pikkuveli tuli herättämään ett lähetään ajelee kelkalla mut en jaksanu oikeen ja menin takas koisii.. ja sit siitä pari tuntii eteen päin niin isä tulee sit että ostin kelekan ett käyppäs ajelee:D niin mä siinä vaihees aattelin ett tää on varmaan unta. koska isä on ollu aina vastaan että meille ei kelkaa laiteta. mut nousin ylös ja menin aamusätkälle niin olin sit lentää selälleen kun näin kelkan pihassa:D ett semmonen aamu:D
tää mailma ei ole tehty mulle.. tulis vaan joku ja veis mut parempaan paikkaan.. jossa olisin iloisempi. täällä on yhtä kurjuutta kaikki menee aina penkin alle ja niit ei koskaan saa pois sieltä..
Näin joulun alla on mukava kuulla jokin pieni kohteliaisuus!
Joten kerro sinä minulle mitä ajattelet minusta, ja lisää tämä sitten omaan päiväkirjaasi, jotta voin kertoa sinulle, mitä minä ajattelen sinusta!
mikä määrä elämän suunna? onkohan tämä toive unta?
onkohan olemassa sitä oikeeta valintaa?
liian usein olen viinaan turvautunut :(
elämä on tämmöstä ei koskaan tiedä mitä huominen tuo tullessaan :)
toivottavasti hyvää.