Mua vituttaa miten peilin edes murrun,
kun vihaan sitä naista joka must on tullu.
Musta tuntuu et oon valmis luovuttamaan,
kun ei kukaan tullutkaa mua pelastamaan.
Päiväst toiseen on itsetunto alhaal,
tuntuu et saan harteillani koko maata kantaa.
Pelkään harmaat ja pahaa karmaa,
mun elämässä mikään ei oo enää varmaa.
Oon kyllästyny esittäämään onnellista.
Kun mä oon hajal, ei mikää saa mua hymyilemään.