IRC-Galleria

Broidi vaihto Bemarinsa tos muutama päivä sitte pois,
nytte sillä on joku über sporttinen (yllätys) Mersu :D

Oli se Bemari sil jonku muutaman kuukauden.
Ja se on sanonu,
et toi Mersu on vaan väliaikanen ratkasu (eikös ne kaikki oo?).
Sil on jo joku jälleen astetta parempi auto kiikarissa.
Innolla odotan et mikähän merkki tällä kertaa.

Sil on ollu tyyliin joku kolmekymmentä autoo,
ja mä oon ollu vaan jonku kuuden kyydissä.
Kaikkia en oo ees kerenny näkeen,
ku se on vaihtanu niit niin nopeesti.

Vois sponssaa mullekki joskus jotain (vaik oma asunto, kevari tms),
eikä vaan vaihtelis niit autoi koko aika parempaan ja parempaan.
Sillä ku sitä rahaa tuntuu olevan..

Olipas rankka päivä.

Faijan kyydillä Rakokiveen,
Rakokivestä rannalle Koististen faijan kyydillä,
rannalta Rakokiveen Hilen kyydillä ja Rakokivestä himaan Kaitsun kyydillä.

1. Listaa asioita 20 eri ihmisille, joille haluat sanoa jotain mitä et ehkä ole vielä koskaan sanonut tai tule sanomaan.
2. Älä paljasta keitä he ovat.
3. Voitte kommentoida, mutta en saa vastata arvuutteluihinne

1. Vaikee ja vittumainen, mut se kuuluu asiaan. Paljon koettu ja paljon tullaan kokemaan. Jos oisit lentokoneessa joka putois Afrikkaan (tms) ja olisit kadonnu, lähtisin etsimään. Ettisin niin kauan kunnes löytäisin. Vuokses mitä vaan. Oon tässä, en oo katoomassa mihinkään. Muista se. En päästä sua lähteen pois, tuun itte vaikka perässä.

2. Upea jätkä, rakastan. Pitäis pitää yhteyttä paremmin ja nähdä useemmin. Tiedän et voin luottaa suhun, ja oot mulle todella rakas ja tärkeä. Ja tiedän, et niin mäki sulle. On ollu vaikeempii aikoi, väärinkäsityksiä, kyyneliä ja välit rikkoutunu, mut me saatiin se kaikki yhdessä koottua takasin paikoilleen. Vastoinkäymiset kuuluu ystävyyteen, ja ne vaan vahvistaa. Haluun pitää sut mun elämässä loppuun asti.

3. Vaikea ihminen aina toisinaan, mut se kuuluu sun luonteeseen. Ilman sitä luonteenpiirrettä et olis sä. Tykkään susta just tollasena kun oot, todella paljon. Tiedän, et voin aina sulle puhuu mikä ikinä mieltä painaakaan, niin säki mulle. Todella rakas ihminen, josta en myöskään tahdo luopua koskaan.

4. Tälle jätkälle täytyis heti ensimmäiseks sanoa "anteeks". Anteeks siitä, et oon välillä todella vaikea. Mut en mä sitä tahallani tee, oon tällänen, koska välitän, enkä haluun meiän kulkevan erillään, eri polkuja eri suuntiin. Oon takertuva ihminen, mut en mä sílle mitään voi, ja oon pahoillani siitä. Samoin asioista, joita oon joskus sanonu. Oot todella ihana ja upea ihminen, todella rakas ja tärkeä.. Kyl sä tiiät mitä mä ajattelen, oot kuullu sen monta kertaa, kyl sä tiiät.. En päästä irti koskaan.

5. Kyllä sä oot mukava, mut turhan äkkipikanen ym. Sun pitäis jätkä hieman rauhottua. Mä tiedän, me kaikki tiedetään et sussakin on se mukava ja ihana puoli, mut sul on kans vähän turhan suuri suu, jolla sä saat kyllä halutessas useammankin ihmisen päivän pilalle. Ja vaikka et haluaiskaan, niin etenkin eräs ihminen närkästyy sanojes takii jatkuvasti.

