en minäkään täällä olla vois
eikä ikäväni tänne jäis
tähtenä lentäisin kauas ja hiljaa hiipuisin pois
rakkaus on äänetön
sillä ikuisuus on hiljainen
rakkaus on ikuisuuden lainehtiva pelto viljainen
rakkaus on pitkä tie
ei se pääty
mutta perille se vie
Kun askeleet on uupuneet
kannatko mua sen yön
Kun savukkeet on loppuneet
noudatko sateellakin
Kun kyyneleet on kuivuneet
jääthän sä jälkeen sen
Kun savukkeet on loppuneet
minä tahtoisin piirtää sinun kasvosi tauluun
minä tahtoisin siirtää sanasi tähän lauluun
minä tiedän sinun aina olevan siellä
mihin ikinä tieni mennä voi
aivan tiettömälläkin tiellä
minun tuulessani soi
matto rappukäytävän on välissä ulko-oven
ja jos talonmies sen siirtää
niin minä tapan sen
jos liikut joskus täällä päin
ovi auki on
vaikka oon täynnä vihaa
vähän rakkauttakin on
Minä muistan sinut
Kun pilvet on hattaraa
Minä muistan sinut
Kun joku maailmaa parantaa
Minä muistan sinut
Kun pimeys lankeaa
Minä muistan sinut
Vaikka se on vaikeaa
tämä yö minä otan siitä kaiken
kaiken sen mitä kaipailen
tanssin lauluja laulan ja juomia juon
ja kuudennen kierroksen tuon!