Mä rakastin sua ja rakastan edelleen vaan, Mut mitäs voin kun et tahdo enää rakastaa. Mä viiltelen päivät pitkät kun kuvaas katson, Joka viillolla tunnen tuskan olo liian kasvoton. Ja mihin must on en lähde selittämään, Ei kuulu sulle sähän haluut elää omaa elämääs.
Minä voisin vaikka kuinka sinun vuoksi kärsiä koska mitään ilman sua ei ois tämä elämä minun kotini on siellä missä olet milloinkin vaikka taivas meidän yllä oisi tummempikin sillä sinä olet kaikki mitä minulla on sinä olet voimavara loppumaton ethän herätä mua jos tää kaikki unta vain ois sillä pelkään että viereltäni olet sä pois