Kävin viime yönä nukkumaan noin kello puoli kaksi - nukutti jo kymmenen maissa, mutta sain taas inspiraatioita elämään ja piirtämiseen - ja heräsin jo vähän ennen yhdeksää. Fu-!
Innostuin käymään kävelemässä mystistä tietä. Muistelin sen olevan pidempi, mutta se päättyikin jo vähän kilometrin jälkeen. No, maisemat olivat onneksi nättiä katseltavaa, joten aikaa kului siihen.
Siitä seuraavat about neljä-viisi tuntia leikin tyttö 2-veen kanssa. Hauskin päivä aikoihin, mutta jo kolmannen tunnin jälkeen olin valmista kauraa nukkumaan. Vaikutteena on voinut myös toimia "autan sun pääkipuun"-pilleri.
Tyttö 2-veen lähdettyä katsottiin iskän kanssa Pocahontas. Ihanata.
Jospa tänään jaksaisi käydä aikaisin nukkumaan. Tai no, kyllähän sitä varmaan jaksaisi, motivaatio onkin asia eriksëën.
Tällaisia päiviä lisää, pyydän ma'. Kiitos!