IRC-Galleria

http://hiki.pedia.ws/wiki/J-rock
J-rock
Hikipedia


J-rock on Suomeen Japanista levinnyt muotivillitys, jonka uhreiksi Suomessa ovat joutuneet jo tuhannet naispuoliset teiniernut. J-rock on vienyt kaikki heidän rahansa, itsetuntonsa, vähäisen ympäristön arvostuksen ja erityisesti hyvän suomen kielen taidon, koska J-rockia kuuntelevat ernut ovat keksineet uuden kielen, joka tuntuu olevan yhdistelmä japania ja suomea. Tämän ernukielen kielioppi on lainattu suomesta, mutta sanasto lähinnä japanista ja se kuulostaa suurinpiirtein seuraavanlaiselta: "Mä oon tosi kawaii desuu!" ja "Sinä olet tosi baka". Angstisimpien J-rockyhtyeiden suosion lisääntyminen on lisännyt omituisella tavalla myös partakoneenterien myyntiä teinien keskuudessa.

J-rockfanit pukeutuvat hyvin näyttävästi ja antavat kaikkien ihmisten päästä selville heidän musiikkimaustaan ilman, että muiden täytyy sitä heiltä kysyä. Todellisen japsuernun vaatetus koostuu erilaisista kirpputorilta ostetuista tai äidin vaatekaapista varastetuista värikkäistä paidoista, huiveista, housuista, nilkkasukista sekä hameista (yleisiä myös pojilla). J-rockernujen hiukset on usein laitettu "tyylikkäästi" visual gay -tyylilajia edustavien J-rock-yhtyeiden laulajien ja soittajien tapaan J-rockfanit ovat yleensä myös animen ja mangan innokkaita suurkuluttajia ja heidän päivittäiseen rutiineihinsa kuuluu runsaasti animen katsomista ja mangan lukemista (evoimpien tapauksessa verbit voidaan kääntää toisin päin). Suosituimpia animesarjoja heidän keskuudessaan ovat Pokémon, Naruto, Sailor Moon, Dragonball Z ja Digimon.

J-rockia soittavat puolestaan yleensä japsirokkarit, jotka edustavat erilaisia tyylilajeja joiden ainoa varsinainen ero on nähtävästi se kuinka hyvin pojat kykenevät pukeutumaan tytöiksi ja tytöt pojiksi. Tässä lajissa erityisen arvostetuksi mestariksi on kohonnut An Cafen kitaristi Bou, jonka sukupuolesta ei ole välillä ollut lainkaan varmaa tietoa, mikä on tehnyt hänestä entistäkin vetovoimaisemman niin tyttöjen kuin poikienkin parissa. J-rockissa tekninen soittotaito on ollut aina ihailtava asia ja siksipä monet J-rokkarit osaavatkin soittaa peräti kolme kokonaista sointua kitaralla ja rumpalikin paukuttaa hyvinkin monimutkaista 4/4 tahtia, mikä puolestaan saa jopa vanhemman sukupolven progeilijat haukkomaan henkeään. Myös lavashow on hyvin olennainen osa J-rockia, muistetaanhan monet J-rockyhtyeet heidän ennennäkemättömän upeasta ja näyttävästä lavashowstaan, kuten esim. An Cafen Boun lavalle tulosta pinkillä kolmipyöräisellä Y.M.C.A:n soidessa taustalla.

J-rockin lyriikat kertovat yleensä elämän pienistä iloista, kuten itsensä viiltelystä, seksuaalisista perversioista, sukupuoli-identiteetin häiriöistä ja muista tuiki tavallisista arkipäivän asioista. J-rockin lyriikat ovat tietenkin japaniksi kirjoitettuja, mikä puolestaan vaikeuttaa niiden suoraa ymmärtämistä, mutta on tuonut leivän pöytään monille japanin opettajille Suomessa, jotka ovat päässeet opettamaan 10-15-vuotiaille J-rockfanaatikoille japania, jotta nämä puolestaan kykenisivät ymmärtämään suosikkibändiensä angstailua.

J-rockin suosiota maailmalla ei näytä näillä näkymin pysäyttävän muu kuin Nikkei-indeksin romahdus Tokiossa.

Tunnettuja J-rockyhtyeitä

* Ai Otsuka
* Antic Cafe
* Banzai sensei
* Hajosiko toyotasi
* Durr I´m gay
* Moi dix morjens