taas mä itkien yöni vietän,kai mä nyt jo vähän enenmän siedän?
kai tähän joskus tottuu,ei en oo siitäkään aivan varma?
veriset pisarat ranteeltani tippuu, kyynelien kanssa veri sekoittuu.
verisen puukon lattialleni laitan, kättäni pidellen kai mä kipuunkin totun?
taas mä yksin oon,ja uni ei tuu.
antakaa anteeks kaikki nää teot,mut tajuuteks ettei tää mullekkaa kovin helppoo oo?