Nyt on muuten nenäkin jo parempi kun sen lävistyksen kävin ottamassa..onneks oli Katiija mukana henkisenä tukena ja turvana..neulan nähdessäni tuntu jo siltä että nyt juoksen ja lujaa..mutta periks en antanu ja sehän tietty sattu aivan saatanasti=(
Nyt sitten miettimään koska sen neljännen tatskan ottais..huoh..toivottavasti pian=)
Ihanaa päivänjatkoa kaikille Teille
