IRC-Galleria

Sain tämän ystävältäni, joka sai valita kahden asian väliltä. Minä sain myös valita samoin. Olen valinnut. Nyt on sinun vuorosi valita.

Tämä kertomus kertoo eräästä äidistä, joka moitti 5 vuotiasta tytärtään siitä, että tämä tuhlasi kokonaisen rullan kaunista, kallisarvoista kullanväristä lahjapaperia. Rahaa oli vähän ja äiti tuli entistä kiukkuisemmaksi, kun hän näki tyttärensä koristelevan paperilla rasian, jonka hän laittoi joulukuusen alle.

Seuraavana aamunna tyttö antoi askin äidilleen sanoen "tämä on sinulle äiti". Äiti tunsi itsensä
vaivautuneensa muistaessaan eilisen kiukkunsa tytölle. Hänen ärsyyntyi kuitenkin uudestaan tyttärelleen avatessaan paketin ja huomatessaan sisällä olevan rasian tyhjäksi. Harmistuneena hän sanoi tyttärelleen; "Etkö tiedä, nuori nainen, että kun annetaan lahja jollekin, paketissa täytyy olla jotakin?" Tytölle tuli kyyneleet silmiin, kun hän vastasi; "Mutta äiti, ei rasia ole tyhjä! Minä täytin sen kokonaan suudelmilla!"

Äiti murtui myös kyyneliin, polvistui tyttärensä eteen ja sulki hänet syliinsä ja pyysi anteeksi ajattelematonta kiukkuaan. Lyhyen ajan kuluttua tyttö kuoli tapaturmaisesti. Tarina kertoo, että äiti piti tätä tyttäreltään samaa rasiaa yöpöydällään koko loppuelämänsä ajan. Kun hänellä oli vastoinkäymisiä tai kun hän tunsi itsensä masentuneeksi, avasi hän rasian ja otti sieltä kuvitellun suudelman ja muisti tyttärensä rakkauden, jolla hän oli paketoinut suudelmat rasiaan. Todellakin ihmeellinen tunne, on tämä lahja meille, pieni rasia täynnä pyyteetöntä rakkautta ja suudelmia lapsiltamme, perheeltämme, ystäviltämme. Ei ole mitään arvokkaampaa täällä maan päällä kuin tämä.

Laitoin tämän tänne ja pyydän eräitä ihmisiä kopioimaan tämän saman tarinen omaan päiväkirjaansa. Näillä henkilöillä on nyt kaksi vaihtoehtoa:
1. Kopioi tämä päiväkirjaasi
2. Ole niinkuin tämä ei koskettaisi sydäntäsi.

Kuten huomaat, minä valitsin ensimmäisen vaihtoehdon.

Ystävät ovat kuin enkeleitä, jotka nostavat meidät jaloillemme kun siivissämme on jotain vikaa, emmekä muista kuinka lennetään.

Oltiin kiepis..

M: Mitä tää vempula touhuaa!? O.o :''D

Kiinni jäit! Koska luet tätä tekstiä, se tarkoittaa että sinun täytyy kommentoida. Kommentoi ihan mitä haluat, kunhan teet sen. Sen jälkeen laita tämä teksti omaan blogiisi ja nappaa kaikki päiväkirjaasi lukevat.

Lisäksi iso ruma lihava dinosaurus tulee tänään kello 18:00 (!) syömään sinut ja nojatuolisi!

E S S I

Keksi jokaisesta etunimeni kirjaimesta jokin minua kuvaava adjektiivi. Sen jälkeen pistä tämä
omaan blogiisi niin saat kuulla sinusta kertovia adjektiiveja!

Tein tämän laulun sulle, niin mustavalkoisen.
En tiedä kuinka kertoo voisin sulle kauniimmin mä sen,
että Jeesus tulee takaisin ja kaikki tänne jää
ja mä pelkään että jälkeen sen, en sua enää nää.
Se ei tuu oleen helppo päivä meistä kellekkään,
kun liian monet rakkaat silloin joutuu jättämään
ja niin mielelläni sinut rakas mukaan tahtoisin,
koska tiedän kun mä lähden, en palaa takaisin.

Ethän sä jää?
Ethän tänne jää, kun luona Jeesuksen on paljon siistimpää.
Ethän sä jää?
Ethän tänne jää.
Mä tahdon taivaaseen, on siellä mun määränpää.

En hetkeen ole pystynyt mä peiliin katsomaan.
Aina silloin tällöin asiat nää mua ahdistaa.
Ja vaivaa tämä elämäni ristiriitaisuus,
huonot valinnat ja kertomatta jäänyt salaisuus.
En ketään koskaan enempää mä voisi rakastaa,
mut on jotain mikä ainiaaksi meidät erottaa.
Toinen meistä taivaaseen ja toinen meistä helvettiin.
Hei ei se voi olla totta, ei se voi mennä niin.

Ethän tänne jää.

E: Mun tekee mieli metrilakua..

H: No perjantaina saat.