6. Oot ihana. Rehellinen ja todella luotettava. Kaltasias jätkiä on harvassa, et oo samanlainen ku muut. Suhun voin luottaa, tiedän sen. Ollaa tunnettu useampi vuosi, ja sinä aikana susta on tullu mulle todella tärkeä. Sun kanssas voi nauraa ja olla oikeesti oma itsensä, rellestetään ja huudetaan. Ystävii loppuun asti, yeah.

7. Monii monii vuosii sitten tavattiin. Viisitoista - kuusitoista vuotta sitten. Ensimmäinen paras ystävä, ja edelleen tärkeä, vaikka harvoin nähdäänkin. Pitäisi nähdä useammin. Toivottavasti ollaan yhteyksissä aina, olis todella harmi, jos meiän välit jostain syystä katoais kuin savuna ilmaan.

8. Lapsuuden ajan ystävä, ja myös tärkeä edelleen. Anteeks ku olin pentuna niin hirvee, heh. Pitäisi nähdä useammin kuin kerran muutamassa vuodessa.

9. Samalla vihaan mut samalla rakastan. Saat mun päivän pilalle yhellä syyttävällä lauseella, mut en tiedä mitä tekisin jos sä joutuisin yhtäkkiä lähtemään pois. Oon vaikee ihminen, mut kyl mä virheistäni opin. Ei tarvitse valistaa ja raivota niinkuin jollekkin pikkuselle kakaralle, sitä mä en enään ole. Osaan ajatella omilla aivoilla, vaikka se ei aina siltä vaikuta. Anna mun elää ja tehdä omat päätökset, vaikka ne ei sua miellyttäiskään. Mä teet niinku haluun ja parhaaksi nään. Mut kiitti silti, tiedän et yrität vaan auttaa, totta kai.

10. Hönö jätkä. Oot samalla niin ärsyttävä, mut samalla mä kyl pidän susta. Vuosia tunnettu, toivottavasti tunnetaan vielä vuosia jatkossakin.

11. Vaikka ei enää nähäkkään niin usein ku joskus ennen, oot edelleen yhtä tärkeä. Kuus vuotta oltiin samalla luokalla, voi sitä riemua. Ei ne opettajat sustakaan kovinkaan paljoa tykänny, oikeastaan jopa säälin niitä, heh. Ja voi veljet, mä kyllä muistan sen kauniin biologian tunnin ku lennettiin pihalle. Muistan paljon muutakin. Tapahtumarikas ystävyys, niinkin voisi sanoa. En tahdo luopua.

12. Sie oot ihana. Kauan ei olla tunnettu, mutta tärkeä ystävä olet. Mukava jätkä, rento ja ystävällinen. Ja anteeks ku sillon yks kerta hermostuin ja nyrkeillä sohin.

13. Ihana ihminen. Tunnettu suunnilleen kolme vuotta, mutta tavataan harvoin. Toivottavasti loma muuttaa asioita, kun kummallakaan ei ole opiskeluita ym. Ystävyyden alku lähti aika huonossa valossa, mustasukkaisuutta ja molemmat haukkui toisiaan parhaille ystävilleen. Mutta sitten lähti yksi pala kuvioista pois, ja päästiin tutustumaan. Onneksi, oon siitä todella tyytyväinen.

14. Soot ärhäkkä aina välillä, mutta tärkeä. Ei aina voi olla hyvä päivä, tiedän kyllä.

15. Kesällä tulee kaksi vuotta siitä kun tutustuttiin. Sen jälkeen nähtiin lähes päivittäin, mutta nykysin harvemmin. Mulla ei oo aikaa ku sulla olis, ja kun mulla on aikaa nii jätkä lentelee ties missä. Edelleen todella tärkeä ja rakas. Ja pliis, älä jaksa muistuttaa siitä itkupotkuraivarista, olin humalassa. Mutta tottahan nekin taas oli mitä sanoin, ei ne asiat oo vieläkään muuttunu. Tykkään.

