Olen nyt useampana yönä nähnyt kissan pennuista unta. Viime yönä näin tälläistä:
Ajelin veljen ja siskoni kanssa jonnekkin mökille, joka oli nähtävästi äitin ja isäpuolen mökki. Mökki oli jossain viitasaarella ja tie oli todella pientä kinttu polkua, jossa olin käynyt viimeksi joskus vuosia sitten. Ajoimme sellaisen vanhan riihen ohitse, jonka kohdalla kysyin veljeltäni, että vieläkö täällä on niitä villiintyneitä kissoja, en siinä vaiheessa nähnyt yhtään. Sitten niitä alkoi näkymään kymmeniä ja kymmeniä siellä metsässä. Kaikki oli jotenkin epämuodostuneita ja niillä oli kummallisia värityksiä.
Kissoja oli siis pitkin poikin. Toiset oli emoja, jotka hoivas siellä metsässä pieniä epämuodostuneita kissoja, yhdessä kohdassa oli monta kissaa parittelemassa. Kun mentiin eteenpäin, näky meni vaan huonommaksi. Sitten oli yksi kuollut kissa yhden kiven päällä, kivi oli todella lähellä autoa ja näin oikeastaan kissasta vain sen kasvot. Sillä oli silmät auki, kieli ulkona ja ympärillä pyöri kärpäsiä.
Unessa oli niin ahistava tunnelma kaikkien niitten kissojen takia.
Tien loppu päässä auton eteen juoksi ihan pieni, pitkäkarvainen ja likainen kissanpentu, joka hyppi auton oville koko ajan, tavallaan että ottakaa mut mukaan, viekää mut pois täältä. Pentu oli silminnähden paniikissa ja se koitti kiivetä autoon. Sitten se pääsi ikkunasta sisään ja syliini. Kissan iho, kaiken sen takkuisen karvan alla oikein liikkui sellaisena mustana massana, kun se oli niin täynnä loisia. Mun kädet oli täynnä mustia koppakuoria ja mun oli heitettävä se kissa pois. Niitä örkkejä vaan riitti kuinka kauan vaikka kissan pentu ei enää ollutkaan sylissä.
Unessa oli kamalaa varsinkin se, että tämä pentu tarvitsi kotia ja hoivaa, mutta en sitä voinut ottaa, koska se oli niin sairas ja tiesin että se kuolee pian. Unessa mietin, että voi kun joku tulisi ja ampuisi kaikki nämä kissat.
Heräsin tästä unesta sillai säpsähtäen hereille. Oli vähän lohduttavaa herätä ja huomata, että vertti istuu vieressä ja kahto mua sillai, että hei, mikä on? Nähtävästi olin änissyt unissani kun se siinä tarkkaili ja heti kun menin takaisin maaten, vertti tuli ihan viereen makaamaan ja rupes nuolemaan mun naamaa...
Vieläkin puistataa ne elikot sen pennun ihossa... ja se että mun oli heitettävä se ikkunasta pois. Jätettävä sinne helvettiin.. hyi...
Onneks mulla on kaksi maailman ihaninta, persoonallisinta ja lohduttavimpaa kissaa mitä voi olla ja kaiken lisäks ne on terveitä! Vaikka monta pientä kissaa tekisi mieli pelastaa, joskus on ymmärrettävä, että niistä ei välttämättä ikinä tule terveitä, ihmisiin tottuneita ja onnellisia kissoja. Turhauttavaa...
Mutta näin.. kivaa päivää kaikille.