IRC-Galleria

Datailen täällä vaan Emmi Lemmetyn kanssa ja joku filon koe alkaa ehkä jossain vaiheessa ja mitään ei osata et kymppi tulee.

Aamu alko ihanan täydellisesti klo 07.15, kun kävelin olkkariin olettaen, että siellä ei ole ketään. Nojoo. Eikös Terhi makaa sohvalla ja ala nauraa ihan kippurassa mut nähdessään. Sit tää sanoo vaan: "Ahhahaa... Ootko nähny naamaas? Ahahaha..." Sanoin sille, että katellaan sun naamaa sitten, kun muutaman vuoden päästä oot lähdössä lauantaina kouluun neljän tunnin unilla -.-

esmokik sanoo:
Ja arvaa muuten ku oli yks päivä ihan kauheeta, kun sanoin vahingossa, että meen himaan.
esmokik sanoo:
Se oli ihan hirveetä !
krista. sanoo:
mitä?! O_o
esmokik sanoo:
NO NII-I ! Tuli vielä silleen miettimättä. Läimin lopputunnin itteeni Maolilla päähän siitä hyvästä !

esmokik sanoo:
Tekee mieli pakata näppis kassiin, että voisin iltasin edes kuivadatailla.
esmokik sanoo:
Siitäkin sais pientä lohdutusta.
Ida sanoo:
hahhahahahahah

Miten niin oon elämätön? Ja harkitsen muuten tosissani ^^



esmokik sanoo:
Eiku toi on tommonen iskuhotvinkvinkkulmien kohotus.

esmokik sanoo:
Mua yritettiin iskee tänään ku tulin kotiin Siwasta : <
esmokik sanoo:
Ja sit ku tulin ulos Siwasta niin joku pikkupoika huus " KUSI TULI !"
esmokik sanoo:
Sit olin silleen, että kiitti.
Absolute horror sanoo:
HAHAHAHAAHAHAHA : DDD

Tarinan sankari olisi tappanut itsensä juustohöylällä, jos aika olisi riittänyt. Sitä ennen oli aviopuolisosta hankkiuduttu eroon kuorsaamisen vuoksi. Laitoshoito ajoi potilaan syvään masennukseen. Suku olisi joutunut muistelemaan henkilöä Uniklupin soidessa taustalla.

Menin jälleen kerran tekemään sen virheen, että lähdin näppiksen takaa liikenteeseen ja rauhallisesta bussimatkasta Tikkurilaan tuli erittäin rauhaton puolivälin jälkeen. Kas, kun bussissa sattui lentelemään mp3-soittimen kokoinen ampiainen. Yritin itse olla kiinnittämättä siihen sen kummemmin huomiota intialaisen naisen kiljuessa ja muutaman mummelin hätäillessä. Yhtäkkiä naisen huuto lakkasi kuin veitsellä leikaten ja naaman ilme vaihtui järkyttyneestä erittäin järkyttyneeksi. Myöskin muut bussissa istuneet tuijottivat minua, osa huvittuneina ja osa hyvin jäätyneinä. Sitten intialaisnaisen sormi nousi väpättäen minua kohti ja nainen sanoi "It...It is in your örrhhggrmm.. hair !" ( Tässä kohtaa tarinaa teki jo melkein mieli onnitella itseään )

Katsoin parhaaksi jäädä bussista muiden mielenterveyden kannalta paria pysäkkiä aikaisemmin, jotta sain vietyä myös lettiini tykästyneen ampiaisen pois bussista. Samalle pysäkille kanssani jäänyt nainen repesi kyllä lahjakkaasti, kun aloin huitomaan ötökkää pois letistä todeten, että pesii pian päähän, jossei ota pois.

Ja sitten niitä aploodeja kiitos.

Ei onneksi tuullut tai mitään, kun eilen päätin lähteä polkemaan naapurikylään. Perille pääsin 26 minuutissa ja naamakin oli sen värinen loppuillan.
Paluumatka olikin sitten jälleen astetta elämyksellisempi. Myllyn kohdilla putosin jalkakäytävältä autotielle, kun rekka tuli pitkät päällä vastaan. Takaisin jalkakäytävälle päästyäni matka sujui mallikkaasti Niittylänmäkeen saakka, jolloin erehdyin kaivelemaan puhelinta taskusta sillä seurauksella, että löysin itseni ojasta.
Kotipihan irtohiekkoihin kurvatessa olin jälleen turvallani. Vika löytyy varmasti pyörästä eikä ajotaidoistani. Kotiin päädyin tyylikkäästi kävelemällä sisäovea päin noin klo 01.15. Mahtoi isukki jälleen kyseenalaistaa absolutismini, mutta ei se minun vika ole, että katulamppujen ollessa pois en näe yhtään mitään ; <