16. Ahhahaa, sinä. Ollaan tunnettu todella vähän aikaa, mutta sinäkin aikana kerenny sattua ja tapahtua. Mukava jätkä, vittumainen mutta ei kuitenkaan huonolla tavalla.

17. Soot upea ihminen. Luotettava ja et samanlainen pentu kuin moni muu jätkä. Sulle pystyy puhumaan ja itkemään. Ei olla tunnettu pitkään, mut oot tärkee.

18. Pikkuihminen. Oot tärkee edelleen. Välillä käyt kyllä vähän hitaalla, mut ei se mitään, nii mäki. Sussa on voimaa ku pienessä kylässä, ja ku sille päälle satut oot todella ärhäkkä. Ihana ja rakas olet.

19. Pentuna olit todella ärsyttävä. Itte sitä yritti aina olla niin mukava, mut jostain syystä aina ku näit mun naamavärkin nii johan sulla kilahti päässä ja siinä sitä sitte mentiin. Itkit ja huusit, potkit ja purit. Parina kertana mulla meni hermot ja annoin takasin, ja menit valittamaan siitä äiteelles, joka ei kuitenkaan valitukseesi noteerannut lainkaan, sanoi vaan että 'hyvä Emma'. Nykysin oot kuitenkin muuttunu, ja ihana olet. Ja jos sulla on murheita, nii mä kyllä kuuntelen. Ja vaikka englannissa ym oonki niin paska, nii kyllä mä voin jeesiä. Nähdään suunnilleen kerran vuodessa, mutta onneksi muulla tavoin pidetään useammin yhteyttä. Oot tärkeä.

20. Huora. Se sä oot kyllä ihan oikeastikkin. Koskit vitun kiellettyyn hedelmään, ja se myös kostettiin. Harmi vaan, että turhan hellällä kädellä. Vielä joskus sä lutka opit pitämään näppis erossa toisen omasta, ja tukkimaan vitun suuren turpas ajoissa.

Eilen yöllä selailin netissä akvaarioon liittyviä juttuja ym.
Törmäsin siinä sitten erilaisiin sivustoihin, keskusteluihin ym,
joissa ihmiset kertoo KASVATTAVANSA akvaariokotiloita.

'Ne on todella suloisia plaa plaa plaa. Sain ensimmäisen kotiloni kaveriltani plaa plaa plaa.
Minulla on erillinen akva kotiloita varten plaa plaa plaa, annan niitä lemmikeiksi plaa plaa plaa.'

Kyllä meinas pikkasen perse revetä.
Jos mä oisin tienny et Suomesta löytyy noinkin idiootteja ihmisiä,
en välttämättä olis myrkyttäny kotiloita,
vaan oisin voinu antaa ne 'lemmikiks'.

Ei hemmetti oikeesti. Sairasta.
Joo, ja luin kans jotain et noi kotilot elää niinku 1l/10kpl,
eli toisin sanottuna mun akvaariossa on tilaa tuhannelle kotilolle.
Juu, ei kiitos enään ikinä.

••

Nii, ja nyt se miljoonakala sitte kuoli.
Peräti viikon oli mulla!

Nojoo. Eilen yöllä tein kovaa tutkimustyötä että mistä johtuu,
kun miljoonakala ui pystyssä (eli siis vielä eilen),
ja tulin siihen tulokseen että vesi on liian pehmeää.
Pitää siis kovettaa sitä,
ennen ku nuo muutkin miljoonakalat ottaa ja kuolee.

Oli tylsää, again.

Oli sunnuntai-iltana vähän tylsää,
nii värjäsin sitte hiuksiini tummanruskeet, epämääräset raidat.

Näyttää kyl enemmänki siltä,
et olisin yrittäny värjätä koko päätäni tummanruskeeks,
mut en ois onnistunu siinä ja joihinki kohtii olis jääny oma väri näkyviin.
Noh, ei aina voi onnistua.

Just olin saanu kaikki kalat akvaarioon takasin,
ja ku siirsin pientä allasta nii koko paska räsähti paskaks.
Kaikki vedet syliin ja hiekat lattialle.
Oikeen kunnon voittajafiilis.
Kaiken lisäks imuri ei vedä mitään.

