Kun luet kirjeeni,kaiun kuulet
tahrat näet, joita sateeksi luulet
Kuljen ulkona valossa
kasvoillani voin tuntea tuulen
Ei sitä tuntunut talossa
johon palaa en koskaan, luulen
En ole menossa minnekään
ei missään
tulee minun luokseni
minun luokseni
Vain tahroja paperilla
älä siis suutu
ei niistä asiat miksikään muutu