Ahdistunut asiakas tulee psykiatrin puheille, joka kyselee mikä miestä
ahdistaa. Mies kertoo tarinansa:
Kaikki alkoi siitä kun menin naimisiin. Vaimollani oli ennestään
aikuinen tytär, josta siis tuli minun tytärpuoleni. Sitten vanha isäni
tuli meille kylään, rakastui tytärpuoleeni ja meni tämän kanssa
naimisiin.
Joten tytärpuolestani tuli silloin minun äitipuoleni.
- Saimme vaimoni kanssa pojan. Koska poika on tietenkin tytärpuoleni
velipuoli, hänestä tuli automaattisesti isäni lanko, vaimon veli siis,
jos puolikkaat jätetään pois laskuista. Koska poikamme on äitipuoleni
veli, hän on samalla minun enoni.
- Isäni ja tämän uusi vaimo saivat myös pojan. Hän on siten minun
veljeni (tarkemmin sanottuna velipuoleni), mutta minä olen samalla hänen
isoisänsä, sillä onhan hän tytärpuoleni poika.
- Vaimoni on nyt minulle mummo, koska hän on äitipuoleni äiti. Eli
käännettynä: minä olen oman vaimoni lapsenlapsi! Kun otetaan huomioon
että minä olen naimisissa isoäitini kanssa, en ole ainoastaan vaimoni
puoliso ja lapsenlapsi, vaan myös oman itseni isoisä!
Siksi ahdistaa. Voisiko tohtori mitenkään auttaa?