IRC-Galleria

TARINA ON PITKÄ, MUTTA HAUSKA JA ENNEN KAIKKEA
OPETTAVAINEN!


Niinpä niin , bikinikausi kutsuu.... Olkaamme varovaisia!

Karvanpoiston abc

Kaikki karvanpoistokeinot ovat huijaavat uskomaan
helppoon, kivuttomaan karvanpoistoon: epilaattori,
partakoneenterä, sakset, vaahdot ja nyt...kylmävaha.

Viikonloppuni alkoi kuin mikä tahansa viikonloppu. Tulin
töistä kotiin ja laitoin ruokaa.
Sain ajatuksen - josta totisesti oli haittaa parin
seuraavan tunnin ajan - käyttää lääkekaapissa
oleva vaha pois.

Siispä kylppäriin. Kaivoin esiin kylmävahapakkauksen: ei
mitään kuumavahaklimppeja, sen kuin vain hierot kirkkaita
liuskoja käsissäsi, vedät ne erilleen ja kiinnität
sääriisi (tai mihin tahansa!!!!).
Helppoa.
Tuleekohan tästä hankalaa? Tarkoitan, en ole mitenkään
tyttömäinen, mutta taivun sentään hiukan, joten kai tästä
selvitään. Uskoisin.

Joten ohut liuska vain käteen. Siinä on kaksi liuskaa
liimattuna toisiansa vastaan. Tarkoitus olisi hieroa sitä
käsissä, jotta vaha lämpiää ja pehmenee. Keksin paremman
idean: otin hiustenkuivaajan ja väänsin lämmöt täysille.
Kylmävahaa, paskat (voivoi sentään, miten rumat sanat
tulevatkin mieleen.)

Ja sitten laitoin vahaliuskaan reidelleni.
Kiristin ihoa ja vedin... Okei, ei se mikään maailman
mukavin tunne ollut, mutta ei pahakaan.
Minähän selviän tästä! Joten seuraavaan liuskaan vain,
ylöspäin..
Karvanpoistomestaruuskamppailu jatkukoon.

Pikkupöksyt pois ja oikea jalka wc-istuimelle. Samaa
menetelmää käyttäen laitoin vahaliuskan
bikinirajalle siten, että puolet häpyhuulista peittyi aina
pakaraan
asti (kyllä, liuskat ovat aika pitkiä). Syvä henkäys
sisäänpäin ja VETO!

Kiesus, näkö meni pelkästä kivusta! ... Pikkuhiljaa aloin
hahmottaa taas jotain.
Voi hitto. Olin saanut irti vasta pari senttiä.
Toinen henkäisy ja VETO! Miksi kaikki hämärtyy?
Korvissa jumputtaa...
Palaan pikkuhiljaa normaaliin ja vilkaisen "palkintoani",
vahan peittämää turkkiani!

Haluan voittaa ihokarvat. Pitelen vahaliuskaa kuin
olympiavoittaja kultamitaliaan.
Mutta miksi ihmeessä liuskassa ei näy karvoja?
Miksi vaha on melkein kokonaan irronnut? Mihin ihmeeseen
se on voinut joutua,
jos se ei kerran ole liuskassa?

Hidas kumartuminen, jalka edeleen wc-pöntöllä.
Näen karvoja, siis niitä karvoja, joiden piti olla
vahaliuskassa.
Kosketan. Tunnen.
Kosketan vahaa. Huudan hiljaisesti: EIIIIIIIII!!!
Raavin kehoni intiimeintä, herkintä kohtaa, joka nyt on
peittynyt
kylmävahalla ja sottaisilla karvoilla ja teen seuraavan
ison erehdyksen.

Kuten muistat, jalkani on edelleen wc-pöntöllä.
Jotain on tehtävä.
Joten jalka lattialle.. ja sitten tajuan, että pari
paikkaa meni umpeen.
Vagina? Tukossa.
Peräaukko? Tukossa.
Mietin hiljaisesti, että toivottavasti ei tarvitse kohta
mennä kohta pytylle,
sillä sitten pulpahtavat silmät päästä.

Vaapun ympäri kylppäriä ja mietin epätoivoisesti, mitä
tehdä.
Kuumaa vettä! Kuuma vesi sulattaa vahan!
Juoksutan ammeeseen niin kuumaa vettä kuin siedän ja astun
veteen.
Vaha sulaa ja mina voin varovasti raapia sen pois...?
Väärin!

Menen ammeeseen - vesi on hieman kuumempaa kuin vankien
kidutuksessa tai leikkausinstrumenttien steriloimisessa
käytetään - ja istun alas.

Mikään ei ole pahempaa, kuin liimata torttu umpeen -
paitsi se, että se lisäksi
kiinnittyy ammeen pohjaan polttavan kuumassa vedessä -
mikä ei muuten
pehmennä vahaa!
Joten olen jumissa ammeessa, sananmukaisesti.
Soitan ystävälleni Tammylle, joka jätti kosmetologikoulun
kesken, joten hänen
täytyy tietää, miten vaha saadaan irti.

Ei ole oikein hyvä aloittaa keskustelua lauseella "peppuni
ja pimppani on liimautunut ammeeseen". Tammy halusi tietää
tarkasti, missä kohtiinpeppuani vaha on.
"Onko kyse poskesta vai ryppynauhasta", hän kysyi.
Eikä edes yrittänyt kätkeä hihitystään. Kerroin hänelle
koko jutun.

Hän käski soittaa valmistajan asiakaspalveluun, jonka
numeron löytyy vahapaketista.
Mutta käski myös keksiä hyvän peitetarinan.
"Tajuathan", hän sanoi, "että jos johonkin asiakaspaveluun
soittaa tämmöinen tapaus,
ne käskevät odottaa hetken ja nauhoittavat puhelun. Päädyt
vielä radioon tai internettiin,
jos kerrot suoran totuuden."

Siinä kun mietimme eri vaihtoehtoja, päädyn repimään vahaa
irti partahöylällä.
Luoja, mikään ei tunnu niin hyvältä, kuin liimata torttu
umpeen vahalla,
keittää se kuumalla vedellä ja kiinnittyä kylpyammeeseen
ja SITTEN repiä vaha höylällä veks!

Keskustelun aikana (joka oli jo liukunut muille
raiteille)löysin paketista voidetta,
jolla liiat vahat voi irrottaa. Kokeilin sitä ja aloin
kiljua riemusta: se toimii!
Lopetin puhelun, jonka jälkeen sain kaiken vahan pois.
Paitsi että
kiukukseni huomasin...karvat on edelleen paikallaan.

Ajelin ne kaikki pois höylällä. Minähän olin jo täysin
turta siinä vaiheessa.
Vahapaketin laitoin takaisin lääkekaappiin, eihän sitä
koskaan tiedä, mlloin sitä tarvitaan.
Esimerkiksi, jos vaikka viikset alkavat kasvaa!

Huomenna aion värjätä tukkani.