävää
paikan, mistä löytää saa
Hyväksytyn paikan, mistä löytää saa,
yksin kun jää taas.
Tyttö, joka pelkäsi äsken itseään,
ymmärtää tänään vähän enemmän
Arvokkain kun usein meistä piiloon jää,
ulkokuoren tään alle kun se kätketään.
Poika joutui arkana yksin kulkemaan
ja painamaan kysymykset sisimpään.
Kuka kulkee vierellä pienen matkan tään
jos ei Hän, joka matkan määrää.
Kenen viereen jää, yksinäinen ilman yhtään ystävää
paikan, mistä löytää saa
Hyväksytyn paikan, mistä löytää saa,
yksin kun jää taas.
Kenen viereen jää, yksinäinen ilman yhtään ystävää
paikan, mistä löytää saa
Hyväksytyn paikan, mistä löytää saa,
yksin kun jää taas.