Kun aamulla heräsin päätin että tänään kaikki olisi toisin. olisin ahkera ja veisin roskat ulos,siivoaisin huoneeni,ottaisin lakanat pois kuivausrummusta(ovat olleet siellä ehkä viikon) ja kävisin kaupassa yms yms,sata miljoona muuta juttua kaupan päälle mutta ei niin ei. astiat lojuvat yhä olohuoneen pöydällä,viime viikkoiset vaatteet löytyvät edelleen lattialtani ja kissaakaan en ole "ehtinyt" ruokkia. puolustuksekseni voin kuitenkin sanoa,etten ole suinkaan istunut koneella koko päivää,vaan olin eilisestä tämän aamuiseen hoitamassa maailman ihanimpia muksuja,tai no sanni onkin kiltti ja ihana,kuten aamulla sanoin "välillä tuntuu kuin katsoisi peiliin kun katsoo sannia. niin hyvässä kuin pahassakin" tytöllä on kyllä tempperamenttia tarvittaessa xD mutta juho antti onkin toista maata. pikku poika jolla on vaaleat enkelin kiharat ja maailman viattomin hymy. tämä hymypoika osaa kuitenkin olla maailman luokan riiviö ja karkasi mummiltaan eilen ja oli pari tuntia teillä tietämättömillä. onneksi routa porsaan kotiin ajaa ja tylsyys juhon :D mutta ymmärtäähän sen- jos on löytänyt niin hyvän piilon ettei kukaan löydä niin miksi tulla sieltä pois,vaikka muut huutelisivatkin pitkin pihoja nimeäsi? :D eli kiitos juho,sainpa lähdettyä kerrankin lenkille xD
mutta joo,nyt kotona ja koneella. äsken kävin koeajamassa jotain paskaa autoa jolla mun pitäisi kuulema sitten pärjätä. olihan se ihan jees,nopeammin sillä on perillä kuin kävellen ja no. siinäpä se sitten. en kyllä tiiä että saanko sitä edes,mutta toivossa on aina hyvä elää.
jos vaikka ajattelisin positiivisesti ja kävisin siellä kaupassa niin olisi edes yksi asia hoidettuna ja nälkä poissa!
mattikin vois jo tulla kotiin leikkimästä sieltä muiden poikien kanssa,on välillä munkin vuoro! mun pitää saada leikkiä kotia. mä voisin olla vaikka koira ja sitten se vois olla vaik joku naapurin mies ja vähän paijata mua.