Voit katsoa pois, mutta en saa silmiäni irti siltikään. Voit olla koskematta, mutta tunnen sinut silti. Jokainen liike ja sana tuntuu siellä missä pitääkin. Sydämessä. Kuuluu kauniina kuiskauksena ja hetkittäin huutona, joka lävistää jokaisen kuulijan korvat. Vaikka kuitenkin sen kuulen vain minä, toivon että muutkin. Sillä tämän tarinan tahtoisin kaikkien kuulevan. Jokaisen kyynisen sydämen luulen nyt voivani parantaa, koska minulla on sinut. Ja sinusta haluaisin kaikkien tietävän. Ja se hetki jolloin tämä maailma pudotti sinut luokseni, ei koskaan unohdu. Se on syöpynyt jokaiseen soluuni ja pysyy siellä niin kauan kuin olen. Täydellistä onnea on kai turha toivoa tai odottaa, mutta tämän täydellisempää en tiedä. Kaipuu luoksesi on kuolettava ja kuitenkin luonasi sisälle sattuu. Eihän tämä vanhoja haavoja paranna, antaa vain uusille tilaa, ja vaikka se koskee teen sen uudestaan.
Siinä makasin kun poskeeni piirsit "Mä taidan olla rakastunut suhun". Ja minä tahdon vain pyytää sinua jäämään, koska jos lähetät minut pois en ehkä enää osaa kotiin.