olo on niin yksinäinen.
Missä on kaikki kaverit sillon kun mä niitä tarvin.
Miks ihmeessä mä olen aina käytettävissä?
Miks ihmeessä mä herään vaikka keskellä yötä kuuntelemaan itkuja, kiukkuja, valituksia?
Miksei kukaan tee sitä mun vuokseni?
Pää rähjähtää näihin asioihin sen sisällä.
En tahdo nyt oikeesti kestää..