Tuntuu niinkuin vasta eilen me mikroautoilla leikittiin.. mut molemmat kumminkin iän myötä kasvettiin.. jäi yhteiset leikit ja lumilinnat.. monesti miettiny, mitäsä teet ja missä meet, mut kumminkin soiteltiin ja puhuttiin aina et nähtäisiin... Pari päivää sit näin mutsis kaupas, silmät turvonneena.. Pala nous kurkkuun kun sain kuulla uutisen.. Veli, anna anteeks etten ollu tukenas enään... omat asiat oli liian hyvin nähdäkseni sun tuskas... Lupasin tulla saattaa sut lepoon, enää en sua jätä, enää en sua unohda.. Tiiän et oot paremmas paikas nyt.. paikas jossa ei oo kipuu eikä usvaa, siellä sun ei tarvii kestää enää tätä tuskaa.. Ja kun mä tänään leiskan korkkaan, tiiän et oot mun kanssa.. nuku rauhassa, veli.
Lasse Holmström. 7.12.89-15.2.09