Istun jo varmaan toista tuntia paikallaan
kelaillen sitä kaikkee mikä ei oo enää paikallaan
sun kuva mun kädes, painan sen rintaani vasten
tiputan kyyneleen, ja kuvan pöydälle lasken
otan kännykän käteen, soittaisinko vielä
oisko siitä hyötyä, mietin koittaisinko vielä
saada sut ymmärtämään tän kaiken tapahtuneen
vai menisinkö vaan sänkyyn itkeen itseni uneen
taas kerran, en mä kauaa tätä jaksa
sä kysyt multa miksen matkaani vaan jatka
se ei oo niin helppoa, ei todellakaan
vaik yritän paeta joka suuntaan, oot ovella taas
mua vastas, jokane oven avaus on niin raskas
palaan sisään yksin, helpompaa olis sun matkas
vituttaa pyörii päiväst toiseen täs samas paskas
kelaten et mikä tän kaiken lopulta ratkas
Avaan uuden oven ja katson pihalle
nään sut siinä, se saa mun ihon kananlihalle
sä et sano mitää, mä en sano mitään,
tunnet tän talon, haluutko tulla viel sisään?
Oon sanonu jo kaiken, silti vielki sanottavaa
oltii hyvii alottamaa viel parempii kadottamaan
muut oli kateellisia, meil onnee vaik muille jakaa
meil yhteisii hetkii jo monien vuosien takaa
nää teinivuodet, koettu ja kasvettu yhdes
toistemme kyljes ollaan kasvettu yhteen
siamilaiset kaksoset, jotai sen tapast
vauhdist huolimatta homma ei karannu rasasta
sua rakastan, takaan se ei keltää mitää varasta
tää on mun tapasta kertoo ettei se oo salasta
en enää mitää kalasta, sä oot mulle parasta
se ei kärsi lamasta, ei lähe ku tatskakaan nahasta
mahiksii tälläsee ei jaeta monille muille
toisillemme suukot annettu hymysuille
rakkaudesta sokeena, sen suhtee oot mun opaskoira
enkä löydä enää mihinkään nyt kun oot poissa
Ehkei sua voi koiraan vertaa, silti opaskoira
ku oisin pokeris häviöl, kerään omat pois ja
vaikka nää hetket on aika kovii
koira palaa karkureissultansa aina kotii
haluun olla se koti, jos se vaan sopii
en voi sua omii mut ku tuut koputtaa ovii
niin takaan että oon vastas avaamas sen oven
ku tuut täyttää mun sydämestä sen loven
mikä siihe jäi sillon ku lähdit
sit mennää siit ovest pihalle katselee tähtii
jos meidän radioyhteys välillä pätkii
nii sit ku taajuudet on kunnos, sointi on hiton nättii
vaik välil vaikeeta, ei tehä turhaa töitä
haluttaes kierretää maailma ilman turvavöitä
me ei enää pelätä mitää, meidän ote pitää
voin oven rauhas sulkee, en päästä muita sisään
"En päästä muita sisään enään.."