Imuri tällä hetkellä pitkin lattiaa,
jatkan huomenna siivousta.
Nyt ei jaksa.

Nii, ja siis siirsin pientä akvaa niin,
että ns. valutin pöytää pitkin.
En siis nostanu.
Huomasin uuden halkeaman kyllä just ennen räsähdystä..
Vähän liian myöhään siis.

Ostin eilen kotilomyrkkyä akvaarioon,
ja ollu eilisestä asti pallo punasena niiden takia.

Millilitran mittaa ei sattunu mistään löytymään,
joten kärsivällisesti tiputtelin altaaseen 150 tippaa.
Välillä meni hermot ja lorautin myrkkyä oikeen kunnolla.

Monnit piti altaasta pois ottaa,
koska se aine voi olla niille vaarallista.

'Vaikutusaika neljä tuntia' luki ohjeissa,
mut vittu paskat,
neljä tuntia ku oli menny, nii siellä ne kotilot vielä pisteli ihan innoissaan menemään.

Taas otin myrkyn käteen ja pistin sitä akvaarioon viel vähän lisää.
Lähin ulos,
ja ku tulin himaan nii koko operaation alottamisesta oli kulunu jo yli seittemän tuntia.
Ja kuinka ollakaan,
siellä ne kotilot vieläki oli.
Myrkkyä vaan lisää altaaseen..

Siis voi jumalauta.
Kyllä mä sen tiedän et mun kalat on aikamoisii selviytyjii,
mut pitääks noiden tuholaistenki olla tollasii kaiken kestävii?

Ennen ku menin nukkumaan päätin,
etten enempää sitä litkua sinne akvaan pistä,
koska kohta kuolee jo kasvitki.

Heräsin.. Kotilot ei ollu vieläkään poissa.
Helvetti että menee hermot.
Taas lisäsin tätä kovin tehokasta 'tappomyrkkyä'.
Nyt oon vaan raa'asti liiskannu niitä ja mutsi keränny haaviin ja heittäny viemäriin.
Haluun ne pois!

Onhan ne kovin sulosia,
mut siinä vaiheessa ku sun akvaarios on enemmän kotiloille koti ku kaloille,
nii menee jo huonosti.

Ne pirut likaa veden,
lisääntyy tuplamäärään puolessa päivässä,
ja kaiken lisäks mun kasvit näyttää siltä,
ku niitä olis hakattu nuijalla ja hinkattu asfalttia vasten.
Huoh sanon minä.

Täytyy kyllä nostaa hattua noille tuholaisille,
sen verran sitkeitä on pysymään elossa.
Sama ku muurahaisen päälle suihkuttais puol desii hyönteismyrkkyä,
ne se vaan lähtis kävelemään siitä pois innoissaan,
yhtä kokemusta rikkaampana ja taas astetta vahvempana.

~

Ja turha tulla sanomaan '.. mut sähän oot niin eläinrakas',
koska mua ei just nyt vois vähempää kiinnostaa vaikka joku tulis ja söis noi pois tuolta altaasta!
Hemmetti, yli kuus vuotta saanu kestää noita.
Aina ku oon pessy esim. suodatinta,
nii jos joku kotilo on jääny lavuaariin,
nii oon heittäny sen takasin akvaarioon vaikka viemäriin kyllä olis pitäny.

ARGH! Pää hajoo.
Jos ne paskiaiset ei kohta kuole,
nii mä heitän tonne akvaarioon kohta kaikki pesuaineet mitä meiltä löytyy,
hyönteismyrkkyä ja bensaa ja tulitikun.
Jos ne siitä sitte pikkuhiljaa kuolis.

Mulle frendit on tän kaupungin perusta

Entä jos en ookkaan varma vielä,
valmis rauhoittumaan,
en osaa seistä paikoillaan.
Entä jos en ookkaan sillä tiellä, enkä,
kulje suuntaan,
jota multa odotetaan.
Entä jos en ookkaan varma vielä,
valmis rauhoittumaan,
on helppoo olla irrallaan