vaan syötät valheita valheiden perään,
kysymys herää ja paikkaat vanhoja uusilla,
tiedäkköhän itekkää enää,
että mikä on totta kun sanat leikkivät huulillas
mulle ihan sama, menkää ja tehkää,
mut pysähtykää, ja kysykää iteltä,
et pystyttekö muka luottaa kehenkää,
jos ette pystyis edes itteennekään nii,
turha semmosen jälkeen on selitellä,
haikailla - perään menneitä,
koska ei niitä muutettua enään saa,