Seisoin kioskin ulkopuolella tupakalla. Vieressäni heilui kovin omituinen mieshenkilö. Hän osoitti polkupyörän heijastinta, ja kysyi "Paljonko tuo maksaa?". Vastasin, etten tiedä, koska en todellakaan ole perehtynyt moiseen, ja jos te, arvoisat asiakkaamme, Suomen kansalaiset ette ole huomanneet, ei, meillä ei myydä polkupyöriä saatika veneen perämoottoreita. Mies karjaisi siihen "Kukaan ei kysy mitään, kukaan ei tiedä mitään. Pitäisi tietää. Nykyajan tyyliä!". Katsoin miestä hetken kummissani ja sanoin "No minähän en mikään vitun pyöräkauppias ole.", viskaisin röökini ja katosin sisään. Sinne se urpo jäi möllöttämään.
Musta on vitun hienoa, että kun puet jonkun ruman ruutupaidan päälle ja palvelet asiakkaita hymyillen, kaikki olettaa sinun tietävän kaiken kaikesta mikä ikinä on missäkin myynnissä.